Lasketun ajan ohittaneet

[Sista]

Aattelin, että tällanen aihe ois hyvä. Itellä on nyt menny 2päivää yli lasketun päivän ja tää odotus on tuskallista. Alkaa olla niin hankalaa ison mahan kanssa. Vaikea istua ja maata. Mitähän kaikkia hyviä keinoja sitä on, jotta sai synnytyksen käynnistyy. Ois kiva kuulla, jos ootte kuullu mitä hassumpia juttuja miten synnytyksen sais käynnistyy.

 

[Fearsome]

jep täällä toinen vaikka nyt vasta tovi mentyki. Jotenki olin aivan varma, että vauva tulee maailmaan pienemmillä viikoilla. Eipä näytä olevan kiire.
Jotenkin tämä odotus, sukulaisten ja ystävien joko joko utelut, niin ei paljoa päässä muuta pyöri. Ja todella tämän suuren mahan kanssa on hankala olla.

Tsemppiä vain kaikille!

 

[Dinsku]

Hyppään tuolta marraskuisilta tänne.. Mulla oli laskettu aika 29.11, mut yli paukutaan eikä mitään tuntemuksia että alkais tapahtuun..

Konsteista ei toimi mikään, ei se vauva tuu ennen kuin sinä itse olet hormonaalisesti valmis..

Jokainen päivä joka mennyt yli lasketun päivän tuntuu kuukaudelta :D Eikä kaikkien kyselyt "Kuinka voit?", "Noh, vieläkö se on mahassa?" jne jne ja ne lukuisat "hyvät käynnistysvinkit" ajavat jo hulluiksi :D

Täältä toivotaan kanssa tsemppiä kaikille eräpäivän ohittaneille :) Mä jatkan valvomista, koska vauva päätti jumpata mahassa :D

 

[lumin]

Juu täälläkin ollaan menty yli, niin että paukkuu 1.12 olis ollu LA.

Mulla on niitä tuntemuksia kyllä ollut, mutta nekin tekee pikkuhiljaa hulluksi, kun ei oikein tiedä mikä on enään normaalia ja mikä ei. Justa vasta nousin sängystä ja tuntuu etten ole kivuiltani juuri nukkunut. Kovat menkkakivut oli jo nukkumaan mennessä ja sit kun kävi pitkälleen, niin sit supisteli mahassa, selässä ja reisissäkin hieman. Sit kun niitä oli siinä ollu 2h, niin menkkakivut paheni. Aina kun oli torkahtanut, niin heräs siihen vihlontaan. Lisäksi oli kuumia aaltoja.

Meillä ei ole neuvolassa mitään laitteita jolla selvittää kohdunkaulan tilannetta, joten olis aika mukavaa pikkuhiljaa tietää missä mennään. Jos näillä kivuilla ei ole vaikutusta, niin voisi alkaa jotenkin henkisesti valmistautuun käynnistykseen.

Odottavan aika on juuri nyt todella pitkä. En kans usko mihinkään nikseihin, vaikka niitäkin olen kokeillut. Mulla on tullut supistuksia kun nilkkoja ja kantapäitä on hierottu. Myös pitkien portaiden kiipeämisen jälkeen tulin aika kipeeksi ja supistuksia tuli yöllä. Lisäksi olen saunonut ja laittanut kylmää vilvoittelu hetkillä mahan päälle. Neuvolatäti tosin sanoi että liikunta on aina hyväksi, mutta ei välttämättä nyt tee muuta kuin rasita omaa elimistöä.. ja kyl rasitus harkkareita voi aiheuttaa. Onko sit taas järkevää lähtee ihan väsyneenä laitokselle.

Onnee ja tsemppiä kaikille. Ei oo kuitenkaan enään pitkä matka maaliin, vajaa kaksi viikkoa! Se ei oikeesti oo enään paljon, vaikka tuntuu just nyt.

 

[Pääskynen]

Mulla on laskettu aika huomenna, joten varsinaisesti en vielä kuulu tänne, mutta mieleltäni kyllä :D En ole tuota laskettua aikaa hirveästi edes ajatellut, enemmän olen seuraillut tätä omaa kroppaa, joka selvästi yrittää koko ajan jotain tehdä. Viimiset pari viikkoa on ollut melkosta supistusten riemujuhlaa, että harjotuksenpuutetta ei ainakaan ole. Eilen tuli supistuksiin oikein kunnon jytyäkin ja piti ihan hymistä niiden läpi. Samoin ne paljon puhutut sukkapuikkokivut ovat lisääntyneet tässä viimeisten viikkojen aikana ja eilenkin noiden supistusten seassa niitä tuli kauhea määrä ja minä vinguin kuin pieni apina.

Mun kohdalla suurin kärsimättömyyden aiheuttaja onkin ollut juuri se, että merkkejä lähenevästä synnytyksestä kyllä on ja kuitenkin jokaisen supistussarjan päätteeksi on joutunut toteamaan, ettei se vauva vieläkään tullut. En tiedä olisinko hiukan rauhallisempi, jos ei olisi noita supistuksia ja muita. Ehkä ainakin hiukan. Koska nyt parina päivänä on ollut jo sen verran voimakkaita, etten oikein uskalla lähteä mihinkään. Mieli kuitenkin tekisi päästä johonkin hetkeksi pois täältä vauvatavaroiden keskeltä. Jospa tänään menisi kävelylle, sieltä ainakin pääsee tarvittaessa kotiin nopeammin kuin jostain kauppakeskuksesta.

Ja ei helvetti, jos joku vielä haluaa kommentoida mulle "mä veikkaan et se syntyy sillon ja sillon", "ai sulla on maha vielä" jne. Parempikin pysytellä kotona ja pitää puhelin kiinni :D

Pajunkissalla oli la perjantaina, mahtaako olla jo taysissa vai tökkiiköhän vaan uusi foorumi niin ettei ole päässyt tänne. Ärsyttävää, kun tuli tämä päivitys, eikä ole kok ajan ajantasalla muiden kuulumisista :)

 

[enna]

Itse en vielä ole rajaa ylittänyt, mutta voisihan tuo tuolta jo pian syntyä!!

Kuulin tossa just kaverilta "uuden vinkin" käynnistymisen nopeuttamiseen, hän oli tätä itse kokeillut ja parin tunnin päästä oli saanutkin sitten viimeisen kerran ponnistaa =)

Eli keino perustuu periaatteessa synnytyksen jälkeiseen toimintaan, enkä tiedä oliko tuo vain ollut sattumaa, mutta siis kohtuhan jälkisupistelee ja kutistuu näin ollen kun imetys pääsee vauhtiin -> ei siis muuta kuin lämpöiseen suihkuun (rentouttaa) ja ärsytystä nänneille, joka aiheuttaa elimistössä samantapaisen reaktion kuin itse imetys jälkeenpäin, eli kohdussa alkaa supistelut!?!

Itse en ole vielä kokeillut mutta mietin kyllä kun asiasta kuulin, että uskaltaako tuolle tulevalle isälle keinoa kertoa, ettei vain innostu liikaa ;) Jos tässä viikon kuluessa ei ala tapahtumaan niin varmasti tätä kokeilen, kun tuntuu että nuo tunnetut vanhan kansan keinot on liian usein todistettu toimimattomaksi =)

Tsemppiä kaikille!!

 

[Fearsome]

Mä en ees oo koittanut mitään keinoja oikeastaan, mullahan ei edes mitään supistuksia ole ollut. Vain noita vihlovia sukkapuikkoja.
En tiedä miten perinnöllistä on, mutta äidin puolelta on molemmat lapset saatu käynnistää, samaten miehen puolelta...joten aika tod.näköistä...

Ei tässä nyt sinänsä mitään paniikkia olis, muuta kuin että haluis jo nyytin syliin, mutta kun pitäs jouluviikolla vielä muuttaa 400 km:n päähän...pientä stressiä pukkaa juu :( Inhottaa sit heti raahata toista tollaselle automatkalle :/

Hirveä valitusvirsi, mutta ahdistaaaaaaaaaaaaaaa......

 

[Pääskynen]

^Niin teillä oli se muuttokin vielä :/ Onneksi se synnytys kuitenkin voi käynnistyä ihan yhtäkkiäkin. Että vaikka ei mikään viittaisi synnytykseen, niin se voi juuri sillä hetkellä lähteä käyntiin.

Tuli noista savustus-keinoistakin vielä mieleen, niin kuin joku taisi jo sanoakin (hitto kun ei pysty kunnolla lueskelee tässä samalla aiempia viestejä, kuten vanhassa foorumissa...),, että eihän sitä synnytystä saa käyntiin millään kotikonsteilla. Ne jotka väittävät vaikka siivoamisen käynnistäneen synnytyksen, ovat kokeneet vain sattuman. Olisi se synnytys todnäk käynnistynyt sieltä sohvanpohjaltakin. Se, että saa aikaiseksi jollain toiminnalla harkkasuppareita, ei tarkota, että kohdunsuu kypsyisi yhtään sen enempää. Ja siitä kohdunsuustahan kaikki on kiinni. Vauva voi olla vaikka kuinka kiinnittynyt ja kuinka alhaalla tahansa, mutta jos reikä on kiinni, ei sieltä mitään tule :D Siemennestehän voi pehmentää kohdunsuuta, että se olis sitten ainoa noista kotikeinoista, mutta mullakin se on ollut pehmeenä jo monta viikkoa. Ja tuossakin on kyse kemikaaleista. Valitettavasti ihmiskeho on vaan kemiaa ja biologiaa ;)

Mut kaikki touhuaminen edistää tätä odotusta ainakin siinä mielessä, että saa omat ajatukset hetkeksi pois siitä odottelusta, tulee siivottua ja aika kuluu. Että todellakin kannattaa touhuilla jos vointi antaa myöden!

Ihan hirveästi kärsivällisyyttä ja hyvää mieltä kaikille! Sormet ristissä täällä, ettei kukaan joutuisi odottamaan enää kauaa ja ettei kenenkään verisuonet poksahtelisi ohimoilta :)

 

[Pajunkissa]

Heipparallaa!

Täällä ollaan yhtenä kappaleena! Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pääsen tälle foorumille ihan sisään asti. Se oikein kiusasi mua ja päästi tohon etusivulle, että näin, kuinka muut täällä kirjoittelevat, mutta en päässyt lukemaan, että mitä.

Perjantaina oli laskettu aika, kuten Pääskynen hyvin muistikin. Silloin harmitti, kun en päässyt tänne riehaantumaan, joten kävin sitten purkamassa tuntojani tuolla fb-ryhmässä. Lisäksi leivoin ja koristelin monta pellillistä pipareita. :D

Taidan olla ainoa, jota ei ahdista tämä loppuaika. Mulla ei ole mitään erityisiä tuntemuksia eikä supistuksiakaan. Olo on mainio ja olen touhunnut vaikka mitä. Tänään käytiin Bauhausissa ja Ikeassa ja jälkimmäisessä menin raput ylös lähes juosten. Ihan vain kokeillakseni pystynkö. :D

Maha ei ole suuri, eikä se paina. Olen nukkunut 8-9 tuntia yössä. Mun on niin vaikea uskoa, että mulle lopulta kävi näin hyvä tuuri tän raskauden kanssa, kun vaikean alun jälkeen pelkäsin niin kovin tätä loppua ja nikamavikaisen selkäni poksumista.

 

[Fearsome]

Ei tässä auta marmatus...tuttu vielä lohdutteli tänään, että hänen poikansa syntyi 42+3 että silleen :D Mun tuurilla mennäänkin siihen :D

Mutta mennään päivä kerrallaan :)

 

[lumin]

"Hulluja" pidetään jännityksessä loppuun asti.
Mä olin jo niin epätoivoinen että soittelin synnärille että näkyykö niitten koneelta jo koska mulla olis yliaikaiskontrolliin aika. No ei näkyny ja totesi vain että joskus 41+.. sen ajan saa.

No sit kyselin omasta olotilastani, kun mun oli eilen niin kipeenä alapää ja mahassa jatkuva menkkakipu.. että onko se normaalia, kun ei hellitä? Sit kyselin voiko mulla olla joku tulehdus, kun niitä kovia suppareita tulee useamman tunnin sarjoissa, mut mitään ei tapahdu. Tosin eilen aamulla huomasin että olis jotain oranssin-vaaleanpunertavaa vähän ku värjääntynyttä valkovuotoa.

No eipä se kätilö taas muuta todennut kuin että koudunkaulasta tuota eritettä varmaan tulee ja kipuja lievitetään napsimalla panadolia ja olemalla kuumassa suihkussa.

Eilen yritin lenkkeillä, pystyin ehkä kilometrin.. siis joka askeleella teki kipeetä, mut sit alkoi tuntuun siltä että pelkäsin jo vastaantulevia ihmisiä ja niiden reaktioo.. kun pelkäsin tosissaan et kohta pöksyihin valahtaa jotain. Sattui niin paljon et manailin siinä miehelle, että menis ny nopeemmin ihmiset ohi, jotta pääsisin lyllertään kotiin.

Jos siel on paikat auennu, kun pelkkä seisominen tuntuu ikävältä.. niin miksei mitään kuulu!! Menee hiukan hermot niihin yöllisiin supistelusessioihin. Koittaa nyt nukkua siinä pikku tuskan hiessä ja miettiä oliko tämä supistus pahempi kuin edellinen. Kellotella en ole jaksanut.. Päätin että kellottelen vasta niitä, joita en kestä kyljellään sängyssä.

No ei enään kauaa mee..

 

[Fearsome]

On varmaan tosi inhottava kun on noita kipuja. Mulla oli hetken mutta sitten kaikki loppui ja taas olen mennyt koirien kanssa lenkillä 3 x päivässä...Ainut et tää odotus ei kärsivälliselle ihmiselle on yhtä helvettiä :D

 

[Pajunkissa]

Mä pitäisin vauvan mieluusti perjantaihin asti masussa.

Miehelläni on uusi, pari kk sitten perustettu firma. Erään tärkeän projektin deadline on tämän viikon perjantaina, jonka jälkeen hän voi jäädä 3 viikon isyyslomalle. (Eivät työjutut nyt muuten niin tärkeitä olisi, mutta alku on aina kriittistä ja kyse on kuitenkin perheemme tulevaisuuden toimeentulosta.)

Mun olisi niin sääli häntä, jos vauva nyt syntyisi ja hän joutuisi synnytyksen jälkeen pakertamaan yötä päivää vauvan ensimmäiset päivät.

Keskiviikkokin olisi ihan ok, kun ollaan vauvan kanssa kuitenkin pari päivää sairaalassa. Voi vain olla, että luovan työn tekeminen synnytyksen jälkeen saattaa olla hieman haastavaa... (ja vielä kamalassa kiireessä, kun mistä sitä tietää, kuinka kauan se synnytys kestää)

 

[ikikukka]

Täälläkin vielä yhtenä palana. Laskettuaika oli viime sunnuntaina 5.12. Kyllä alkaa käymään pitkäksi aika. Moni sanoi, että se menee yli la-ajan, mutta ei sitä itse sitten ilmeisesti uskonut. Mulla ei oikeastaa ole edes supistellut, menkkamaisia kipuja on ollut useampana päivänä. Yöllä luulin jo että lapsivettä tulee, kun piti ravata vessassa moneen kertaan. Nukuttua saan huonosti, neljä tuntia putkeen on ihan maksimi. Olen sille joka kirjoitti, että on nukkunu 8 h putkeen :) Mutta eipä tässä auta kun odotella. Nyt jo vaan alkaa rasittamaan kaikkien sukulaisten kyselyt.. Pitää yrittää kestää.

Tänään 40 + 2

 

[RK78]

Laskettu olis ollut eilen 7.12 ja ohi meni. V.loppuna tuli rehkittyä tosi paljon mut ei ollut vaikutusta. Oireita kyllä on,supisteluja on tullut ja tuntuu välillä et alapää on tulessa kun polttaa En yhtään tiedä onko kohtu ruennut aukenemaan kun tutkimusta ei ole tehty 36 rv:n jälkeen. Rupeaisi nyt vauva syntymään ei jaksaisi enää odottaa. Onneksi yöllä saan nukuttua suhteellisen hyvin vaikkakin uni loppuu siinä 05.00 paikkeilla. Tsemppiä meille kaikille lasketun ajan ohittaneille kyl tää kohta odotus palkitaan:D 

 

[Fearsome]

Jees, täällä edelleen yhtenä kappaleena ilman oireita tulevasta...
Kuinkakohan moni on jo laitoksella ?? Jännää :) !

itellä on verenpaineissa alapaine liian korkea, jota seurataan. Huomenna taas neuvola ja jos liian korkea niin joudun äippäpolille... mä en halua mennä makailee sairaalaan :( Toivottavasti se johtuu vain lähestyvästä synnytyksestä.

 

[Pajunkissa]

Neuvolassa käyty 40+5. Kaikki kunnossa. Paino oli laskenut vähän, nyt tullut yhteensä 10,7kg, josta turvotusta varmaan monta kiloa.

Pää kuulemma heiluu vielä, eli ei ole laskeutunutkaan saati kiinnittynyt. Toisaalta, toisilla kuulemma voi vasta synnytyssupistukset työntää vauvan alas, joten ei toikaan kerro taas yhtään mitään.

Sain lähetteen yliaikaiskontrolliin ja käynnistykseen, mistä sitten kutsuvat mut. Aika on ensi viikolla virka-aikaan.

Kun nyt vielä ainakin reilun vuorokauden päättäisi vauva olla rauhassa, niiin helpottaisi isälläkin työhuolet, kun perjantaiaamuna saa projektin käsistään.

Tuossa viikonloppuna vauva oli jokseenkin hiljainen, mutta nyt taas viime päivinä liikkunut tosi paljon enemmän, mikä tuntuu rauhoittavalta, eikä sitten tarvitse miettiä ja huolehtia.

Miehestä on tullut hassu. En saisi tehdä mitään. Nolotti mennä tänään edestakaisin bussilla 3 pysäkinväliä neuvolaan (1,3km suuntaansa), kun olisin voinut hyvin kävellä. Eilen kävelin kahden nykivän terrierin kanssa kauppaan ja takaisin (yht. 1,6km). Nyt tänään sitten yhtäkkiä en saanutkaan kuin juuri ja juuri kävellä pysäkille n. 300m. Mies laittoi vielä tekstarin töistä, että mikä on olo ja tuleeko hän viemään mua. Olisi tuon takia lähtenyt ajamaan 9km edestakaisin kesken työkiireen. Hän ei millään meinaa ymmärtää, että kun kerran oloni on mitä mainioin, niin saan tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä. Saa nähdä muuttuuko ääni kellossa perjantain jälkeen, kun työt on tehty vai minkä takia hän hermoilee ja huolehtii. Toisaalta tuntuu kyllä kivalta. :)

Tällaista tänne kuuluu.

Aika hiljaista on foorumilla. Joulukuun keskustelut saa auki joka toinen päivä ja tuntuu, että kaikki ovat ihan kyllästyneitä tähän jumitukseen. Ennen tuli tekstiä monta sivua päivässä.

 

[Malla76]

Mulla oli laskettu aika 3 päivää sitten eli 17.12.2010. Enpä olekaan alkuraskauden jälkeen tänne kirjoitellut. Jäin kuukautta ennen sairaslomalle, kun alkoi olemaan niin paljon kaikenlaisia kipuja ja yöt tosi vaikea nukkua. Maha painaa joka paikkaa ja välillä liikkuminen ollut mahdollista vain keppien kanssa. Aivan erilainen loppuraskaus kuin esikoisesta, jonka aikaan pyörin loppuun asti shoppailemassa ja kävelin joka päivä useamman kilometrin. Nyt tosi kovia "sukkapuikkokipuja" ja painetta häntäluussa ja häpyluussa. Yöt entistä vaikeampia: nukun tunnin pätkissä sohvalla lukuisten tyynyjen kanssa, ravaten pissalla. Selkää särkee ja kivistää ja useampana yönä myös päätä alkanut särkemään. Luultavasti hartijat ja selkälihakset niin krampissa. Yleensä valvon aamuyöstä pari tuntia kipujen takia. Näiden vaivojen takia entistä enemmän toivon, että synnytys jo alkais. Yhtäkään oikeaan supparia en ole vielä kokenut. Luullakseni. Ekasta en ehtinyt yhtään supistusta kokemaan, koska hän syntyi suunnitellulla sektiolla viistotilan takia. Yhtenä yönä tässä heräsin pahoinvointiin ja kipuiluun ja jouduin ihan oksentamaankin. Myös vatsa oli ihan kuralla. Luulin jo synnytyksen käynnistyvän, mutta ei.

Olisin niin toivonut pääseväni nyytin kanssa kotiin jouluksi, mutta tiukille menee. On tämä paljon vaikeampaa kuin esikon kanssa. Hermoja raastavaa ja melkein nolottaa mennä taas neuvolaan tai hakemaan esikkoa päiväkodista, kun tuntuu, että kaikille saa selitellä, että vieläkin ollaan yhdessä koossa. Ja sit tulee niitä ihania kommentteja ja "joko"-kyselyjä joka puolelta.

Koska eka tosiaan syntyi sektiolla, on tää yhtä kuin eka synnytys eli yhtään helpommalla en pääse kuin muutkaan ensisynnyttäjät, harmi. No, toivottavasti tämä todella päättyisi alatiesynnytykseen ja toipuminen olisi nopeampaa.

 

[Choco]

Toivottavasti Malla76 pääset pian synnyttämään jotta kivut sen jälkeen lievittäis.
Mulla oli LA 16.päivä. En olisi voinut uskoa että odottaminen ja toivominen että jo pääsis synnnyttään on näin raskasta. Ei oikein saa aikaa kulumaan kun mikään ei oikein huvita ja väsyttää. Mielialat vaihtelee ym. Varsinaisesti mitään kummempia tuntemuksia ei oo ollu, mitä nyt muutamia kivuttomia ja pari kipeenpää supistusta joskus harvoin.

 

[Friidu]

Lohduttavaa, että täällä on muitakin, jotka malttamattomina odottavat lasketun ajan ylittäneen pienokaisen syntymää. Meillä oli LA 14.12., lieviä menkkakipuja ja vihlaisuja on ollut jo n.1,5 vkoa, mutta mitään suurempia merkkejä synnytyksen alkamisesta ei ole olllut. Viime viikolla kätilö teki sisäisen tutkimuksen eikä senkään perusteella synnytys ole alkamassa kovin pian.. Tänään varasinkin yliaikakontrolliajan viikon päähän.

Olen kovasti toivonut, että pienokainen syntyisi ennen joulua ja olisimme jo aattona kotona, mutta vauvalla ei tunnu olevan kiirettä syntyä. Nyt yritänkin ajatella ja vastailen kaikille kyselijöille, että laskettu aika on +/-14 päivää eli pienokainen on yhä ihan oikea-aikainen ja tärkeintä, että syntyy terveenä, kun on siihen valmis. Odottavan aika on pitkä ja mieli malttamaton, mutta mikä olisikaan sen ihanampi joululahja olisi kuin saada hänet syliin tai aloittaa uusi vuosi kera pienen ihmeen..