I
Isän tyttö
Vieras
Mitä voisi tehdä kun lapsi ei suostu yhtään toimimaan isän kanssa ja isä hermostuu siitä? Isä suosii toista lasta. Mitä keinoja isällä on, muuta kun että lopettaisi suosimisen?
Näin ensimmäiseksi tuli mieleen, että lapsi, joka ei suostu toimimaan isän kanssa, hakee isältään sitä huomiota, jota ei kuitenkaan saa. Meillä tällainen näkyy siinä, että jos toinen vanhempi on vaikka työasioiden takia hetken poissa (pari päivää) niin lapsi "osoittaa mieltään" kotiin palaavalle vanhemmalle. Myöskään matkan aikana ei halua esim. jutella puhelimessa ollenkaan.
Lähtisin purkamaan ongelmaa siten, että isä ja lapsi viettävät enemmän kahdenkeskistä aikaa. Oli se sitten pulkkamäki tai jotain muuta. Jokin yhteinen juttu, johon ei muita oteta mukaan. Ehkä isä ei koe tätä lasta sen takia läheiseksi? Kun yhteiset jutut ja samat mielenkiinnon kohteet puuttuvat? Ehkä ne pitäisi vain löytää? Isäkin voisi vähän relata, ei lapsi tahallaan ärsytä.
Lähtisin purkamaan ongelmaa siten, että isä ja lapsi viettävät enemmän kahdenkeskistä aikaa. Oli se sitten pulkkamäki tai jotain muuta. Jokin yhteinen juttu, johon ei muita oteta mukaan. Ehkä isä ei koe tätä lasta sen takia läheiseksi? Kun yhteiset jutut ja samat mielenkiinnon kohteet puuttuvat? Ehkä ne pitäisi vain löytää? Isäkin voisi vähän relata, ei lapsi tahallaan ärsytä.
Isä voi käyttäytyä kuin aikuinen ja olla hermostumatta. Lapsi vielä harjoittelee tunteiden hallintaa, aikuisen tulee se jo osata. Aika heikot lähtökohdat on opettaa lapselle tunteiden hallintaa, jos ei itsekään sitä osaa.
Minustakin kuulostaa siltä että lapsi osoittaa mieltään isälle, kun ei saa tältä huomiota. Chandelierin ehdottama isän ja lapsen yhteinen tekeminen kuulostaa hyvältä korjauskeinolta. Tämä tekeminen kannattaa olla tosiaan niin, ettei äiti ja toinen sisarus ole edes paikalla. Tuokin totta mitä Suski75 sanoi, lapsi ei osaa ajatella miten tilanteessa on järkevää toimia. Isän tehtävä on yrittää pitää päänsä kylmänä ja muistaa kohdella lapsiaan tasapuolisesti.