Lapsi ei nukahda.

  • Ketjun aloittaja -Kookospallo-
  • Aloituspäivämäärä
K

-Kookospallo-

Vieras
Mulla on 5 vuotias penska joka ei vaan suostu käymään nukkumaan. Joko sinne mennään helvetinmoisella huudolla tai sitten sängyssä valitetaan 2 tuntia elämän epäreiluutta ja kurjuutta.
Kyllä, lapsi saa tarpreksi virikkeitä päivän aikana, myös aivoille.
Ei juo/syö sokeria, katso taböettia tai tv:tä.

Mulla alkaa omat voimat loppua tässä touhussa ja mielenterveys alkaa olemaan huonolla mallilla... Mä oon omasta mielestäni yrittäny jo kaikkea mutta eihän se niin voi olla koska tämä edelleenkin on tämmöstä **skaa tämä touhu... Auttakaa nyt jooko!!
 
Nukkuuko lapsi päiväunia? Onko unet aina olleet huonoja? Heräileekö öisin? Onko kehitys muuten jotakuinkin ikätasoista? Onko ylivilkkautta?

Uskon, että teillä iltarutiinit on jo viritetty mahdollisimman tylsiksi.

https://www.adlibris.com/fi/kirja/k...OxHStQkDiDSb0AOBINmgQXKG8h7I_nIkaAhHaEALw_wcB

Tämä on ollut joillekin unitaistelijoille avuksi.

Neuvolassa kannattaa myös ottaa asia puheeksi, vaikka soittaa sen vuoksi ylimääräinen käynti. Monissa lievissäkin neurologisissa oireissa nukkuminen on hankalaa ja lapsillakin käytetään melatoniinia nukahtamisen tueksi.

Ensin tietysti kaikki normaalit konstit kannattaa kokeilla.
 
Millasia neurologisia vikoja tarkotat?
Varasin kyllä jälleen ajan neuvolaa. Ollaan siellä käyty useasti tämän takia mutta aina vastaus on se että kuuluu kehitykseen.

Tuo lapsi on ollu syntymästä asti erittäin huono nukkumaan. Iltarutiinit on olleet samat jo kauan ja minusta sellaiset ettei unen kuuluisi karata sänkyyn meno vaiheessa. Lapsi ei sano pelkäävnsä mitään, ei vain halua nukkua.. Nostaa hirveän metelin aina sänkyyn mennessä tai sitten kiukkuaa sängyssä... polkee jalkaa jne.. Mä en vaan tiedä mitä tehdä..
 
Ihan vaikka pelkkä add tai adhd lievänäkin voi vaikeuttaa nukkumista. Myös autismin kirjon ominaisuudet voivat vaikuttaa. Itse en ajattele niitä vikoina, vaan ominaisuuksina.

Oli syy mikä tahansa, niin noita nukahtamiskirjoja kannattaa kokeilla. Myös satuhieronta voi auttaa.
https://www.suomalainen.com/product...IhHLYdeEx-Q6AdNbSh3fGsD3eedBtPeQaAgXUEALw_wcB

Sitten on vielä lasten mindfullnes-hsrjoituksia, esimerkiksi:
https://www.ps-kustannus.fi/Eliisa-Nyström/Tassun-toimintakortit.html

:) voisi luulla, että olen kirjakauppias, mutta vain rakastan lastenkirjoja.

Varmasti kirjastostakin voi aloittaa. Ei ole pakko hankkia heti kaikkia itselle. Nukahtamiskirja on myös traktorin nukkumisesta. Samaa kirjaa voi käyttää pitkän aikaa. Ei tarvitse olla uutta kirjaa joka illalle.
 
Varmaan iltarutiineihin kuuluu myös iltasatu tms? Tuntuu melkein tyhmältä ehdottaa, kun varmasti olette kokeilleet kaikkea. Oma 5-vuotiaani lopetti yöpelleilyn tarrataulukolla. Hän sai siis tarran jos heräsi aamulla omasta sängystä. En tiedä, mutta voisiko olla kokeilemisen arvoista palkita siitä että rupeaa nukkumaan ilman taistelua. Se vain ongelmana, kun sen voi antaa vasta aamulla niin jaksaako lapsi ajatella sitä illalla. Tsemppiä, toivottavasti löytyy apu. :Heartred Onko lapsella kokeiltu koksaan unikoulua?
 
Meidän pienestä pitäen hyvin nukkunut lapsi muuttui 4-vuotiaana yökykkujaksi Kävi sitten lopulta ilmi, että pelkäsi painajaisia ( kuten että lentokoneet, joilla isä matkustaa, putoaa) , eikä siksi uskaltanut nukkua.
Kun sai asian myönnettyä, helpotti.

Nyt nukkuu taas hyvin, vaikka ei malttaisi lakata lukemasta kirjaa iltaisin.
 
Varmaan iltarutiineihin kuuluu myös iltasatu tms? Tuntuu melkein tyhmältä ehdottaa, kun varmasti olette kokeilleet kaikkea. Oma 5-vuotiaani lopetti yöpelleilyn tarrataulukolla. Hän sai siis tarran jos heräsi aamulla omasta sängystä. En tiedä, mutta voisiko olla kokeilemisen arvoista palkita siitä että rupeaa nukkumaan ilman taistelua. Se vain ongelmana, kun sen voi antaa vasta aamulla niin jaksaako lapsi ajatella sitä illalla. Tsemppiä, toivottavasti löytyy apu. :Heartred Onko lapsella kokeiltu koksaan unikoulua?


Kuuluu iltasatu. Kuuluu halit. Lapsen päivä on täynnä päiväkodinkin jälkeen tekemistä, niin kehoa kun aivoja kuormittavaa. Mutta hänelle jää myös aikaa katsoa pikku kakkonen, sitten mennään lenkille/leikkimään, sitten syödään iltapala ja mennään lukemaan satu.. Mutta ei... Unikoulua kokeiltu pienenä jo ei auttanut.. Eikä mulla riitä enää kärsivällisyys siihen.

Mä oon itte aika varma että tolla on joku tunne puolen vamma tms kun aina vaan vinkuu ja vinkuu vuosienkin takasia asioita nukkumaan mennessä.. Jumiutuu asioihin eikä päästä niistä irti.. Jos vaikka sanoo että omena on neliö ja alkaa seuraavana päivänä sanomaan että se onkin pyöreä niin se vetää kilarit ja inttää että se on neliö se on neliö.....
 
Kuuluu iltasatu. Kuuluu halit. Lapsen päivä on täynnä päiväkodinkin jälkeen tekemistä, niin kehoa kun aivoja kuormittavaa. Mutta hänelle jää myös aikaa katsoa pikku kakkonen, sitten mennään lenkille/leikkimään, sitten syödään iltapala ja mennään lukemaan satu.. Mutta ei... Unikoulua kokeiltu pienenä jo ei auttanut.. Eikä mulla riitä enää kärsivällisyys siihen.

Mä oon itte aika varma että tolla on joku tunne puolen vamma tms kun aina vaan vinkuu ja vinkuu vuosienkin takasia asioita nukkumaan mennessä.. Jumiutuu asioihin eikä päästä niistä irti.. Jos vaikka sanoo että omena on neliö ja alkaa seuraavana päivänä sanomaan että se onkin pyöreä niin se vetää kilarit ja inttää että se on neliö se on neliö.....

Olet varmaan nyt hermostunut, mutta kuulostaa nämä sanavalinnat siltä, että koko perheessä on jotain hieman pielessä. "tolla" ja "vinkuu" särähtää. Voisi olla hyvä neuvolassa ottaa näitä asioita esille, omaa jaksamista ja sekä omaa että lapsen käyttäytymistä. Tunnepuolen "vamma" ei tule lapselle itsestään, vaan se syntyy jostain ulkopuolisesta tekijästä. Onko isä kuvioissa, joka voisi hoitaa nukutusta?

Pakko kysyä, miksi sanoa että omena on neliö? Totta kai lapsi inttää, että joku asia joka hänelle on opetettu on niin kuin on opetettu, lapsihan menee ihan sekaisin eikä tiedä mihin uskoa ja luottaa, jos ne opetetut jutut vaihtuu. Jos tämmöisiä esimerkkejä löytyy useampia, niin olisiko paikallaan pysähtyä miettimään omia kasvatusmetodeja? Neuvolassa perustavanlaatuinen juttelutuokio voisi olla nyt paikallaan.
 
Olet varmaan nyt hermostunut, mutta kuulostaa nämä sanavalinnat siltä, että koko perheessä on jotain hieman pielessä. "tolla" ja "vinkuu" särähtää. Voisi olla hyvä neuvolassa ottaa näitä asioita esille, omaa jaksamista ja sekä omaa että lapsen käyttäytymistä. Tunnepuolen "vamma" ei tule lapselle itsestään, vaan se syntyy jostain ulkopuolisesta tekijästä. Onko isä kuvioissa, joka voisi hoitaa nukutusta?

Pakko kysyä, miksi sanoa että omena on neliö? Totta kai lapsi inttää, että joku asia joka hänelle on opetettu on niin kuin on opetettu, lapsihan menee ihan sekaisin eikä tiedä mihin uskoa ja luottaa, jos ne opetetut jutut vaihtuu. Jos tämmöisiä esimerkkejä löytyy useampia, niin olisiko paikallaan pysähtyä miettimään omia kasvatusmetodeja? Neuvolassa perustavanlaatuinen juttelutuokio voisi olla nyt paikallaan.
Veikkaan, että omena oli esimerkki, ei todellinen tapahtuma. Turhautuessaan ihminen saattaa käyttää erilaista kieltä kuin muulloin. Neuvola on varmasti hyvä paikka ja apua varmasti tarvitaan, mutta ei vanhempia tule syyllistää siitä, että joskus vaan ei jaksa.

Neurologiset pulmat saattavat tuntua suurilta, jos ne kohtaa ensimmäistä kertaa omalla lapsellaan. Joskus on kyse siitä, että lapsi on niin erilainen, mitä itse on ja toisaalta myös silloin, jos vanhempi näkee lapsen käytöksessä jotain samaa kuin itsessään.

Vaikka mitään varsinaista vikaa ei olisi, niin kyllä vanhempi silti voi turhautua.

Suosittelen Supernanny - ohjelmaa. Siinä on aika hyviä keinoja, vaikka pulmat perheissä ovat tosi erilaisia.
 
Olet varmaan nyt hermostunut, mutta kuulostaa nämä sanavalinnat siltä, että koko perheessä on jotain hieman pielessä. "tolla" ja "vinkuu" särähtää. Voisi olla hyvä neuvolassa ottaa näitä asioita esille, omaa jaksamista ja sekä omaa että lapsen käyttäytymistä. Tunnepuolen "vamma" ei tule lapselle itsestään, vaan se syntyy jostain ulkopuolisesta tekijästä. Onko isä kuvioissa, joka voisi hoitaa nukutusta?

Pakko kysyä, miksi sanoa että omena on neliö? Totta kai lapsi inttää, että joku asia joka hänelle on opetettu on niin kuin on opetettu, lapsihan menee ihan sekaisin eikä tiedä mihin uskoa ja luottaa, jos ne opetetut jutut vaihtuu. Jos tämmöisiä esimerkkejä löytyy useampia, niin olisiko paikallaan pysähtyä miettimään omia kasvatusmetodeja? Neuvolassa perustavanlaatuinen juttelutuokio voisi olla nyt paikallaan.

Oon hermostunu joo. Mutta ei tästä tarvii kenenkään ottaa ittelleen ristiä kantaakseen. Neuvolassa nimenomaan oon ottanu tän asian puheeks jo vuosia sitten mutta ei täällä asialle tehdä mitään. Neuvolasta saatu meille kotikäyntejäkin joilla en niilläkään ole saanu mitään konkreettisia neuvoja tai apuja. On vaan juteltu ja kun sitä mä saan tehtyä ilman neuvolaakin.. Siksi mä täällä apua ruikutankin. Ja mun puhetavasta.. Vaikka se sun korvaan särähtääkin sanomalla tolla ja vinkuu.. Niin sitä se lapsi tekee. Mun suku jonka johdosta myös mun puhetapa juontaa juurensa savosta.. Meillä jotkut sanat muiden korvaan ja ennenkaikkee puhetyyli aiheuttaa paheksuntaa vaikka ollaankin ihan hyviä tyyppejä.. Lapsella ei oo mitään hätää, häntä rakastetaan ongelmista huolimatta eikä toi oo mikään sossutapaus. Enkä minä.

Joskus vaan elämässä käy niin hyvin että kun laittaa viestiä tämmöselle foorumille täältä löytyy joku jolla ollu samat ongelmat ja ratkasut valmiina..

Omena on neliö oli ilmeisen huono esimerkki koska tämäkään juttu ei auennut. Otetaan esimerkki sitten ihan kolmen päivän takaa. Oltiin luistelemassa ja alkitohinoissa sanoin että älä pelleile sillä ei opi mitään.. Lapsi muisti vain tämän kommentin yli tunnin ajan kuulluista kehuista kun oppi meneään luistimilla itekseen. Inttämällä intti että ei hän osannu vaan pelleili...
 
Kannattaa muistaa että lapsilla on erilainen unen tarve niin kuin aikuisillakin. Mitä jos yrität laittaa lapsen liian aikaisin nukkumaan? Jos mennään neuvolan perusohjeiden ja nykykasvatus ohjeiden mukaan orjallisesti niin se ei kaikille sovi. Esim mulle jaksettiin toitottaa että kyllä kaikki lapset herää aikaisin aamulla jne. Oma lähes 4v tytär ei ole koskaan herännyt aikaisin vaan on synnäriltä asti nukkunut 24-9. Nyt toki kun pakotetaan heräämään 7 niin nukahtaa 10 aikaan. Nukkuu vielä 1-1,5h päikkärit.

Btw, mun savolaissuku korvaani nuo sun puheilmaisut oli täysin normaaleja. Itse käytän vastaavia koko ajan. Kummasti yleensä eri kielialueella asuvat vetää hernettä nenään jos vahingossa sattuu käyttämään esim sanaa kersa joka meillä tarkoittaa ihan normisti lasta. Ja vinkua sana on ihan normaali ilmaisu....

Muuten niin Yölennolla oli hyviä pointteja.
 
Lapsesi kuulostaa hieman omalta lapseltani. Samanlaista asioihin takertumista ja inttämistä eikä se nukkuminenkaan täällä aina niin maistu. Häntä tutkitaan parhaillaan lasten neuropsykiatrialla, sillä epäilemme hänellä olevan asperger tai muu autismin kirjon häiriö. En voi sanoa että sinunkin lapsella olisi jotain sellaista, mutta suosittelen lukemaan autismista ja aspergerista. Jos moni kohta tuntuu sopivan niin asia puheeksi neuvolassa. Ei kannata luottaa että ammattilaiset huomaa. Kukaan ei sanonut sanallakaan että lapsella voisi olla jotain sellaista ennen kun me otettiin miehen kanssa asia puheeksi. Siinäkin päiväkodista otettiin tosi varovaisesti kantaa ja neuvolassakin oltiin vähän "ei sillä varmaan ole, mutta laitetaan lähete" mielellä. Mutta tuolla neurolla lääkäri sanoi ensimmäisellä tapaamisella, että kyllä hänellä piirteitä ainakin vaikuttaisi olevan. Jos itsestäsi tuntuu siltä että jotain voisi olla kannattaa sinnikkäästi pyytää tutkimuksia. Jos teilläkin on kyse jostain tällaisesta se ei ole missään nimessä teidän vika. Neuropsykiatriset jutut ei johdu siitä miten lasta on käsitelty, ne on synnynnäisiä. Eikä se ole pelkästään huono juttu, jos autismia olisikin. Ei se ole vamma. Se on erilaisuutta. Se voi kyllä vaikeuttaa joitain asioita, mutta siinä on hyvätkin puolensa.

Ehkä olette tätäkin kokeilleet, mutta meillä on ennakointi tosi tärkeää. Nukkumaan menoa kannattaa ruveta siis alustamaan hyvissä ajoin. Jo ennen kun on aika lopettaa leikit ruvetaan puhumaan siitä kuinka pian ryhdytään ilta toimiin.

Mitä puhetapaan tulee niin eihän lapsesta välttämättä puhu täällä turhautuneena ja lapsen kuullen samalla tavalla. Mäkin olen saattanut foorumilla tai kavereille puhua lapsesta hyvinkin rumaan sävyyn. Se voi olla tapa purkaa turhautumista jonnekin muualle kuin lapseen. Sitten kun on manaillut lasta jaksaa taas paremmin puhua lapselle rakastavasti.
 
Joo ollaan kokeiltu tuota " kani joka tahtoi nukahtaa " kirjaa.. Kuuntelee sadun aina loppuun ja vaatii vielä toista satua välillä.

Täytyy mennä ihan lastenlääkärille piakkoin kun neiti alkanu valittamaan että pääkoppa on kipee.
 
Mua taas ärsyttää tällä hetkellä se, et jos mies nukuttaa päiväunille tai iltaunille, niin lapsi nukahtaa varttissa. Illalla voi mennä vähän kauemmin mutta lapsi pysyy silti sängyssä ( vaikka isä nukahtaakin itse :D).

Mun kohdalla taas ei ole mitenkään ihmeellistä, että meillä menee toista tuntia nukuttamiseen VAIKKA rutiinit ovat tismalleen samat! Lapsi ei vaan pysy sängyssä kun mä nukutan. Sitten on jo yliväsynyt ja tulee vahinkoja eli itkun kanssa lopulta nukahtaa. Viimeksi kun hyppi sängyssä niin löi leukansa sängynlaitaan.

Päivät on tosi pitkiä kun nukuttamiseen menee niin kauan. Monesti oon kattonu kellosta et jos isänsä olis ollut nukuttamassa niin lapsi heräis nyt (kun juuri nukahti päiväunille). Mikä taas tarkoittaa sitä, että myöhäiset päiväunet-myöhäinen päivällinen - menee iltaan ennenkuin päästään edes ulos ja sitten pitäisi jo syödä iltapalaa ja rauhoittua yöunille.
 
Meillä on aamuvirkku 6v esikoinen ( nukahtaa illalla hetkessä) ja yökukkuja vauva, joka ei nukahda illalla/alkuyöstä millään. Toisin sanoen tälle äidille ei jää nukkumisaikaa juuri ollenkaan, kun pientä yökukkujaa pitää kuitenkin syöttää myös yöllä.
 
Takaisin
Top