Lapsettomuus ja seksielämä

Keskustelun 'Lapsettomuus' aloitti Buubi, 29 kesä 2019.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. Buubi Aloittelija

    Meillä on raskautta yritetty puolitoista vuotta, helmikuusta asti ovulaatioinduktiolla ja ajoitetulla yhdynnällä.
    Tällä hetkellä seksi tuntuu itselle lähinnä lapsenteolta ja sen ajoittaa mielellään lääkärin ohjeistamiin tärppipäiviin sekä vähän ennen ja jälkeen. Myönnän, että ei-hedelmällisinä päivinä ei kauheasti kiinnosta ja minun täytyy nähdä vaivaa sen eteen, jos jotain haluaa makkarissa tapahtuvan.

    Puoliso nyt joku päivä valitti tyytymättömyyttään seksielämäämme ja siihen, että hän joutuu puhumaan asiasta ja esittämään toiveitaan, jos haluaa jotain.
    Onko muilla ollut vastaavanlaista tilannetta ja miten siitä on selvitty? Olisiko antaa vinkkejä, mikä kannustaisi miestä puhumaan tai sanomaan, kun tekee mieli.
    Itse tiedostan haluttomuuteni ja kärsin siitä, eikä miehen asenne yhtään helpota. Ollaan oltu yhdessä kohta 6 vuotta enkä ymmärrä, miksi joidenkin asioiden ääneen sanominen on sille edelleen niin vaikeaa.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  2. november-rain Peruskäyttäjä

    Lapsen yrittäminen ja erityisesti lapsettomuus väistämättä vaikuttaa seksielämään. Mulla/meillä pahin vaihe oli juuri tuo aika/ajankohta mitä te nyt käytte läpi. Tietty me ei oltu mitään superaktiivisia enää ennen lapsiprojektiakaan, mutta sillon oli rennompi ote ja seksiä kiinnostusten mukaan1-2x/vko. Meillä mä oon ehkä aikaisemmin ollut ns halukkaampi mutta tän lapsettomuuden myötä multa on kyllä halut vähentyneet ja mies varmaan nykyään enempi ehdottelee. Ei mullakaan enää oikein tee mieli muuten kuin ovulaatioaikaan, ja siitä ehkä eniten ovulaation tunnistankin että alkaa taas tehdä mieli. Mies puolestaan usein ahdistuu ns pakkopanoista, ja kiireiseen arkeen ne huonosti tietty istuu mikä vaikuttaa sit hänen halukkuuteen juuri ovisaikoina.

    En tiedä onko mulla kovin hyviä vinkkejä antaa muuta kuin ehkä tsemppi siitä että meillä on tilanne kuitenkin selvästi parantunut nyt kun IVF myötä ajoitetut yhdynnät on voitu unohtaa. Saa taas harrastaa seksiä sillon kuin tekee mieli. Ja välikierroissa yritän olla liikaa stressaamatta että miten ovulaatio osuu ja ehditäänkö harrastamaan seksiä koska se reitti on jo todettu hyödyttömäksi meidän kohdalla.

    Toinen asia mitä me ollaan aina tehty on kyllä että aika suoraan vaan kysytään että tekeekö mieli seksiä ja olisko parempi samantien vai vaikka myöhemmin illalla/seuraavana aamuna. Ei oikein osata sellaista ns houkuttelua tai viekoittelua :D

    Mutta ei me muuten oikein osata seksistä puhua kovin avoimesti, vaikka mä aina yritän keskustelua välillä virittää. Mutta uskon että harjoittelu helpottaa ja vaan pieniä askelia eteenpäin niin ehkä tässäkin asiassa voi edistyä.
  3. MiisaS Ihastunut foorumiin Heinäkuunmammat 2015

    Aika samat ajatukset ja tuntemukset kuin november-rainilla. Nyt kun on ivf tullut kuvioihin, niin on seksikin alkanut maistumaan ihan eri tavalla. Meil oli/on seksiä noin 1-2 kertaa viikkoon, mutta nyt kun tietää että sitä ei tarvitse harrastaa vain lapsenteko mielessä, niin itsekin on huomattavsti enemmän kiinnostunut asiasta. Mies on meillä se joka yleensä aina tekee aloitteen, mutta voi sanoa etten ikinä oikeastaan ole kieltäytynyt. Ihan vaan pari kertaa kun on oikeasti ollut niin väsynyt ettei oo ollut mitään mielenkiintoa asiaan. Eikä mekään asiasta mitenkään kovin paljon jutella vaikka yhdessä ollaan oltu jo 7 vuotta.
  4. NewMoon Ihastunut foorumiin

    Mä voin yhtyä kahteen aiempaan kirjoittajaan. Meillä toki ivf vasta syksyllä alkamassa, mutta oikeastaan jo ensikäynnin jälkeen stressi seksistä katosi. Toki yritetään mahdollisuuksien mukaan ovulaatior hyödyntää ennen hoitojen alkua, mutta samanlaista stressiä ei se enää aiheuta kun raskautuminen on siirretty ns. "muille". En tiedä ymmärtääkö joku mitä tarkoitan.
    Näyttää se ilman apua onnistuminen olevan mahdotonta joten turha siitä meidän on enää stressata.
  5. dimou Peruskäyttäjä

    Meillä meni seksielämä ihan täysin solmuun lapsettomuuden aikana. Mulla kun on vielä epäsäännölliset kierrot eikä etukäteen mitään tietoa milloin ovulaatio tulossa taas seuraavan kerran, niin sitä tasaisen tappavaa joka toinen päivä -tahtia mentiin piiiitkään. Ei juu ollut romantiikkaa juuri näkyvissä. IVF:ään kävi meidänkin tie, mutta tärppi kävi jo ekassa hoidossa, niin ei sillä tavalla ehtinyt vaikuttaa seksielämään. Raskausaikana mulla oli ihan jäätävät himot mutta miestä ei kiinnostanut, synnytyksen jälkeen mua taas ei kiinnostanut pätkääkään noin ensimmäiseen kymmeneen kuukauteen. Seksiä taisi olla ensimmäisen kerran joku puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Että ei ole juuri helpotusta ollut näkyvissä. Onneksi suhteessa muuten asiat hyvin.

    Mä siis ehkä neuvoisin keskittymään muihin(kin) asioihin. Toki sitä seksiä tarvitaan lapsen alulle laittoon, mutta läheisyyttä ja rakkautta voi osoittaa niin monin muinkin tavoin. Oviksen ulkopuolella panostatte sitten niihin.
  6. Buubi Aloittelija

    Kiitos kaikista vastauksista
  7. Herttuatar Aloittelija

    Täällä yritystä takana kolme vuotta, mistä viime kuukaudet letroja popsien. Onhan tämä vaikuttanut seksielämään tosi paljon, ja ollaan siitä puhuttukin. Mua itseäni ahdistaa päivien kyttäys ja yhdyntöjen ajoittaminen, ja on välillä tosi vaikeaa kiinnostua. Luulen sen osaltaan johtuvan myös letroista, sillä mun mielestä tämä paheni niiden aikana entisestään.
  8. Kultakutri&2karhua Aloittelija

    Mun mielestä hyvään seksiin kuuluu spontaanius, ja sehän usein kuolee kun seksiä pitää harrastaa just tiettyyn aikaan. Kun me yritettiin esikoista, kyllä seksi alkoi tuntua sellaselta tasapaksulta jyystämiseltä. Ilo vähän katosi siitä. Ja sit just tuo, että kun toivoi sitä lasta niin kovin, seksi hedelmällisen ajan ulkopuolella alko tuntua "turhalta".

    En mä kyllä osaa kauheasti vinkkejä antaa. Haluttomuus nyt yleisesti on semmoinen asia mihin ehkä jossain kohtaa kannattaa hakea apua, lääkäriltä tai terapiasta tmv.
  9. merps Aloittelija Huhtiäidit 2020

    Tunnistan tuon, että seksi hedelmällisen ajan ulkopuolella tuntuu turhalta. Vaikka tietenkään se ei ole niin, onhan seksi ihanaa myös silloin ja oikeastaan tällä hetkellä ehkä etenkin silloin. Ei ole niin paljon paineita. Yleensä kuitenkin pääsen hyvin mukaan fiilikseen, vaikka aluksi olisi tuntunutkin siltä, ettei tee yhtään mieli. Miestä ei tunnu haittaavan se, että yleensä hän tekee aloitteet. Ovulaation aikaan (tai niihin aikoihin kun kuvittelen sen olevan lähellä) teen myös itse aloitteita. Hankaluutta aiheuttaa se, että kierto on pitkä ja epäsäännöllinen, joten jos haluaa maksimoida onnistumisen mahdollisuuden, tulisi seksiä olla monen viikon ajan 2-3 pv välein. Oma luontainen aktiivisuus olisi noin 1-2 kertaa viikossa, joten pidemmän yrityksen jälkeen seksi tosiaan alkaa tuntua aika pakkopullalta.

    Mua on auttanut se, että aina välillä on ollut kiertoja, jolloin olen tietoisesti jättänyt ovistestit, oireiden seurannat jne vähemmälle. Silloin seksikin on tuntunut kivemmalta ja vapaammalta.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  10. Auniainen Vieras

    Useankaan vuoden yrittämisen jälkeen ei meillä onneksi mennyt suorittamiseksi. Jonkulainen huumori rankoista kotitöistä jne varmasti vaikutti asiaan.
    Ja se että puheyhteys myös seksin suhteen on kunnossa. Itse näen asian sillä keinoin etten olisi lasta edes suunnitellut jos suhteessa ei kyetä puhumaan vaikeammistakin asioista.

Jaa tämä sivu