A
Asia kalvaa!
Vieras
Hei!
Minä itsenäisenä odottajana kävin monissa ivf hoidossa ja lopulta onnistuin saamaan lapsen luovutetuilla siittiöillä. Ja olin jotenkin niin kiitollinen lapsesta ja koska itse sain luovutettuja sukusoluja ja en itse kokenut monia munasolu luovutuksia hankaliksi. Ja myös tieto että lapsettomuuteni syy ei ollut munasolut vaan kohtuni vaikeus kantaa lasta. Niin päätin luovuttaa munasoluja toiselle. Minulta tutkittiin laajasti geenitestejä, infektio ym.testejä ja läpäisin kaikki testit.
Nyt kuitenkin vuosia myöhemmin kun lapseni alkoi oireilemaan adhd oireita ja hänen tutkimuksien myötä sain aikuisiällä itsekin adhd diagnoosin. Aiemmin olin laittanut kaiken lukihäiriön ja hahmottamishäiriön syyksi, mutta silti olen aina kouluissa (minulla on AMK tutkinto) pärjännyt haasteiden kanssa. Ja nyt diagnoosin myötä olen kohdannut paljon ennakkoluuloa ja kauhistelua, ja tieto siitä että jos olisin tiennyt omasta adhd:stani en olisi saanut luovuttaa munasoluja kenellekkään kalvaa minua. Ja hetkessä mitä tarkoitin hyvänä, muuttui pahaksi.
Eli kysymys kuuluu lapseton olisiko sinusta ollut kauheeta saada hyviä munasoluja luovutettuina, mutta sen myötä lapsellasi voisi olla adhd! Koska tiedän että munasolullani joku on onnistunut tulla raskaaksi? Olisitko pettynyt? Vai onnellinen? Lisätietona ettei omallani lapsella ole mitään sairauksia edes korvatulehduksia ollut, eli terve lapsi adhd häiriönsä kanssa!
Ja toivon rehellisiä vastauksia, miltä tuntuisi! Koska tämä on minua kalvannut nyt diagnoosin jälkeen!
Minä itsenäisenä odottajana kävin monissa ivf hoidossa ja lopulta onnistuin saamaan lapsen luovutetuilla siittiöillä. Ja olin jotenkin niin kiitollinen lapsesta ja koska itse sain luovutettuja sukusoluja ja en itse kokenut monia munasolu luovutuksia hankaliksi. Ja myös tieto että lapsettomuuteni syy ei ollut munasolut vaan kohtuni vaikeus kantaa lasta. Niin päätin luovuttaa munasoluja toiselle. Minulta tutkittiin laajasti geenitestejä, infektio ym.testejä ja läpäisin kaikki testit.
Nyt kuitenkin vuosia myöhemmin kun lapseni alkoi oireilemaan adhd oireita ja hänen tutkimuksien myötä sain aikuisiällä itsekin adhd diagnoosin. Aiemmin olin laittanut kaiken lukihäiriön ja hahmottamishäiriön syyksi, mutta silti olen aina kouluissa (minulla on AMK tutkinto) pärjännyt haasteiden kanssa. Ja nyt diagnoosin myötä olen kohdannut paljon ennakkoluuloa ja kauhistelua, ja tieto siitä että jos olisin tiennyt omasta adhd:stani en olisi saanut luovuttaa munasoluja kenellekkään kalvaa minua. Ja hetkessä mitä tarkoitin hyvänä, muuttui pahaksi.
Eli kysymys kuuluu lapseton olisiko sinusta ollut kauheeta saada hyviä munasoluja luovutettuina, mutta sen myötä lapsellasi voisi olla adhd! Koska tiedän että munasolullani joku on onnistunut tulla raskaaksi? Olisitko pettynyt? Vai onnellinen? Lisätietona ettei omallani lapsella ole mitään sairauksia edes korvatulehduksia ollut, eli terve lapsi adhd häiriönsä kanssa!
Ja toivon rehellisiä vastauksia, miltä tuntuisi! Koska tämä on minua kalvannut nyt diagnoosin jälkeen!