Meillä nukuttamisesta tuli varmasti jo vauva-aikana parin viikon ikäisestä aktiivista, koska lapsi oli todella itkuinen, refluksivaivainen ja muutaman kuukauden iässä ilmestyi vielä erittäin paha atooppinen ihottuma, joka teki nukkumisesta aivan mahdotonta. Tein kaikkeni (imetin sylissä, josta lasta ei voinut siirtää, kannoin liinassa, työnsin vaunuissa), että lapsi olisi nukkunut edes hetken. Minulla ei ollut vaihtoehtoja. Siitä syystä nukutan yhä edelleen kaksivuotiaan niin että käyn hänen viereensä sängylle lepäämään hiljaa ja odotan hänen nukahtavan, jonka jälkeen pyöräytän hänet meidän vanhempien sängyssä kiinni olevaan taaperosänkyyn.