Lapsen kasvatus

Meillä töissä kävi kerran lapsia jotka juoksivat ympäri ämpäri, rimputtivat kassakelloa ja koittivat mennä takahuoneeseen. Siinäkohtaa kun lapset tulivat kassan taakse ja koittivat mennä takahuoneeseen, niin sanoin, että "EI, sinne ei saa mennä." Lapset tottelivat, mutta äiti oli kauhistuneen näköinen. Äiti oli siis koko kaupassaoloajan antanut lasten vaan juosta ja riehua sanomatta sanaakaan.

Oli se sitten vapaatakasvatusta tai mitä tahansa, niin kyllä julkisillapaikoilla on säännöt, ja jos ei vanhemmat sitä sano, niin kyllä minä ainakin sen koen sen tehtäväkseni ihan työpaikkani puolesta.
 
  • Tykkään
Reaktiot: DT
Ja mun mielestä ei edes tarvitsisi sanoa vieraille lapsille, jos vanhemmat ovat lähellä. Tosin olen kyllä todistanut tapaustakin, jossa äidin pyytäessä lapsilta jotakin, lapsi lopulta potki, puri ja löi äitiä, jotta hänen ei tarvitsisi sitä tehdä. Eikä tarvinnutkaan. Mitään ei sitten tehty, jos lapsi ei halunnut.
Että sellaista lasta ei sitten meille, kiitos. Olen myös aika napakka joissain asioissa, niistä ei keskustella vaan tehdään. Jos lapsi kuvittelee, että neuvottelemalla voi päästä pälkähästä tai ainakin pelata aikaa, niin tietenkin lapsi tekee niin.

En usko, että tiukkana oleminen joissain asioissa olisi ristiriidassa muun kasvatuksen kanssa, jossa haluaisin myös keskustella lapsen kanssa. Meillä ei lapsi tule päättämään perheen asioista kuten kesälomamatkoista, mökille menosta tai kaupassakäynnistä.
 
Ikätason mukaisia valintoja ja päätöksiä, esim. kumman näistä paidoista laittaa päälle tänään -tyyliset kuuluvat meidän 2-vuotiaan päätöksiin. :) Tosin käy usein itse valitsemassa vaatteensa, enkä puutu, jos kotona ollaan. Lähtiessä jonnekin saatan sanoa, että valitsee parista vaihtoehdosta. Osaa tosin jo itse valita yleensä yhteensopivat vaatteet (taitaapa yhdistelmät mennä muistin mukaan, mitä yleensä yhdistelty siis).
 
Takaisin
Top