Lapselle nimi :)

Keskustelun 'Laskettu aika maaliskuussa 2012' aloitti Pachamama, 9 marras 2011.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Pachamama Peruskäyttäjä

    Heippa!

    Ajattelin avata tällaisen keskustelun, koska sukupuoli on joillakin jo selvillä.

    Jotkut eivät varmaankaan ole miettineet, mutta itselläni nimiasia pyörinyt vahvasti mielessä :)

    Jos meille olis ollut tulossa poika, niin mies olis halunnu antaa nimeksi Ossi - Ozzy Osbornen mukaan ;) heh. En kyllä usko etä tähän olisin suostunut :D

    Itselläni ollut mielessä paljon luontonimiä, koska en ole ns. uskonnollinen ihminen niin en jostain syystä ole miettinyt sitten myöskään esim. perinteisiä raamatunnimiä (Vaikka itselläni sellainen onkin :))

    Ehdoton ykkönen meillä oli tytönnimeksi Sade, koska molempien nimet alkaa S:llä... Mutta, kuinkas ollakaan, mieheni veljen tyttärellä on lähes sama nimi, joten se on nyt poissuljettu :) Toinen vaihtoehto oli Säde, joka elää edelleenkin suht vahvana - omasta mielestäni ei vain ole tarpeeksi kansainvälinen.

    Meillä on yoruba - eli nigerialainen sukunimi, ja siksi toinen nimi tulee myös sieltä, ja jokin perinteinen suominimi ei välttämättä kuulosta hyvältä..

    Olen nyt päätynyt siihen, että haluaisin antaa tyttärelleni nimeksi Jade, koska sillä on monta kaunista tarkoitusta, kauniin jalokiven lisäksi. Mies ei ole vielä täysin myöntynyt :) Kerroin myös miehelleni yks päivä että Amy Winehousen toinen nimi oli Jade - Mistä mies nyt ei kauheasti ilahtunut ;)

    Toinen nimi olisi Ayodele - joka meinaa "ilo on tullut taloon" Ja tämä siksi, että sain kuulla rakaudestani isäni yhtäkkisen kuoleman ja suuren surun jälkeen.

    Muita kauniita tytönnimiä mun mielestä: Lumi, Aava (Meidän koiran nimi on Ava <3), Usva, Aurora, Aurelia...

    Ja pojannimiä: Urho :D, Onni (harmi vaan tällä hetkellä kovin yleinen), Oscar, Oliver, Miska...

    Tällaista tällä kertaa mielessä.

    Näähän siis voi vielä muuttua, mutta ajattelin että olisi kiva pyöritellä näitä täällä, koska aika pieni todennäköisyys kuitenkin on, että vaikka kaksi samannimistä tulisikin, niin tuskin samallahiekkalaatikolla törmäävät, ainakaan päivittäin :)
  2. Inkivääri Tuttu foorumilla

    Heippa!

    Mä oon myös miettinyt nimiä jo monta vuotta. Oon surffaillut jo vuosia väestörekisterin sivuilla tarkistamassa kauniiden nimien yleisyyttä ja välillä viihdyttämässä itseäni etsimällä kauheimpia nimihirviöitä. :) Suosittelen muillekin: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1

    Mä tykkään hyvinkin erikoisista nimistä, ja haluan antaa harvinaiset nimet meidän lapsille, mutta niiden on täytettävä silti seuraavat kriteerit:

    a) nimestä ei saa jäädä epäselväksi onko kyseessä poika vai tyttö. Vaikka en tiedä onko tää koskaan täysin varmaa harvinaisten nimien kohdalla. Kaverini esim. oli aikuisenakin vielä ihan varma, että Esteri on miehen nimi, vaikka kuitenkin väestörekisterin mukaan sen nimisiä on viime vuosisadalla kastettu alle viisi miestä ja naisia yli 22000. :D

    b) nimen on sovittava täysin suomalaiseen suuhun, ei siis Ridgejä ja Brookeja meille ;)

    c) nimi on sanottava juuri niin kuin se kirjoitetaan ja sillä on oltava vain yksi mahdollinen kirjoitustapa, eli siis Neat, Micot yms. ei tule kysymykseen vaikka niminä kauniita ovatkin (itse oon kyllästynyt siihen, että vaikka nimeni onkin kohtuu tavallinen, siitä aina kysytään kirjoitetaanko se yhdellä vai kahdella samalla vokaalilla, kuten Nea vai Neea)

    d) nimestä ei saa saada meidän sukunimen kanssa mitään sanamuunnosta, kuten Pentti Hirvonen, Hintti Pervonen (ei siis olla Hirvosia, mutta eipä toi Pentti ehkä muutenkaan kuuluisi meidän suosikkeihin)

    Plussaa olisi, jos nimi on vanha ja perinteinen suomalainen nimi, mutta kuitenkin sellainen, joka on viime vuosikymmeninä jäänyt hyvin harvinaiseksi, mutta tää ei ole pakollinen ollenkaan. :)

    Sitten olisi tietty vielä ihan kiva, jos nimi kelpaisi miehellenikin. Tää on melkein haastavinta tässä, mutta eiköhän me yhteisymmärryksen päästä. :D
  3. Ksmirre Peruskäyttäjä

    Argh.

    Tää nimijuttu on tosi ahistava! Noiden kahden ekan kohdalla mulla on ollu pitkät listat hyviä nimiä ja vaihtoehtoja olemassa, joista sitten "ne oikeat" on vaan valikoitunu lähes itsestään. Tän kolmannen kohdalla mikään nimi ei tunnu hyvältä eikä oikealta, ja kun mies ei tähän(kään) projektiin osallistu yhtään, paitsi korkeintaan vääntämällä vitsiä Mato-Petteristä, taitaa jäädä tämä meidän kolmas ilman nimeä.
  4. LastStar Aloittelija

    Meistä on jotenkin helppo ollut päättää nimet. Esikoisen kohdalla tytön 2 nimeä tuli varmaan 4 raskauskuukaudella ja pojan pari viikkoa myöhemmin. Toinen nimipari tytölle keksittiin aika pian neitimme syntymän jälkeen mahdolliselle pikkusiskolle ja pojan nimi olikin jo valmiina... Tosin raskaaksi tultuani sanoin, että toinen pojan nimi ei ole oikea (ei vaan tuntunut siltä!) ja sille keksittiin nopeesti uusi nimi.

    ...eli oli loppujen lopuksi aika helppo valita nimet. Mä ku meen intuitiolla niitten suhteen ja esikoisen kaa nimi sopii kuin nenä päähän! Mies on ollut samaa mieltä nimistä. Totta kai alussa muutaman vaihtoehdon jouduin karsimaan, koska mies ei tykännyt, mut toisaalta nyt tuntuu oikeilta ratkaisuilta! :)
  5. Inkivääri Tuttu foorumilla

    Niin joo, mun piti vielä kommentoida noita sun nimiä Pachamama, mutta en ehtinyt. :) Me tykätään selvästi samantyyppisistä nimistä, musta noi kaikki sun ehdottomat on tosi kauniita. Jade on kaunis nimi, samoin toi Ayodele ja sen merkitys on vielä tosi hieno. :) Jos mun miehellä olisi myös ulkomaalaiset juuret, voisin hyvin harkita jotain tollasta nättiä, ei-suomalaista nimeä, mutta kun molemmat ollaan täysin suomalaisia, niin siksi myös meidän lasten nimet tulee olemaan ihan suomalaisia. :) Aava olisi muuten ihan potentiaalinen vaihtoehto meillekin, mutta se on vaan yleistynyt niin paljon, että en sitä siksi halua antaa.

    Itselläni on keskiyleinen nimi, joka löytyy kyllä kalenterista, mutta välillä saa kuulla, että sitä pidetään harvinaisena. Silti samannimisiä on mahtunut niin yläasteelle, lukioon kuin samaan urheilujoukkueeseenkin, mikä on ärsyttänyt mua suuresti, koska olisin halunnut olla ainoa sen niminen. Siksi siis omille lapsille tulee vielä harvinaisemmat nimet. :) Usva sen sijaan on vilahdellut meidänkin keskusteluissa, eikä olisi edelleenkään poissuljettu, jos tyttö saadaan. Pojalle taas mietittiin pitkään Oliveria kolmanneksi nimeksi, mutta luulen, että se vaihtuu suvusta tulevaan vähän samantapaiseen nimeen, jos poika saadaan.

    Niin joo, ja se me ollaan myös päätetty, että kaikille lapsille tulee kolme nimeä, joista ainakin yksi tulee mieluiten suvusta. Ensimmäinen, kutsumanimi, todennäköisesti keksitään itse. :)

    Ja Ksmirre, toivotaan, että mies herää tän nimen tarpeellisuuteen viimeistään kun lapsi on syntynyt. Ja jos ei, niin sittenhän päätösvalta on sulla. :) En oo kuullut, että kukaan lapsi olisi jäänyt ilman nimeä, joten eiköhän sopiva teidänkin pienelle lopulta löydy. Aikaa onneksi on vielä reilusti. :) Mutta tsemppiä ahdistukseen ja miehen herättelyyn!!
  6. meri77 Aloittelija

    Meidän poitsulle ei tule mikään ihan yleinen nimi,pojan tuleva etunimi on jo miehellä toisena nimenä ja kaks nimeä tulee.
    Oli kyllä helppo keksiä nimi ja kun molemmat ollaan oltu ihan alusta asti ollut sitä mieltä että poika tulee niin nimi on ollut valmiina jo aikaisin :).
    Nimeä ei tiedä kuin me ja yks mun kaveri, sekään ei tiedä kuin etunimen.
  7. Pachamama Peruskäyttäjä

    Inkivääri: Joo, Usva ois ihana! Harmi et mun mies ei tykänny siitä yhtään :(
    Mun yhdellä tutulla on poika jonka nimi on Sysi, sekin on ihan hauska, mutta voi olla jopa liian erikoinen, niinku Paju, Havu tai Puro?!? Näitäkin olen kuullut..

    Myös kaikki lappinimet, niinkun Inari on kiva.. Lumi on kans kaunis, mutta kovin yleinen nykyisin. Mulla on myös yks ystävä jonka nimi on Lumikki ;)

    Meillä yllättäen mies tykkää enemmän perinteisistä suominimiestä, kun itse tykkäisin vierasperäisistä..

    Mäkin oon vedonnut tohon että lain mukaan minä sit päätän ;D

    Ja Ksmirre, kyllä se nimi sieltä ennen pitkää tulee mieleen, ehkä me ensiodottajat ollaan tän suhteen vähän yli-innokkaita ;) Ja tosiaan, onneksi sä saat sitten päättää, ei ainakaan tule nimistä väittelyä tai riitaa :D
  8. henskumaija Aloittelija

    Meillä oli jo ennen rakenneultraan menoa valmiina nimet tytölle ja pojalle. :) yhteisymmärryksessä sovittu. :) Siis minä ehdotin ja mies hyväksyi! :)

    Minä tulen puhumaan tyttärellemme pelkkää ruotsia ja mieheni suomea joten kun on kyse kaksikielisestä perheestä niin haluamme että nimikin on sen mukainen. Eli nimi kuullostaa samalta sanoin sen sitten minä tai mieheni. Emilia esim ei käy.. minä sanoisin sen "Emiiilia" kun taas mieheni Emilia! :) Selkeetä eikö vain.. :)
    Me ei haluta mitään "erikoista" ja keksimällä keksittyä nimeä antaa! 

    Nooh, nyt on kaunis, ei niin yleinen nimi tiedossa ja toivottavasti pieni rinsessamme tykkää siitä myöskin! :)
  9. Madie Ihastunut foorumiin

    Meillä on jo nimi valmiina myös ja käytänkin sitä jonkin verran. En tietenkään muuten, kun miehen ja tulevan isoveljen kuullen. Muille on vielä salaisuus :)

    Esikoisen nimi on Niklas ja hänellä on 3 nimeä niin samoin tulee tälle toisellekin. Miehenkin nimi päättyy -as joten jatketaan samalla linjalla. Mun mielestä on kiva, jos lasten nimet sopii jotenkin yhteen, mutta en taas missään nimessä halua, että kaikki alkaa samalla kirjaimella. Sitten kun tulee se 5 poika niin olis varmaan pakko antaa joku tyhmä nimi, kun kaikki hyvät siltä kirjaimelta olisi kuitenkin mennyt.

    Mä en ihan hirveästi tykkää tän pojan kolmannesta nimestä, mutta se tulee miehen suvusta niin on kuitenkin ihan hienoa antaa sellainenkin nimi. Ja täytyyhän sitä miehenkin mielipidettä kuunnella tässä asiassa :)

    Tosi kauniita nimiä olette täällä listanneet. Musta tuntuu, että tytöille olisi niin paljon kauniimpia nimiä kun pojille. Mulla olisi se tytön nimikin valmiina. Ehkä sille joskus tulee käyttöä.

    Tuli muuten mieleen, että mulla itsellä on aika erikoinen nimi. Se on yhdysnimi, josta käytän vaan ensimmäistä puolta, mutta toiseen saman nimiseen en ole ikinä törmännyt. Sitten jos otetaan se -loppu siihen mukaan niin olen ainoa sen niminen koko Suomessa. On ärsyttävää, kun kukaan ei ikinä kirjoita nimeä oikein tai kuule sitä oikein ekalla kerralla vaikka se ihan suomalaisessa kirjoitusasussa onkin.
  10. Inkivääri Tuttu foorumilla

    Madie: Näissä nimiasioissa pätee varmaan se sama kuin hiusten kanssa: kiharatukkaiset haaveilee suorista hiuksista ja suorahiuksiset taas kiharoista. :D Mua ärsyttää, kun oon tekemisissä muiden samannimisten kanssa ja sua taas ärsyttää, kun nimi on niin erikoinen, ettei sitä kuulla oikein, täytyy omille lapsille yrittää löytää hyvä keskitie noiden välistä. :) Harvinainen, mutta kuitenkin mahdollisimman helppo. :)

    Mutta as-loppuiset nimet on kivoja, ja niitä on onneksi sen verran monta, että riittää, vaikka teidän perheeseen siunautuisi vielä lisää poikia. Mutta toki kiva, jos saat sun tytönnimenkin käyttöön. :) Mä haluan myös, että nimet alkaa eri kirjaimilla, mieluiten niin, että kenenkään perheenjäsenen nimi ala samalla. Tosin sekin rajaa kivoja nimiä pois, kun monet mun mielestä kauhean nätit nimet alkaa N:llä, M:llä, J:llä, V:llä ja S:llä. Onneksi oma eikä miehen ala, niin ehkä noita vaihtoehtoja kuitenkin löytyy tarpeeksi, kun ei olla mistään megasuurperheestä kuitenkaan haaveiltu. :D
  11. Ksmirre Peruskäyttäjä

    JansQu, mullekin noi kaks ekaa tuli aika helposti, esikoiselle tosiaan oli mullakin nimirimpsu valmiina jo 4. tai 5. kuulla (tarkkaan en enää muista), ja pojallekin oli nimi suht helppo keksiä. Mut tän kolmannen kohalla lyö ihan tyhjää, ja kun oon yrittänyt jo kattella esim. nimipäivälistoja, niin ei sieltä mitään hyviä hyppää, paitsi korkeintaan 2. tai 3. nimeksi. Meillä, eli mulla, on siis ollut se periaate, että kolme nimeä tulee, ja ehdot on seuraavat:
    - 1. nimi pitää olla järkevä, kaunis/hyvänkuuloinen suomalaiseen suuhun sopiva muttei kuitenkaan sellainen, joka keikkuu suosikkinimien kärjessä (plussaa on, jos se on suht helppo myös kansainvälisesti lausua). Esikoinen on meillä Sonia, toinen taas Aapo.
    - 2. nimi pitää olla hyvä vaihtoehto, jos lapsi itse haluaakin käyttää jotakin muuta nimistään kuin sitä ensimmäistä, muttei halua kuitenkaan mitään vaikeaa tai erikoista nimeä käyttöönsä. Tätä virkaa ajaa meillä Petra ja Oskari.
    - 3. nimi pitää olla "pyhä", eli se löytyy jonkun uskonnon pyhistä kirjoituksista (Raamattu, Koraani tms.). Samalla se on myös se erikoinen nimi, jos lapsi saakin päähänsä haluta ottaa käyttöön nimen, jota ei todellakaan tule vastaan joka toinen päivä. Löytyy Rebekka ja Mikael, molemmat Raamatusta, muistaakseni Mikael löytyy myös Koraanista.
    - yksikään nimistä ei saa olla mikään suvussa kiertävä tai sukupolvelta toiselle periytyvä. Miehen suvussa tällaisia nimiä ei olekaan käytössä, ja mun suvussa tämmöisistä nimistä on tullut vallankäytön välineitä, eli suositaan jotakuta sukulaista toisten kustannuksella ja nimetään lapsi sitten sen suositun mukaan, tai sitten esim. jollain tavalla ei toivottu lapsi ei saa perinteisesti kiertävää nimeä (kuten yksi suvun tytöistä, joka ei ole saanut nimeä Maria tai jotakin sen muunnoksista, mikä ei toki ulkopuoliselle pistä silmään mutta lapsi kyllä itse sen tajuaa jossain vaiheessa, kun kaikilla muilla naispuolisilla se Maria/muunnos nimestä löytyy). Ite en tällaiseen pelleilyyn aio lähteä.

    No, tänään tuli tieto siitä, että tulokas olisi kaiketi poika, ja se tekee nimen mietinnästä entistä vaikeampaa. Ja Inkivääri ja Pachamama,  se että mies ei nimen miettimiseen osallistu, ei tarkoita sitä, etteikö siitä sanomista tulisi. Ikävä puoli hommassa nimittäin on se, että mies ilmaisee mielipiteensä puoli vuotta sen jälkeen, kun nimi on lapselle virallisesti annettu. Ja se tapahtuu nimenomaan siten, että hän ilmoittaa mun jättäneen hänen mielipiteensä huomiotta tai etten ole sitä edes kysynyt, vaikka niin ei todellakaan ole. Tämänkin asian tiedostaminen tekee tästä nimiasiasta mulle tosi stressaavan, ja kun tiedän, että joku nimi lapselle on pakko antaa...
  12. Artemis Aloittelija

    Mä oon tehnyt lapsen nimilistoja jo vuosia, vaikka lapsen teko ei ole ollut edes ajankohtaista. Aika moni nimi on vaihtunut ja monesta on tullut niin yleisiä, etten halua niitä antaakaan lapselleni.

    Mulla itsellä on aika erikoinen nimi tai ei se enää ole niin erikoinen, mutta pienenä ei pahemmin tullut kaimoja vastaan (meitä oli reippaasti alle 100 Suomessa) ja kalenteriinkin nimi tuli vasta 90-luvun puolivälissä.
    Mä en tykännyt pienenä mun nimestä ja olisin halunnut jonkun tavallisen Maijan tilalle, mutta oon oppinut tykkäämään siitä iän myötä enkä missään nimessä vaihtaisi sitä nyt pois.
    (Maija on musta ihana nimi ja todellakin antaisin sen lapselleni, ellei se liippaisi ex-puolella miehen mielestä liian läheltä)

    Mä tykkään itse erikoisemmista nimistä. Tai ne kuulostavat kauneimmalta mun korvaan. Tällä hetkellä vaan tuntuu, että kaikki etsivät erikoisia nimiä ja niistä on tullut aika tavallisia. Mun listalta on jo valitettavasti lähtenyt ainakin Ava, Usva, Aida ja Aino, jotka on kaikki aivan ihania nimiä, mutta valitettavasti joko annettu lähipiirissä tai monen muun toimesta Hesarin ja kuullun mukaan.
    Erikoisella mä tarkoitan joko nimenä erikoista (vanhemmat tai "veikeet" nimet) tai nimeä, jota ei ole annettu tuhansille viime aikoina. Tosi vaikeeta on löytää kiva, erikoinen, mutta kuitenkin sen verran normaali nimi, ettei lapsi ei tuu kärsimään koko elämäänsä. Kaikki sananmuunnokset, merkitykset muilla kielillä ja muut väännöksen pitää miettiä, ettei vahingossakaan mokaa. Ja pitää sen sopia sukunimeenkin, josta en ole vielä päättänyt kumman vanhemman se on. Argh!

    Erikoisinta olisi varmaan antaa joku "tavallinen" 80-90-luvun nimi, koska ne näyttävät olevan aikamoisessa laskussa. Harmi vaan, että ne on niitä oman lapsuuden nimiä, jotka omaan korvaan on tavallisia.

    Tajusin myös saatuani kuulla odottavani poikaa, että mä oon keskittynyt tyttöjen nimiin huomattavasti enemmän. Meillä oli itseasiassa jo tytön nimi melkein sovittu. (toivottavasti sille tulee joskus vielä käyttöä). Pojan kanssa tulee ehkä vähän ongelmia.
    Mä oon ehdotellu miehelle vaikka mitä nimiä, mutta sen mielestä menen ihan liikaa hippeilyyn tai epämiehekkyyteen (ilmeisen tärkeä kriteeri miehen mielestä) :) Teilattu on ainakin Alvar, Alvin, Aarni, Riiko, Tiitus, Milo, Lenni, Okko, Kosmo, Otso, Jimi ja Pietari. Ja monia teilauksia vielä varmasti tulee.

    On meillä yksi pojan nimi mielessä, mutta se on sen verran erikoinen (määrällisesti ja muutenkin), että sukulaisilta saattaa mennä nimenantojuhlassa kahvit väärään kurkkuun. Niitä on jo yksi Suomessa väestörekisterikeskuksen mukaan, joten oletettavasti se menisi läpi maistraatissa, mutta se saattaa olla liian hurja. Katsotaan...

    Nimikirjoissakin tuntuu olevan vain kovasti käytössä olevia nimiä. Oon selannut sukuhistoriaa läpi ja löytänyt ihania nimiä. Harmi vaan, että niistäkin moni on taas yleistynyt. Netistä oon etsinyt erimaalaisia nimiä ja miettinyt niiden kautta suomalaisia vastikkeita tai koittanut saada ideoita. Mä oon sitä mieltä, ettei supisuomalaiseen sukunimeen sovi mitkään ulkomaalaiset väännökset mitä hesaristakin saa sunnuntaisin usein lukea, joten ei meille mitään Felix Alexander Virtasta oo tulossa. Ei me tosin Virtasia olla kumpikaan, vaikka samaan supisuomalaiseen syssyyn molempien nimet menee.

    Nää nimiasiat on tosi vaikeita. Nimi on niin iso asia. Mä huomaan pohtivani nykyään joka päivä lapselle nimeä ja pyörittelen kaikkea kuulemaani. Toivottavasti ja oletettavasti se nimi sieltä kuitenkin putkahtaa ennen, kuin maistraatti nimeää pakolla  ;)

    Mä voin laittaa mun nimilistaa tänne jossain vaiheessa, jos joku vaikka sais jotain ideaa siitä.
  13. Thilduska Tuttu foorumilla

    Mää rakastan näiden nimien pohtimista. Me päästiin rakenneultran jälkeen yksimielisyyteen nimestä, kun saatiin tietää, että on tulossa poika. Mulla on tosin takaraivossa yksi nimi, mikä on mun mielestä ihan tän pojan nimi, mutta ei ainakaan vielä toistaiseksi ole mennyt läpi miehelle.

    Mää aina täältä katselen nimiä:
    http://www.etunimet.net/harvinaiset-etunimet/

    Meillä kriteereinä on, että etunimen tulee olla kansainvälinen, mutta kuitenkin suomalaiseen suuhun sopiva. .

    Toinen kriteeri nimelle on, että se ei olisi kauhean yleinen. Meillä tosin kävi neidin lopullisen nimen kanssa niin, että se olikin sitten viime vuonna 10 suosituimman joukossa, vaikkei aikaisemmin ollutkaan. Kai se on joku laki, että jos tarpeeksi moni etsii samalla tavalla harvinaista, mutta kuitenkin perinteistä nimeä, niin monet päätyvät sitten samaan. Neiti on siis Mathilda, minkä nimisiä suomessa taitaa olla koskaan ollut alle 3000, mutta perinteisellä kirjoitusasulla Matilda on aikas suosittu ollut nyt viime aikoina.

    Kolmas sellainen vaihtoehtoinen kriteeri on, että nimessä ei olisi r-kirjainta, koska sellainen tulee olemaan joka tapauksessa lapsen sukunimessä, joten jos on r-vika, niin sitten olisi melkoista r:n lausumista.

    Toiset nimet taas tulee suvusta tai ainakin yksi toinen nimi. Meillä oli neidin odotusaikana yksi nimi jo päätetty, että se annetaan, mutta syntymän jälkeen neiti ei näyttänytkään yhtään Venlalta, mikä etunimeksi piti tulla. Siitä tulikin sitten neidin toinen nimi ja kolmanneksi nimeksi tuli sama mikä on mulla, mun äidillä ja isoäidillä toisena nimenä. Ensimmäinen nimi tuli sitten sen mukaan, miltä neiti näytti.

    Nyt ollaan ajateltu noudattaa samaa linjaa, että vaikka meillä onkin nimi valmiina, niin annetaan pikkuherran sitten itse näyttää, että onko sen nimen näköinen, mikä ollaan ajateltu antaa, vai näyttääkö jonkun ihan muun näköiseltä, sitten tästä odotusajan nimestä tulee toinen nimi ja miehen vaarin nimestä kolmas nimi.

Jaa tämä sivu