Laadukkaat lasten piirretyt animaatiosarjat

Jimi

Oman äänensä löytänyt
Mitkä ovat viime vuosien laadukkaimpia lasten piirrettyjä animaatiosarjoja? Voisin lisätä myös nämä speksit:
  • Sekä suomalaiset tai suomeksi dubatut että sarjat, joita ei ole dubattu suomeksi.
  • Lapsille ikähaarukassa noin 1–5 v.
  • Kuvan osalta taiteellisesti korkealaatuinen eli taidokasta piirrosta ja animaatiota.
  • Korkeatasoinen musiikki.
  • Opettavaisia ja syvällisiäkin tarinoita.
Ei näitä:
  • Hirveä dubbaus ja/tai kertoja ja/tai ääninäyttely.
  • Pinnallista ja sisällötöntä.
  • Sisällöttömyyden piilottamista hektisyydellä.
Mietin vähän mitkä oli omassa lapsuudessa parhaita, niin suomessa näytetyistä sarjoista tuli tällainen listaus ensimmäisenä mieleen:
  • Jaki, vuoriston karhu [Nippon Animation / Japani 1977]
  • Taotao [Shun Mao / Tsuchida Production / Japani 1983–85]
  • Peukaloisen retket [Pierrot / Japani 1980–81]
  • Muumi: 1990–91 = 78 (76) jaksoa ja 1991–92 = 26 (25) jaksoa [Telecable Benelux + Telescreen Japan + Visual 80]
  • Liisa Ihmemaassa [Nippon Animation 1983–85]
  • Maija mehiläinen [Nippon Animation 1975–76]
  • Olipa kerran elämä [Procidis / Ranska 1987]
Unohdinko jotain listalta? Yltääkö nykyajan sarjat näiden tasolle? Elokuvien osalta tietysti Studio Ghiblin tuotanto on hyvä.
 
Jos kysyt suosituksia itsellesi, kannattaa kysellä alan foorumeilta.

Jos taas lapselle, niin sanoisin että lapselle taas kannattaa näyttää hiljakseen kaikkea mahdollista ikätasolle sopivaa, ja sitten katsoa ja kuunnella lasta ja lapsen reaktioiden perusteella selvittää, mistä lapsi tykkää eniten. Lapsen lempiohjelmat eivät välttämättä ole ollenkaan samoja kuin hänen vanhemmillaan, ja lapselle aivan ehdoton ykkönen voi olla sellainen ohjelma, jota vanhemmat eivät voi sietää. Toisaalta, mikään telkkusarja ei ole absoluuttisesti hyvä tai huono, vaan ne ovat aina mielipidekysymyksiä. Sama harrastuksissa ja lahjakkuuksissa, ne voivat olla täysin erilaiset kuin hänen vanhemmillaan.

Kirjoitan tämän siksi, että nuorena, kauan ennen lasteni syntymää, minulla oli selkeä ajatus siitä miten parhaiten kasvatan lapseni saavuttamaan täyden potentiaalinsa heti pienestä pitäen. Tähän tuli muutos kun veljeni esikoinen alkoi kasvaa -- me kun olemme veljeni kanssa molemmat musikaalisia ja matemaattisia, kuten on myös hänen vaimonsa, mutta hänen esikoisensa onkin kehno näissä molemmissa, mutta todella hyvä piirtämään, ja piirtää joka päivä tuntikausia. Meistä aikuisista kukaan ei osaa piirtää juuri lainkaan. Ei ole helppoa päästää irti ajatuksesta, että lapsi on samanlainen kuin itse, mutta lapsen kehitykselle on ihan ensisijaisen tärkeää, että hän saa olla oma erillinen ihmisensä, eikä vanhempiensa jatke. Tätä kannattaa meidän vanhempien harjoitella jo lapsen ollessa pieni, se ei ainakaan helpotu lapsen kasvaessa, ja tämä on todennäköisesti vanhemmuuden suurin haaste.

Minun esikoiseni lemppari on ollut jo vuosia Ryhmä Hau, joka on minusta ihan hirveä ohjelma. Mutta kyse on hänestä, ei minusta.
 
Muokattu viimeksi:
Mä kans luulin että kasvatan lapsistani Muumifaneja kuten itse ja vahtaamme yhdessä kaikki Muumi alusta loppuun satoja kertoja :D Harakoille meni se luulo. Ensinnäkin lapsiani ei muumit kiinnosta juuri ollenkaan, no olemme yhdessä Ylen uuden Muumilaakso sarjan katsonut, mutta ei niitä hirveästi se kiinnostanut. Jotkut Mörkö - jutut oli hauskoja.

No, meillä katsotaan Pipsa Possua, Otso ja sopulit ja uusimpana Hirveä Henri, joka on aivan kamala. Yhteen aikaan katsottiin Ben10. Sekin oli mielestäni järkky. Mutta itse katsoin myös Prätkähiiriä ja Turtleseja, kumpikaan ei minun lapsia kiinnosta.

Mutta olen Suskin kans aivan samaa mieltä, en halua edes muovata lapsistani kopiota minusta! Haluan heidän olevan täysin omanlaisiaan ihania lapsia :Heartred haluan heidän luovan omat lapsuusmuistot niistä ohjelmista mitä rakastaa ja niistä leikeistä mistä tykkäävät. Oma lapsuuteni oli kirkonrottaa ja muumeja, lapsillani ohjelmat vaihtuvat helposti ja leikit sen myötä mutta kysyttäessä jo isommilta he sanovat olevansa onnellisia. Näistä jää varmasti mahtavat muistot. :)
 
Lapselle on tarkoitus etsiä laadukasta ohjelmaa. Usein laadukas on hyvää kaikenikäisille. Kaiken taiteellisen sisällön arvioiminen on tietysti hyvin subjektiivista. Lasta ei tietenkään kannata kasvattaa kapeaan muottiin, johon hän ei sovi. Meillä kummatkin vanhemmat ovat käyneet pedagogisen koulutuksen, ja kasvatusasiat ovat sydäntä lähellä. Toivon mukaan se osaltaan auttaa siihen, ettemme rajoita ikävällä tavalla lapsen omaa persoonaa. Toisinaanhan lapset innostuvat nimenomaan niistä asioista, joista vanhemmatkin ovat innostuneet, tai saavat "äidinmaidon mukana" erilaisia lähtökohtia ja luonnostaan taitoja asioista, joita vanhemmat tuovat arkeen. Parhaimmillaan sellainen voi olla suunnaton etu lapselle.

Alkuperäisessä kysymyksessäni ei ehkä ole ensisijaisesti kysymys tiettyjen ohjelmien katsomiseen pakottamisesta ja muiden ohjelmien kieltämisestä, vaan enemmän siitä, että haluaisin kartoittaa mitä laadukkaita ohjelmia on olemassa. Sen jälkeen olisi helpompaa ottaa vaihtoehdoiksi ainoastaan parhaat, ettei tarvitse sattumanvaraisesti käydä läpi kaikista huonoimpia ohjelmia turhaan. Kävisi hyvin myös muut kuin uusimmat ohjelmat, ja myös ei-suomenkieliset voisivat toimia. Suurena etuna näen sen, että tarinassa olisi jokin tunnepitoinen ja opettavainen sanoma.

Katsoinpa tässä satunnaisotannalla yhden Tao Tao -jakson ja yhden Ryhmä Hau -jakson. Otetaanpa tarkasteluun nämä. Nämä ovat luonnollisesti subjektiivisia arvioita, joista voi olla eri mieltä.

Tao Tao: "Hyvä idea pesukarhu"

Tarinassa nokkela poika käyttää älyään, jotta saisi ratkaistua eteen tulevia haasteita. Poika huomaa, että sopivassa kohdassa hyvän tuurinkin siivittämällä, mutta aina tekemällä sinnikkäästi työtä, voi saavuttaa jotakin hyvää. Lopussa poika on onnellisessa asemassa, kun voi tuoda hyvää mieltä monille perustamansa leipomon kautta. Käsin piiretty animaatio on taiteellisesti korkeatasoinen, pitkän japanilaisen perinteen mukaista taidokasta, hienovaraista jälkeä. Musiikki on (todennäköisesti) ohjelmaan sävellettyä, joka tapauksessa koulutettujen säveltäjien ok-tasoista työtä. Suomalainen erinomainen kertoja saa tarinaan ja repliikkeihin tunnetta, jota myös kuva ja musiikki tukevat. Rytmitys on hyvä. Ohjelma on mieleenpainuva, tarina on vahva ja erittäin opettavainen.

Ryhmä Hau: "Kuumat paikat"

Genre vauhdikas action. Suuri linssi sytyttää kaupungissa tulipaloja. Ryhmä Hau sammuttaa palot ja korjaa vahingot. Epäjohdonmukaisia virheitä tapahtumissa (esim. sulanut metallipatsas ensin jäähdytetään ja sen jälkeen väännetään, tapahtumien järjestys siis epälooginen). Hahmot kohkaavat. Tempo on kova, jotta katsoja ei ehtisi huomata, että tarinassa ei ole sisältöä ja syvyyttä. 3D-animaation laatu on tyydyttävä, mutta kauneuden sijaan nähtävillä on bulkkiesineitä ja bulkkimaastoa kirkkailla perusväripaleteilla. Kuten suurimmassa osasta nyky-3D-animaatiota, hahmojen pää- ja kehoanimaatiot hyödyntävät ainaisia toistuvia presettiliikkeitä, jotka rajoittavat suuresti hahmojen emotionaalista syvyyttä. Musiikki laadutonta bulkki-midi-musiikkia, joka on luultavasti enemmän valittu kuin sävelletty. Musiikki ei syvennä tunnetta eikä varsinkaan auta tuomaan pidemmän kaaren olemusta kokonaisteokseen, tarina tai musiikki eivät edes yritä antaa katsojalle mahdollisuutta samaistua hahmoihin tai tarinaan muuten kuin hetkittäisinä välähdyksinä. Ääninäyttely suurelta osin hätäistä huutamista, epäluonnollista, epäselvääkin. Hahmot usein nauravat teennäisesti syyttä. Ääniraita kaikkiaan meluisaa non-stop-tykitystä. Tarinassa ei syvällistä sanomaa, edes linssin auringonsäteitä polttopisteeseen kokoavaa mekanismiakaan ei juurikaan yritetä selittää, joten sekin opetuksellinen mahdollisuus jää pitkälti käyttämättä.

Emme ole vielä ratkaisseet millä tavalla tulemme mahdollisesti rajoittamaan mm. YouTuben käyttöä (kohta lapsi vasta 1 v.), joten nähtäväksi jää saako lapsi itse valita mitä katsoo. Mutta mielelläni tosiaan itse tsekkaisin jo listaamieni lisäksi etukäteen muutaman taiteellisesti korkeatasoisen sarjan, joita voisi hyvillä mielin näyttää lapselle. Itselleni isäni aikoinaan luki/esitteli tiettyjä laadukkaita sarjakuvia/elokuvia, ja ne olivat erittäin merkittäviä ja hyviä hetkiä. Ja äiti luki/antoi tiettyjä laadukkaita kirjoja.
 
Meillä tuo laadukkaiden kirjojen tarjoaminen on toiminut hyvin. Tosin lapsi tykkää kyllä myös sellaisista, joista minä en,mutta pääosin luetaan hyvää lastenkirjallisuutta. Eikä vähiten sen vuoksi, että kotona on runsaasti minun valitsemiani kirjoja, kirjastoa ei juuri tarvitse käyttää. (Olen suhtautunut intohimoisesti lastenkirjallisuuteen koko ikäni)

Lastenohjelmissa vanhemman vaikutusvalta on ollut vähäinen! Koronan tullen viime keväänä lapsi jäi pois päiväkodista ja kotona osan aikaa isä teki minun ollessa töissä. Lapsesta tuli tosi taitava tabletin käyttäjä. Hän löytää tosi helposti lapsille suunnattua sisältöä, josta minä en pidä.

Muumeja ollaan katsottu yhdessä ja suomalaisia lasten elokuvia mm Risto Räppääjiä ja Mauri Kunnaksen joulupukkia ja Heinähattua ja Vilttitossua.

Ehkä vanhemman osuus on tarjota lapselle monipuolisesti elämyksiä ja lapsi itse päättää, mikä on hänen juttunsa.
 
Mikähän olisi muuten top-lista sivustoille, joissa voi katsoa lastenohjelmia? En ole vielä ehtinyt aiheeseen paljoa tutustumaan, mutta tässä alustava ehdotus:
  1. https://www.youtubekids.com/
  2. https://areena.yle.fi/lapset
  3. https://www.mtv.fi/ohjelmat/lastenohjelmat?sort=alphabetical
  4. https://www.ruutu.fi/lapset
  5. https://www.kirjastokaista.fi/lastenohjelmat/
  6. ..ja maksulliset eivät ehkä tarpeen, mutta niitähän olisi ainakin https://www.cmore.fi/juniori , https://viaplay.fi/lapsille , https://www.telia.fi/kauppa/tv-ja-viihde/kanavapaketit/lapset/lastenohjelmat
Ja aiheeseen liittyen vielä pari tutkimuksiin perustuvaa videota nykyisten lastenohjelmien sisällön vaikutuksiin liittyen:
Vielä emme ole yhtään varmoja miten ja millä laitteilla ruutusisältöä meillä tullaan käyttämään. Jää nähtäväksi onko melko suuri tietokoneella käyttämäni aika jo vaikuttanut suuresti lapseen tässä vaiheessa (esimerkin vaikutus), mutta toistaiseksi ainakin lapsi on tyytyväinen aina niihin leluihin ja aktiiviteetteihin, joita tarjotaan. Välillä laitetaan jotkut lelut/laitteet kokonaan pois, ja ei tule pitkäkestoista vastarintaa, mutta se varmaankin johtuu iästä (1 v). Varmaankin koitan etsiä hyvää sisältöä ja innostaa sen pariin, jos ei kelpaa, niin ei kelpaa. Mutta esimerkiksi heti lyötyi YouTubeKidsistä heti tosi laadukkaita piirustustutoriaaleja. Eiköhän laadukasta materiaalia löydy, kun vaan etsii.
 
Mikähän olisi muuten top-lista sivustoille, joissa voi katsoa lastenohjelmia? En ole vielä ehtinyt aiheeseen paljoa tutustumaan, mutta tässä alustava ehdotus:
  1. https://www.youtubekids.com/
  2. https://areena.yle.fi/lapset
  3. https://www.mtv.fi/ohjelmat/lastenohjelmat?sort=alphabetical
  4. https://www.ruutu.fi/lapset
  5. https://www.kirjastokaista.fi/lastenohjelmat/
  6. ..ja maksulliset eivät ehkä tarpeen, mutta niitähän olisi ainakin https://www.cmore.fi/juniori , https://viaplay.fi/lapsille , https://www.telia.fi/kauppa/tv-ja-viihde/kanavapaketit/lapset/lastenohjelmat
Ja aiheeseen liittyen vielä pari tutkimuksiin perustuvaa videota nykyisten lastenohjelmien sisällön vaikutuksiin liittyen:
Vielä emme ole yhtään varmoja miten ja millä laitteilla ruutusisältöä meillä tullaan käyttämään. Jää nähtäväksi onko melko suuri tietokoneella käyttämäni aika jo vaikuttanut suuresti lapseen tässä vaiheessa (esimerkin vaikutus), mutta toistaiseksi ainakin lapsi on tyytyväinen aina niihin leluihin ja aktiiviteetteihin, joita tarjotaan. Välillä laitetaan jotkut lelut/laitteet kokonaan pois, ja ei tule pitkäkestoista vastarintaa, mutta se varmaankin johtuu iästä (1 v). Varmaankin koitan etsiä hyvää sisältöä ja innostaa sen pariin, jos ei kelpaa, niin ei kelpaa. Mutta esimerkiksi heti lyötyi YouTubeKidsistä heti tosi laadukkaita piirustustutoriaaleja. Eiköhän laadukasta materiaalia löydy, kun vaan etsii.
Esimerkillä on toki valtava voima, mutta mitä isommaksi lapsi tulee, sitä paremmin voi selittää, mitä laitteilla tehdään. Meillä tämä kuopus oli esimerkiksi viime keväänä koko kevään kotihoidossa koronan vuoksi, isänsä tekee koneella töitä. Samoin oli myös ensimmäiset kolme vuotta, kun olin lapsen kanssa kotona. Isä istui päivisin koneella töissä. Lapselle on opetettu, että tietokone on töitä varten. Viime keväänä lapselle laitettiin isän koneen viereen oma kone ja sillä saa "tehdä töitä". Lapsi opettelee etsimään tietoa ja tutkimaan asioita ja on pyytänyt isältä ohjausta koodaamiseen. (lapsi on nyt 4-vuotias).

Kaikki ruutuaika ei ole lapselle pahasta. Tietenkään koko päivää noin pieni ei istu koneella ja tutki asioita, mutta suurin osa ruutuajasta on meillä oppimista. Tabletilla lapsi katselee lastenohjelmia ja pelaa pelejä. Pelitkään eivät erityisen haitallisia ole. Lapsi on oppinut lukemaan ja opetellut numeron ja lukumäärien vastaavuutta. Nyt on menossa kirjoitusharjoituksissa kaksoiskonsonantit ja matematiikassa kymmenjärjestelmä.

Suurimmaksi osaksi lapsi on itse etsinyt ohjelmat ja pelit oman kiinnostuksen mukaan. Välillä olen etsinyt jotain uutta, jos on alkanut tuntua siltä, että jumittaa jossain yhdessä ohjelmassa tai pelissä pitkän aikaa.

Hyvä, että olet tutkinut vaihtoehtoja, mutta voi käydä myös niin, että lapsi opettaa sinua enemmän kuin sinä lasta :Heartred eikä se ole aina huono asia.

Ja joskus käy niin, että lapsi ohittaa taidoissaan vanhempansa yllättävän aikaisin. Silloin pitää olla valppaana vain siinä, että taitoja ei käytä haitallisesti.
 
Takaisin
Top