Läheisille kertominen

Mitenkä otettiin tietoa vastaan? 🤭 Melkein kyllä täällä ainakin se ultra auttoi kokretisoimaan miehen kohdalla (ja muilta kuullut samaa 😊). Vaikeampaahan se luonnollisesti varmaan on konkretisoida miehellä kun ei kehotuntemuksia pysty tunnustelemaan ja tuntemaan, etenkin kanssa kun jos esikoisesta kyse. Itsellä vielä rv10 tuntuu välillä epätodelliselta edelleen.
Joo, totta kyllä että ei tää itellekään vielä oo täysin totta, tai just välillä on tosi epätodellinen fiilis, niin ei varmasti ihmekään jos puolisolle se tuntuu vielä etäisemmältä 😄 mun perhe kyllä otti ilolla uutisen vastaan, erityisesti mun veljen aika voimakaskin reaktio ilahdutti ☺️ uskon että myös miehen perhe ilahtuu kyllä, erityisesti hänen äitinsä 😅 kunhan nyt saavat tietää
 
Haluaisin jo kertoa kaikille. Tuntuu, että aika matelee. Olen kuitenkin päättänyt kertoa vasta nt-ultran jälkeen. 10 päivää vielä. Tai enää 😄
Samoin päätettiin, mutta meillä vielä pari viikkoa 😅 tässä viikkojen edetessä on kuitenkin tullut semmonen olo, että en ole varma haluaako edes vielä kertoa 😂 en tiedä mistä se kumpuaa. Perheelle joo, mutta muutoin voisin pitää omana tietona 😅 Mies sen sijaan odottaa jo malttamattomana että saisi kertoa läheisille 😊
 
Mulla on sellanen olo, että en haluaisi kertoa yhtään kenellekään yhtään mitään 😅🙈 En kestä sitä hössötystä lainkaan, ja toisaalta en myöskään sitä, että sitten sukulaiset ja läheiset levittävät tietoa eteenpäin, vaikka pyytäisin etteivät kerro niin kertovat kuitenkin.

Olen aika yksityinen ihminen, ja jotenkin inhottaa ajatuskin siitä, että raskausuutinen on niin hyvä "juoru", että se varmasti leviää sellaisillekin puolitutuille joiden kanssa en ole missään tekemisissä aktiivisesti, vaikka normaalielämä ei tällaisille kuulu lainkaan. Tai kun miettii jotain omia kaveriporukoita ja kuulumisten vaihtoa, niin aina muistetaan kertoa kuka vanhoista opiskelukavereista tai tutuista on milloinkin raskaana tai menossa naimisiin tai eronnut. Itse en ikinä tällaisia muista ihmisistä jaa, on mun mielestä henkilökohtaisia asioita, eri asia jos jossain somessa julistettu ja sitten jo julkista tietoa (silti itse vältän näitä kertomasta eteenpäin), mutta me ei aiota somessakaan asiaa julkistaa.

Voisin olla siis kertomatta kenellekään, jos ei käytännön syistä ois pakko (pyydetään isääni remppaamaan meille vähän tilaa vauvan tarvikkeille yms).

Onneksi ainakaan vielä ei myöskään ulospäin näy mitään, ja ajattelin pukeutua löysiin mekkoihin (tämä ihan normaalia toki itselle) ja vältellä niitä tuijottelujakin.
 
Uudessa työssä aloitan pian (rv 10+4 tällöin). Voi apua, jännitystä kyllä että milloin asian työssä paljastaa 🙈 Vaikea uskoa että asia tulisi herättämään muuta kuin muodollista onnentoivotusta. Eri asia jos olisi ollut työssä ennen raskautta, mutta määräaikasia kun tuntuvat työsuhteet nykypäivänä olevan, niin minkäs teet.
Tsemppiä kertomiseen! Kannustuksena, että vastaanotto voi olla oikein hyväkin. Kerroin itse samoilla viikoilla raskaudestani uudelle työnantajalle ja vastaanotto oli lämmin. Puhuttiin, että lapsia ei aikatauluteta ja hän kertoi itsekin olevansa vanhempi 😊 Toivon todella, että saat yhtä hyvä vastaanoton uutisellesi!
 
Tsemppiä kertomiseen! Kannustuksena, että vastaanotto voi olla oikein hyväkin. Kerroin itse samoilla viikoilla raskaudestani uudelle työnantajalle ja vastaanotto oli lämmin. Puhuttiin, että lapsia ei aikatauluteta ja hän kertoi itsekin olevansa vanhempi 😊 Toivon todella, että saat yhtä hyvä vastaanoton uutisellesi!
Kiitoksia tsempeistä ☺️ voisihan se kyllä olla vähän hassua jos saisi osakseen jotain outoa, toivotaan parasta että uutinen otetaan vastaan hyvin! 🙈
 
Odottelen itse rakenneultraan asti, että kerron töissä koko tiimille. Läheiset tietää, paitsi oma äiti. Hän asuu kaukana ja ollaan sovittu miehen kanssa, että tällä kertaa halutaan kertoa kaikille henkilökohtaisesti, ei vaan viestillä. Massu alkaa olla iso, mutta eipä nuo jätkät töissä tajua. 🤣
 
Odottelen itse rakenneultraan asti, että kerron töissä koko tiimille. Läheiset tietää, paitsi oma äiti. Hän asuu kaukana ja ollaan sovittu miehen kanssa, että tällä kertaa halutaan kertoa kaikille henkilökohtaisesti, ei vaan viestillä. Massu alkaa olla iso, mutta eipä nuo jätkät töissä tajua. 🤣
Me ollaan ajateltu tätä samaa! 😆
Perheille kerrotaan ehkä pääsiäisenä, mutta kavereilla, töihin tms sitten ru jälkeen :)
 
Jänskättää miten läheiset reagoi kun enoo viel ehtinyt täyttää 18 vuotta ja muutenkin kun yksin raskaana
Miten sulla on sujunut raskaus? Mulla on lähipiirissä useampi, jotka on saaneet esikoisen 17-18 vuotiaana. Ei se kenelläkään heistä ole ollut suunnitelmissa, mutta kaikilla heistä on mennyt asiat hyvin. Tukiverkko ja rohkeus pyytää apua, on tärkeää minkä tahansa ikäisellä vanhemmalla. Vertaistukea voi olla vaikea löytää omista kavereista, itsellä esikoisen aikaan (olin jo 25v) ei ollut kavereista kukaan samassa elämäntilanteessa ja varmasti vielä vähemmän on sinun ikäisissä on samassa tilanteessa olevia, mutta netti ja paikkakunnan perhekahvilat ja muu toiminta auttaa verkostoitumaan. :)

Muokkaan vielä, että suosittelisin kertomaan läheisille mahdollisimman pian, koska etenkin alaikäisenä läheisten tuki on tärkeää.
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top