Läheisille kertominen

@*Ninni* tuttuja ajatuksia. Pikkuhiljaa olen itse koittanut kertoa asiasta läheisille. Lähinnä kaverit tietävät. Omille vanhemmilleni en kuitenkaan ole kertonut. Ehkä sitä suojelee itselleen sopimattomilta kommenteilta. Meillä kun on vanhempieni kanssa aivan erilainen tapa suhtautua elämään.😅
No sepä! Meillä kanssa on aina ollut suoraa kommentointia heidän puoleltaan, niin herkissä aiheissa tuntuu vaikealta. Aiemmin kun kamppailin työuupumuksen kanssa, niin äiti oikein harmitteli että "Voi kun en nyt osaa antaa mitään neuvoja". Ja mä vaan mietin että just hyvä, mä en laisinkaan mitään neuvoja kaipaakaan :tears:
 
No sepä! Meillä kanssa on aina ollut suoraa kommentointia heidän puoleltaan, niin herkissä aiheissa tuntuu vaikealta. Aiemmin kun kamppailin työuupumuksen kanssa, niin äiti oikein harmitteli että "Voi kun en nyt osaa antaa mitään neuvoja". Ja mä vaan mietin että just hyvä, mä en laisinkaan mitään neuvoja kaipaakaan :tears:
Ai meillä taas toisinpäin. 😅 Minä kaipaisin suoraa puhetta, neuvoja ja aitoa kohtaamista ja miun vanhemmat vaan aina voivottelee kaikkea ja miulle jää sitä kautta sellainen olo etteivät edes huomioi ja kysy asioista. 🙈 Pitäisikö pistää hetkeksi vanhemmat vaihtoon? 🤣
 
Mä tein jotain epätavallisen jännittävää 😁 Mä annoin haastattelun kuvineen yhteen julkaisuun, missä puhun vähän lapsettomuudesta. On kylläkin jäsenlehti, mutta mietin että jaan sen kyllä somealustoillani, jos päätyy julkaisuun asti. Mulla on nyt ollut semmonen, että aivan vidun sama jos joku saa tietää, kun kyllähän se fyysinen totuus on ettei meitä ole kuin kaksi ja ikää alkaa olemaan..niin joko se on tahatonta tai ihan vapaaehtoista.
 
Takaisin
Top