Kuunnellaanko teillä äänisatuja?

Sohwia

Sanavalmis juttuseppä
Marraskuunmammat 2015
Elomammat 2017
Meillä siis esikoinen on alkanut toivomaan, että iltasatu olisi äänisatu, eikä niinkään äidin lukema satu kirjasta. Joten ajattelin tehdä sellaisen kompromissin, että välillä iltasatu on äänisatu ja välillä itse luen kirjasta.
Kuulisin siis hyviä vinkkejä äänisatujen suhteen eli sellainen joka sopisi 3,5 vuotiaalle lapselle. Kiitos! :)
 
Meillä ei vielä riitä kiinnostus ja keskittyminen moiseen. Kiva idea kyllä kunhan kasvaa. Pitääkin varmaan hommata lapselle jonkinlainen soitin tota varten!
 
Ei vielä, mutta aion ehkä kokeilla sitten kun pojalla on riittävästi ikää, jotta jaksaa keskittyä ja kuunnella :) Toki luen mielelläni itsekin hänelle, mutta aina voi kokeilla jotakin poikkeavaakin.
 
Esikoinen ei oo hirveen innostunut äänisaduista, meillä on pari miinaa ja manua joiden mukana tullut äänikirja, niitä lapset tykkäävät kuunnella joskus mutta yleensä päikkäri- ja yösaduiksi haluavat että luen heille jonkun kirjan.
 
Me ei olla äänisatuihin tutustuttu, vaikka voisi kyllä olla hyvä idea. Lapsi on muutenkin sellainen lukutoukka että välillä on pakko sanoa että nyt tehdään välillä jotain muuta, äidiltä lähtee ääni. :D Kun itse olin pieni lainattiin kirjastosta Pupu Tupunaa sellaisina "kun kuulet tämän äänen *pling* on aika kääntää sivua" kirjoina. :)
 
Meillä on ollu ääni sadut käytössä jo reilu 6 vuotta:) Lapset rauhoittuu illalla sänkyihinsä kuuntelemaan äänisatua, suosituimpia on ollu Risto räppääjät ja onneli ja anneli kertomukset, ja kiva noita on itekin kuunnella siinä pötkötellessä:)
 
Täältä vahva suositus!

Meillä esikoinen rakasti äänisatuja. Pienenä tykkäs potallakin istua Muumi-äänisatuja kuunnellen :happy7 Imetys lopetettiin 1,8v iässä Ti-Ti-nallen unisadun avulla. Lopuksi ei tarvinnut kuin kainalon ja sadun niin nukahti, vieroitus meni ongelmitta.

Miina & Manu äänisadut eivät olleet lemppareita, muumit ja prinsessat enemmänkin. Nykyään myytävistä kirjallisista versioista en o niin kartalla, cd:istä vaan.

Äänisatujen sisältö ja pituus kannattaa ks lapsen ikä huomioiden. Kirjastosta aikoinaan lainattiin paljon äänisatuja ilman kirjaa, kun lapsi oli isompi. Siellä oli laaja valikoima. Jotkut niistä voi olla tosi jänniä, joten kannattaa kuunnella/tutustua vähän ensin tai kysyä ikäsuosituksia henkilökunnalta tmv. Äänisatujenkin kanssa mielikuvitus alkaa laukkaamaan, nukkumaanmeno on mukavaa ja uni tulee usein ennen kuin satu ehtii loppua. Lyhyempien satujen kanssa joissa on kirja ja äänimerkki sivun käännön kanssa, kasvattaa pienen mielenkiintoa kirjallisuutta kohtaan ja mahd. myös keskittymiskykyä. Toki, vanhemman ääneen lukeminen myös tärkeää (yhdessä asioiden mahd.käsittely ja keskustelu, läheisyys jne jne) mut meillä nä oli monta vuotta ihan pop!

Nyt odotellaan toista lasta ja toivon että hänkin aikoinaan innostuu näistä. Esikoinen on jo 15 ja tulikin mieleeni nyt kysäistä, millainen muisto on äänisaduista jäänyt.. No niin, kysyin ja sanoi että kivoja olivat. Supermarsu oli jäänyt erityisesti mieleen.

Mulla oli lapsena myös muutamia äänisatuja kirjoineen ja ne on ääreisrakkaita edelleen. (Kaislikoissa suhisee, Peter Pan ja Kaardemumman rosvot) Nyt aikuisiällä oon aivan hurahtanut Storytelin äänikirjojen maailmaan enkä tekis kotitöitäkään enää ilman!
 
Meillä kuunnellaan paljon satuja. Miina ja Manu -sadut ovat olleet lemppareita pienimmille, samoin Muumi. Esikoinen (9v.) lainaa usein kirjastoautosta oman mielensä mukaisia levyjä, viimeksi taisi olla Harry Potteria :grin. Usein lainaa myös pienemmille sopivia :Heartred
 
Joo, kuunnellaan. Pojan suosikki tällä hetkellä on jostain syystä piparkakkupoika, vaikka musta se on ankea :grin Ollaan kuunneltu youtubesta ja kirjastostakin lainattu cd:llä. Miina ja Manu-kirjan mukana tuli myös äänikirja.
 
Meillä ei varsinaisesti kuunnella satuja mutta törmättiin sattumalta YouTubessa piparkakkupoikaan ja se kuunneltiin saman tien ehkä 7 kertaa läpi! Siitä on nyt kovasti puhuttukin, on kuulemma hauska tarina... :rolleyes:
 
Meidän lasten lemppari on Päivi Alasalmen Unten puutarha ja muita satuja, Supla+ on itselläni niin sitä kautta kuunnellaan. Itsellä tahtoo tulla jo korvista, kun joka ilta sama satu, vaihteluna lähinnä Kani/Traktori/Norsu joka tahtoi nukahtaa :grin.
 
Kokeilin joskus ilmaiseksi kuunneltavissa olevalla äänisadulla, mutta ei poika tykännyt yhtään. Ehkä aika ei ollut vielä kypsä. Poika taisi silloin olla n. 3-vuotias, nyt kohta 3,5v.

Luen kyllä pojalle mielelläni itse, eikä haittaa, vaikka joudunkin lukemaan kymmeniä kertoja samat tarinat. Minusta on kiva, kun voidaan pojan kanssa keskustella kirjojen kuvista ja asioista, joita pojalla tulee jo joskus itse tarinastakin mieleen. Juuri tässä eräänä iltana kirjan kuvassa oli kolme jotakin hahmoa, ja poika alkoi laskea niitä, ja sitten otti sormet mukaan ja laskikin "isi, minä, äiti", siinä on kolme. Siksikin vielä tykkään lukea pojalle sellaisia kirjoja, joissa on kuvia. Poika tykkää osallistua lukemiseen, ja äänisatuja kuunnellessa se ei oikein onnistu samalla tavalla.
 
Meillä ei ole noita äänisatuja ole ollut käytössä juuri koskaan. Esikoinen, joka on osannut lukea pitkään jo ihan täydellisesti, haluaa edelleen isän tai äidin ( jos isä nukuttaa vauvaa) lukemaan itselleen iltasadun. Esikoinen on kyllä ihan pienestä asti tykännyt kirjoista, mutta ei koskaan lämmennyt kirjojen mukana satunnaisesti tulleille levyille.

Juniori taas ei malta olla paikallaan yhtään, jos hänelle yrittää jotakin lukea. Tosin hän (11kk) on myös sisartaan liikunnallisempi jo nyt taaperona.
 
Kiitos tämän ketjun innoituksen on tullut laitettua välillä noi meidän 6 ja 4 v vauhtiveikot äänisadun äärelle rauhoittumaan. Areenan pikkukakkosen jutut olleet toimivimmat tähän mennessä. Joku tuttuus ehkä auttanut keskittymään mielikuviin.
 
Takaisin
Top