Hei, mahtaako täällä olla ketään?
Miten menee? Miten lapset voivat? Onko sisaruksia tulossa? Työkuviot?
Meillä on kaikki hyvin. Poika kasvaa ja kehittyy. On ihan horoskooppimerkkinsä mukainen - härkä: omapäinen ja tahtova miehenalku. Hän on toisaalta kovin vakava ja oikein näkee, kun hänellä ajatus kulkee ja miettii miten asiat oikein toimivat. Tutkii asioita kulmien alta, pyörittelee käsissään ja osaa jo piirtää oikealla kynäotteella paperille. Toisaalta poika on oikea huumoriveikko, nauraa räkättää siskolleen, omille ajatuksilleen ja on aina valmis kaikkeen hauskaan. Poika rakastaa palloja ja kirjoja. Poika kommunikoi paljon ja koko ajan, mutta ei vielä sano varsinaisia sanoja.
Meillä nukutaan hyvin ja syödään kaikkea ihan hyvin. Kipeänäkään ei olla kovin oltu.
Minä opiskelen edelleen ja opinnot etenevät. Helppoa se ei ole, itseasiassa aika rankaa, mutta kai se opiskelukin loppunee joskus. Ehkä!
Isosisko on aivan ihana. Hän ottaa pikkuveljen hyvin huomioon ja tykkää tehdä asioita veljen kanssa. Pikkuveli on nyt alkanut työntämään siskoa pois ja selkeästi haluaa määrätä asioita enemmän. Pientä kinastelua on tullut mukaan, kun pikkuveli haluaa tietysti juuri sen saman asian, mikä isosiskolla on. Paras värikynä on pojan mielestä siskon kädessä. Eli nyt näyttää alkavan sisarkateus pikkuveljen toimesta.
Minun palautumiseni raskaudesta ja synnytyksestä on ollut hidasta. Mitään erikoista ei ole ollut ja kaikki on periaatteessa kunnossa. Minusta vain ei keho tunnu omalta. En ole paljoa ehtinyt kuntoilemaan, mutta vaikka olisin pystynytkin jumppaamaan, ei se ole tuntunut hyvältä. Olen menossa ensi viikolla äitiysfysioterapeutille tarkastukseen. Lopetin imettämisen noin kuukausi sitten, joten hormonitasapainokin kai tässä palailee normaaliksi. Ylipainoa on vielä, mutta se on nyt syksyn projektina opintojen lisäksi.
Miten menee? Miten lapset voivat? Onko sisaruksia tulossa? Työkuviot?
Meillä on kaikki hyvin. Poika kasvaa ja kehittyy. On ihan horoskooppimerkkinsä mukainen - härkä: omapäinen ja tahtova miehenalku. Hän on toisaalta kovin vakava ja oikein näkee, kun hänellä ajatus kulkee ja miettii miten asiat oikein toimivat. Tutkii asioita kulmien alta, pyörittelee käsissään ja osaa jo piirtää oikealla kynäotteella paperille. Toisaalta poika on oikea huumoriveikko, nauraa räkättää siskolleen, omille ajatuksilleen ja on aina valmis kaikkeen hauskaan. Poika rakastaa palloja ja kirjoja. Poika kommunikoi paljon ja koko ajan, mutta ei vielä sano varsinaisia sanoja.
Meillä nukutaan hyvin ja syödään kaikkea ihan hyvin. Kipeänäkään ei olla kovin oltu.
Minä opiskelen edelleen ja opinnot etenevät. Helppoa se ei ole, itseasiassa aika rankaa, mutta kai se opiskelukin loppunee joskus. Ehkä!
Isosisko on aivan ihana. Hän ottaa pikkuveljen hyvin huomioon ja tykkää tehdä asioita veljen kanssa. Pikkuveli on nyt alkanut työntämään siskoa pois ja selkeästi haluaa määrätä asioita enemmän. Pientä kinastelua on tullut mukaan, kun pikkuveli haluaa tietysti juuri sen saman asian, mikä isosiskolla on. Paras värikynä on pojan mielestä siskon kädessä. Eli nyt näyttää alkavan sisarkateus pikkuveljen toimesta.
Minun palautumiseni raskaudesta ja synnytyksestä on ollut hidasta. Mitään erikoista ei ole ollut ja kaikki on periaatteessa kunnossa. Minusta vain ei keho tunnu omalta. En ole paljoa ehtinyt kuntoilemaan, mutta vaikka olisin pystynytkin jumppaamaan, ei se ole tuntunut hyvältä. Olen menossa ensi viikolla äitiysfysioterapeutille tarkastukseen. Lopetin imettämisen noin kuukausi sitten, joten hormonitasapainokin kai tässä palailee normaaliksi. Ylipainoa on vielä, mutta se on nyt syksyn projektina opintojen lisäksi.
Muokattu viimeksi: