Kuulumisia?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Onkohan meistä enää ketään täällä... Olisi mukava tietää mitä teille ja teidän lapsosille kuuluu?

Meillä on toinen haaveissa, mutta miehen sairauden takia on yrittämistä jouduttu siirtämään ja sitten siirtämään uudelleen tuntemattomaan tulevaisuuteen. Lapsi kasvaa ja kehittyy hyvin. Puhe kehittyy koko ajan ja nyt opetellaan kiipeilemään. Kiipeilytelineeseen kapuaa varsin nopeasti vaikka vähän aikaa sitten ei arkuuttaan uskaltanut lähteä kiipeämään. Potkupyörä kanssa hankittiin alkukesästä. Äiti vain on laiska ja väsynyt niin että hoitopäivän jälkeen ei kovin usein mennä sen kanssa harjoittelemaan niin että se jää viikonloppuun. Ehkä sen takia hän ei sillä vielä kovin kovaa potki, mutta senkin kanssa kehittyy kokoajan.

Mikä teillä on nyt the leikki? Meillä tehtiin vähän aikaa sitten palapelejä, mutta nyt se on vähän jäänyt. Edes uusi sadan palan muumipalapeli ei jaksanut kiinnostaa yhtä kokoamiskertaa enempää. Sen sijaan nyt leikitään piilosta äidin kyllästymiseen asti.
 
Täällä ollaan! Kirjoittelen aika harvakseltaan enää tänne foorumille mutta lukemassa käyn edelleen. En näköjään osaa elää ilman tätä foorumia. Meillä on reippaat lapset, kohta 5v poika ja sitten tämä syyskuinen neiti jolle tulee se 3v mittariin. Itse palasin töihin viime syksynä kun tyttö tuli 2v ja lapset meni päiväkotiin. Ensimmäinen vuosi mentiin sairastelemalla kaikenlaisia infektioita korvatulehduksista vesirokkoon ja oksennustautiin. Toivottavasti seuraava vuosi on helpompi. Muuten päiväkodissa on mennyt hyvin.

Neiti on todella tomera tapaus ja uhma on tullut meille kyllä tutuksi. Itse haluaa kaiken tehdä ja enemmänkin kuin osaisi. Puhua pälpättää todella selkeästi ja kyselee kaikenlaista. Aivan mieletön pakkaus! :Heartred Meillä käydään nyt mietintää siitä toivotaanko vielä kolmatta lasta vai ei. Kuumeilen koko ajan vaikka järki sanoo että näissä kahdessa on tarpeeksi. Jos kolmosta päätetään yrittää niin kovin kauaa ei voi odotella koska ikää tulee koko ajan. Mutta haluaisin vielä kerran kokea raskauden, vauva-ajan ja imettämisen.

The leikki...meillä leikitään vaikka mitä. Tyttö vaikuttaa vähän poikatytöltä, nauttii kiipeilystä, leikkii autoilla ja Duploilla. Vähän nukeillakin. :)

Toivottavasti Vargynja miehesi voi jo paremmin. Taisin lukea jostain aiemmin että vakavasta sairaudesta ollut kyse.
 
Ihana, en ole täällä siis ihan yksin! :) Mukava kuulla teidän kuulumisia Aamu.

Joo, vakava sairaus on/oli kyseessä (syöpä). Nyt ollaan sentään menossa (toivottavasti) kohti valoisampia aikoja. Ehkä, ehkä, ehkä se toinen lapsikin saa pian luvan taas tulla.

Meilläkin tuo uhma on tullut tutuksi. Poika on kyllä kiltti lapsi, mutta oma tahto on sitten sitäkin voimakkaampi. On sitten kyse siitä että haluaa tehdä itse tai siitä että ei halua tehdä itse.

Hoidossa hän aloitti reilu vuosi sitten (kun mies joutui ens... toisen kerran sairaalaan ja syöpä löytyi). Ja sitä sairastelua on meilläkin riittänyt. Vatsataudilta ja korvatulehduksiltakin on sentään säästytty, mutta kuumeilua on ollut sitäkin enemmän. Tosin veikkaisin että osa kuumeista on johtunut hampaista... Ei tuo poika hoidossa oikeastaan haluaisi käydä, mieluummin leikkisi kotona isin ja äidin kanssa, mutta hyvin siellä silti menee ja kivaa kuulemma on. Hän on aina ollut vähän isin ja äidin poika. Paljon tarvitsee huomiota ja syliä ja tämä isän sairastaminen on vielä kärjistänyt sitä huomiontarvetta.
 
Täällä minäkin olen! Esikoinen on nyt 2v9kk ja toinen tyttö täyttää ensi viikolla 1kk :) Esikoinen on ottanut pikkusiskon hyvin, mutta on alkanut kastelemaan ja liian rajusti leikkii silloin kun esimerkiksi imetän vauvaa ja hyppii sohvalla ihan vieressä ja heittelee leluja.
Toivottavasti Vargynjan miehen terveystilanne paranee ja kaikki menisi hyvin :Heartred
 
Ihana kuulla sinustakin omppoloinen! :) Onnea pienestä tytöstä! :Heartred Olen kuullut että on aika yleistä tuo että isompi lapsi taantuu esim kastelemaan kun tulee pikkusisarus. Toivottavasti teillä menee pian ohi. Kenties ihan vain se, että elämä muuttuu saa aikaan sellaisen stressireaktion. Meidän poika on tässä hiljalleen oppinut melkein kuivaksi, mutta kun isi tuli pitkän sairaalassa olon jälkeen kotiin tuli vähän aikaa usein lirahduksia ja pari ihan kunnon pissaakin *koputtaa puuta ja toivoo että nyt olisi taas tilanne hallinnassa*.

Kiitos omppoloinen! :Heartred Ainakin mies voi olla nyt taas kotona. Ei hän vielä terve ole, mutta jos nyt ei mitään takapakkia tai ikäviä yllätyksiä tule, suunnan pitäisi olla ylöspäin.
 
Täällä ei juuri tule enää käytyä, mutta kiva huomata, että muutama viesti on ilmestynyt edelliskerran jälkeen. Olisi kyllä hauska tietää, mitä kaikille vuoden 2014 aktiivisille odottajille nykyään kuuluu, ja paljonko silloisilla syyskuisilla on jo pikkusisaruksia. Tosi ikävä kuulla, että Vargynjan perheessä on eletty noin rankkoja aikoja -- kaikkea hyvää teille! Toivottavasti pian tulee hyvä aika toiselle tulokkaalle.

Omppoloiselle vauvaonnea! :)

Täällä eletään hiljaista kotielämää lokakuun alussa kolme täyttävän pojan kanssa. Tai hiljaista ja hiljaista -- juttua ja kysymyksiä riittää niin, että olin tänään ihan vilpittömästi valmis päiväkodin aloitukseen kuukauden loman ja lähes tauottoman yhdessäolon jälkeen. Poika on ainakin tähän asti viihtynyt hyvin päiväkodissa, jonka aloitti vuosi sitten. Toivotaan että sama jatkuu, vaikka vaihtoi nyt isompien ryhmään. Vähän kyllä pelottaa, kun ryhmän lapsiluku nousee yli 20:n, kunhan nämä nuorimmatkin täyttävät kolme. Sosiaalinen tyyppi poika kyllä on, mutta myös hitaasti lämpiävä ja stressaantuu ja väsyy metelistä.

Suosikkileikkejä ovat legojunarata ja autot, ja ulkoleikeissä tykkää kiipeilystä, lähileikkipuiston mutkaliukumäestä, metsäretkistä ja nyt kesällä myös rantahiekkaleikeistä, vaikka vähänpä noihin on tänä kesänä ollut sopivia säitä täällä Keski-Suomessa. Vielä kai on kesää jäljellä, vaikka arki jo alkoikin...
 
Takaisin
Top