Kuulumisia

PeanutMom

Oman äänensä löytänyt
Tammikuunmammat 2016
Jos joku tätä foorumia vielä silloin tällöin lukee, niin tänne voipi kirjoitella kuulumisia siitä, miten elo on lähtenyt itse kullakin sujumaan. Miten teillä menee pienokaistenne kanssa? :dummy: :dummy1:

Meidän pikku "Pähkinä" syntyi siis keskosena melkein 2kk etuajassa ja taisi olla ensimmäinen näistä "tammikuisista" joka näki päivänvalon. Meillä oli onni matkassa ja mitään ongelmia ei ole keskosuudesta jäänyt. Herra porskuttaa hienosti eteenpäin ja neuvolan tätikin ihasteli ja ihmetteli, ettei tosiaan näy ulospäinkään mitään keskosuuteen viittaavia piirteitä. Silmistä kuulemma sen joskus näkee.

Ikää kaverilla on nyt 3,5kk (korjattua ikää n. 7 viikkoa). Täällä hymyillään ja jokellellaan jo paljon, sekä kiljahdellaan ilosta! Se on jotain maailman suloisinta! :love7

Kiinteiden maistelun aloitamme ensi viikolla, sillä keskosilla kuulemma ne aloitetaan kasvun ja proteiininsaannin vuoksi vähän aikaisemmin kuin täysaikaisilla vauvoilla. Painossa ollaan myös hienosti kiritty myös muita kiinni. Viimeksi neuvolassa vaaka näytti 6120g (sp 2220g!) ja pituutta oli 58,6cm (47cm).

Olisi kiva kuulla miten muilla on elämän alkutaival lähtenyt käyntiin! Laittakaa kuvia myös! :happy: 12744482_10208556479210335_7222887748177237267_n.jpg
 
Kiva kuulla peanutMon jäit niin mieleen kun meillä oli sama la :) ja on tää semi aktiivinen kaikki vaan kirjoittaa tuolla salaisella puolella!

Meilläkin on hyvin lähtenyt käyntiin homma neidillä tiistaina tulee ikää 8vk huh miten aika lentää! Vähän tämmöistä harjoittelua on ollut kun tuntuu että monia asia ja suositus on muuttunut sitten esikoisen vauva-ajan (2006) eiköhän tuosta yhteiskunta kelpoinen kuitenkin tule!

Tiistaina mennää töölööseen lasten kirurgiselle näyttämään komeaa luomea joka hällä oli syntyessään... vähän jännittää mitä ne sille keksii vai katellaanko vaan! Onneks se ala selässä eikä varmaan muuten haittaa kuin että sinne ei sitten voi ottaa tatuointeja :P

Kriittiset mitat oli neuvola lääkärin käynnillä 6vk 55,5/5010g :) ja täysin pulloruokinnalla mennää :) parhaimmillaan on tässä jo viikon nukkunut 6tuntia yössä putkeen ha mitä luksusta!
 
Kiva kuulla teistä! Mä en mistään salaisista foorumeista tiedä mitään, enkä taida täyttää kriteerejä aktiivisuudellani. Itse olen onneksi saanut aika hyvää vertaistukea ja vinkkejä facebookin "keskosten äidit" -ryhmästä. Tuntui luonnolliselta hakeutua vähän samassa tilanteessa olleiden äitien kanssa juttelemaan. Tosin siellä monilla jäänyt keskosuudesta vähän hankaliakin juttuja joillekin lapsille, mutta luulen että ovat syntyneet sitten vielä pienemmillä viikoilla kun tämä meidän (32+5).

Hassua ForestFairy, että meillä oli sama laskettu aika! Ja tuosta luomesta; meidän poitsulla on myös päässä sellainen aika ulkoneva mansikkaluomi, mutta eipä siitä ole kukaan mitään sanonut kun sen pitäisi ilmeisesti itsestään hävitä kai kouluikään mennessä viimeistään. Ja vaikka joku jälki jäisikin, niin onneksi sattuu olemaan sitten hiusten alla. Hiukset vaan on aika harvat... hmmm.. on tainnut periä mun suomalaisen hiuslaadun eikä isänsä suvun puolelta tuuheaa ja paksua tukkaa! :D Kiva kuulla että yöt menee myös hyvin. On se ihanaa kun saa itsekin nukkua ettei tarvitse olla ihan zombina päivällä. Meillä kanssa nyt yöt tasottunu niin, että nukutaan ihan kunnon yöunet. Pieniä heräilyjä on silloin tällöin, mutta maitoa kun antaa niin höräsee pienen määrän ja jatkaa unia. Itse joudun heräämään sitä varten 10-20 minuutiksi, eli ei ollenkaan paha. Röyhtäytyksestä ei öisin tule yhtään mitään, kun nukahtaa toistuvasti olkapäälle. Sitten paukuttelee kovasti kamalan hajusia pieruja! :D
 
Meilläkin on semmoinen mansikka luomi päässä :) eikä tosiaan oo vaarallinen... mutta tuo tuolla selässä on iiiso ja ruskea nyt tuntuu vielä isommalta kun on venynyt vauvan mukana vaikkei varsinaisesti oo kasvanutkaan! On kyllä onni että te ootte säilynyt keskoisuuteen liittyvistä jutuista... mutta miten sulla on sen alun sairaala jakson jonka vauva oli siellä jälkeen onnistunut vauvan kiintymys suhden yms? Kiva että pystyit imettämään muistelin vain jotain tekstiä missä kerroit että tuntui kuin olisit saanut sairaalan vauvan kotiin jne :)
 
Kyllä se vauva ihan omalta tuntuu, ja se sellainen kummallinen tunnekin mikä oli silloin alussa on hävinnyt, kun tosiaan tuntui että antoivat sen "sairaalan vauvan" meille kotiin. Siinä alussa vain se omaan vauvaan tutustuminen vähän viivästyi, kun ei päässyt heti kotona harjoittelemaan sen kanssa olemista, vaan käytiin sairaalassa vauvaa hoitamassa heidän ohjeidensa mukaan. Nyt on ihan erilaista kun on oppinut jo vauvan tavat ja erilaisten itkujen ja äännähdysten merkityksen, ja osaa vastata vauvan tarpeisiin sitä mukaa kun hän jotain pyytää. Tosin mietin edelleen, että tietääköhän vauva että olen sen äiti..? Lisäksi meillä suurimmaksi osaksi mennään pulloruokinnalla ja imetys on aika vähäistä.niin tietysti mietin että olenko ihan korvattavissa, kun kuka tahansahan voisi häntä sitten pullosta syötellä. Nyt alkaa vielä vissiin hampaita tulemaan niin ei huoli kunnolla tissiä ollenkaan, Kylmää lypsettyä maitoa/korviketta mieluummin pullosta. Tietysti se lämmittää sydäntä kun vauva on alkanut sosiaalisemmaksi, ja esim saattaa hermostua jos jätetään yksin huoneeseen. Sitten rauhoittuu heti kun tulee takaisin siihen viereen heti kun näkee että siinä ollaan. Luulen siis, että kiintymyssuhde on kaikenkaikkiaan ihan hyvä. Tosin minulla ei ole mitään vertailukohdetta, että tietäisin millainen sen "pitäisi" olla.
 
Kyllä äiti on aina äiti :) älä huoli varmasti olet vauvan mielestä korvaamaton! Ja musta se että mietiskelet ja olet huolissasi tollaisista asioista kertoo vaan siitä että todella välität pikkuisesta :) nopeesti teillä sitten syödään yöllä! Meillä mee vähintään 20min ja yleensä se on semmosta 30-40min kun syötän ja saan takaisin nukkumaan vaikka pullosta annetaan! Mutta me ollaan puolet vähemmän tässä harjoteltukki :P
 
Joo ei se noin nopeeta toimintaa aikasemmin ollu, tää on varmaan joku kausi että syödään useemmin pieniä annoksia kerrallaan. Sitten joskus vähän isompia. Alussa meni yösyötöissä helposti puoltoista tuntia, että niin se näköjään vaihtuu.
 
Hei Peanutmom liity ihmeessä salaiselle puolelle niin pääset juttuun mukaan :). Kiva kuulla teistäkin ja ompas poika kasvanut ja komea :). Mahtavaa että vauva-arki on lähtenyt sujumaan.

Niin täälläkin tyllömme (6vk1pv) kanssa. Huomenna ensimmäinen lääkärikäynti ja katsotaan pitkästä aikaa mittoja ja muuta uudestaan. Meilläkin oli omat haasteensa alussa mm. imetyksen kanssa ja vauva on ehkä (en tiedä suostunko itsellenikään myöntämään :D) koliikkinen, kellontarkasti huutaa joka ilta. Mutta tähän meillä löytyy jo rutiini miehen kanssa ja pahimpaan huutoon löytynyt ratkaisu piiiiiitkillä vaunulenkenkeillä illalla. Tuleepahan ainakin päivittäin käveltyä :D. Onneksi tyttö on terve ja kaikinpuolin muutenkin hurmaava :) :Heartred.
 
Komppaan muita ja kehotan liittymään tuonne salaiselle puolelle. Se on paljon aktiivisempi. Itsekin pyörin lähinnä sillä puolella.

Meidän poika oli myös ensimmäisiä tammivauvoja, vaikka ihan täysaikaisena (38+4) syntyikin joulun alla. Puoltoista viikkoa tapeltiin valohoitojen kanssa ennen kuin normaali arki pääsi meillä alkamaan.

Sitten tulikin heti mahakipua, yöhuutoa, tiheän imun kautta, flunssaa ja rotarokotteen aiheuttamaa vaivaa :arghh:. Mutta ne kaikki kuuluu vauva-arkeen, joten en ole asiasta ottanut suurempia paineita.

Puolitoista viikkoa sitten neuvolassa mitat oli 5515g ja 58cm. Hienosti oli vihdoin alkanut paino nousemaan (kilo kolmessa viikossa, syntymämitat 3470g ja 49cm). Alussa paino nousi tosi nihkeästi, mutta onneksi olivat synnärillä ehtineet kertomaan, että valovauvoilla voi alussa olla painonnousu nihkeää, niin ei tullut yllärinä.

Meillä siis poika elää rintamaidolla ja minä en pidä imetyksestä. Enää se ei sentään satu (paitsi, kun tuo puree pikku ikenillään lujaa), mutta mulle tulee helposti tukoksia ja paidan etumus on jatkuvasti märkä. Ja se haju, hyi :wtf:. Mutta kun oma maito riittää, niin sillä mennään.

Poika on alkanut seurustelemaan enemmän ja ottamaan kontaktia. Tänä viikonloppuna hurmasi mummolassa jatkuvalla jokeltelulla ja hymyllä. On myös löytänyt kätensä. Väsyneenä nyrkit menevät suuhun ja rinnalla häslää, kädet heiluu joka suuntaan ja mutsikin on jo saanut useamman kerran nyrkistä käkättimeen :grin. Kaikkein hauskinta on huitoa lelukaaren lelut heilumaan ja jaloilla potkia sitteri keinumaan.

Kuvasta ei niin hyvin näy, mutta blondia tukkaa on edelleen paljon. Tosin hiukset on ehkä aavistuksen tummenneet.
 

Liitteet

  • IMAG0975_20160306163848861.jpg
    IMAG0975_20160306163848861.jpg
    265.9 KB · Katsottu: 69
Voi suloisuutta! Meillä kanssa välillä ihan ihmeellistä hööhötystä, kun kädet ja jalat huitoo, ja sitä jatkuu välillä tuntikin putkeen. Ja haha, tuosta kuvasta näkee että teillä näyttäs olevan samanlainen kaksoisleuka kun meidän kaverilla! :D
Ikävää että teillä oli masuvaivaa ja muuta. On niin sydäntäsärkevää kun pieni itkee eikä osaa auttaa. Meillä on onneksi vältytty tähän mennessä flunssilta ym, vaikka sanotaan että keskosilla voi olla muita heikempi vastustuskyky. Toisaalta taas mulla itselläni on hyvä vastustuskyky, niin täytyy toivoa että poika saisi multa äidinmaidon kautta kaikki mahdolliset vasta-aineet. Olen tosin ollut myös varovainen ja ihmisten ilmoilla kärräillessäni olen visusti pitänyt rättiä vaunujen suojana, ettei kaikki pöpöt sinne lentelisi.

Laitoin pyynnön, että voisin liittyä salaiseen ryhmään. Toivottavasti mut hyväksytään sinne! :)
 
Meillä tulee lauantaina 2kk mittariin, neuvola on torstaina.
Täällä on koko hiihtoloma mennyt vaihtelevasti sairastelujen kanssa. Nyt pahimpana oma flunssa, pikkuinen on selvinnyt pienellä nenän tukkoisuudella.
Minuakin kiinnostaisi toi salainen puoli, käyn täällä joka päivä kattelemassa. Mutta aika hiljaista on tää keskustelu. :/
Täytyy sitten alkaa puhumaan itsekseen, kyllähän sekin auttaa. Taitaa toi kuumeilijoiden saitti olla ihan aktiivisin :)
 
On muuten suloinen kuva ❤️
Meilläkin heilutaan ja juttua tulee jo kovasti- joskus jopa aamuyöllä!
Yleisesti nukkuu yöt hyvin, mutta joskus kun herää tissille niin olis juttua vaikka kuinka!! Yritä siinä sitten tunkea tissiä suuhun, kun toinen tohkeissaan selittää ❤️
Miten teillä muilla on isommat ottaneet vauvan?
Meillä teinit auttaa kovasti, tyttö varsinkin on oikeasti avuksi.
Junnulla oli alussa mustasukkaisuutta, nyt ylpeä isoveli.
Huolena se liian suuri auttaminen eli saa pelätä ettei vaan tule vahinkoa
 
MarikaK, Meillä teini (poika kohta 16v) lähinnä seuraa vauvan juttuja huvittuneena sivusta, mutta 4v tyttö tykkää ja auttaa hoidossa liiankin innokkaasti.
 
Täälläkin menee kai ihan mukavasti, vaikka viikon loma ois kyllä aika jees :D vähän meinaan olla pahalla päällä joka päivä heti aamusta ja kaikki on pakkotyötä..mutta vauva on maailman ihanin ja meidän 3v ja vajaa 2v on kyllä innoissaan alun shokin jälkeen :) tyttö osaa pienesti auttaa (hakee rättiä, vaippaa, tuttia) jos vaan sattuu huvittamaan. Melkoista hullunmyllyähän tämä on, mutta päivä kerrallaan mennään. Neiti on nyt saanut reilun kilon lisää painoa, vaikka edelleen se on pieni. Nyt siis 3500g (2458g) ja 49,5cm (44). Pikkuhiljaa kasvetaan ja on jo aika pätevän oloinen vauva :D joskus tuo hösötys ja hööhötys huvittaa tosi paljon kun on niin pikkuinen. Ikää nyt 6vkoa 4pvä. Valvomatta ei voi jättää pientä kun tuo isovelikin on niin pieni eikä aina muista miten vauvaa hoidetaan. :)
 
Takaisin
Top