Kun ruoka ei maistukaan

[Daadirlandaa]

Esikkoni 1v 9kk on ihan nyt aloittanut sen ettei välttämättä suostu syömään kotona päivällistä. Luin, että voi alkaa tämä nirso vaihe tässä kaks veen kulmilla. Ennen oli ihan hyvä syömäri..tai vielä pari viikkoa sitten.

Päiväkodissa sitten kuulemma maistuu ruuat yleisesti ottaen hyvin. Tiedä sitten kun en ole näkemässä

Iltapalaa tunkee sitten kaksin nyrkein suuhun ja syö joka laarista reippaalla tahdilla. Koska nälkä. Koska skippasi päivällisen. Emme ole lähteneet siihen, että jos ei maistu niin tarjottaisiin muuta vaan sitten se on kiitos ja pois pöydästä.

Mites muiden naperot? Onko tämmöinen nirsoilu *en syö* vaihe tullut..ja mennyt?

 

[Pilkki24]

Meillä on välillä näitä, vaikka lapsi yleisesti ottaen syö hyvin. Sitten taas yht äkkiä huomaa, että on joku kasvuvaihe tulossa, kun kaikki kelpaa ja koko ajan valittaa nälkäänsä. Tänään on taas vetänyt ihan älyttömät määrät ruokaa ja kaikki on kelvannut. Saa varmaan taas kohta kaivaa seuraavan koon vaatteita kaapista.

En stressaa yhtään noista päivistä, kun ei maistu tai nirsoilee (mekään ei mitään korvaavaa anneta, vaan meillä syödään sitä mitä on). Lapsi on ennemmin pieneen pyöreyteen taipuvainen, niin kai hän sitten sillä nirsoilulla luonnollisesti tasoittelee sitä energiansaantia. Kun tosiaan aina ennen kasvupyrähdyksiä hänellä tuntuu olevan pohjaton vatsa ja kelpaa sipulit ja muut mistä toisina päivinä saattaa nirsoilla.

 

[Iiris92]

Meillä on ollut tosi pitkään jo noin, 1 v 9 kk kieltäytyy syömästä tai kelpuuttaa vaan jonkun banaanin aterialla. Ensin asia oli hyvin vaikea sietää, etenkin kun hän oli ennen tämän alkamista todella hyvä syömään, kaikilla aterioilla söi suurimman osan/pyysi lisää. Luin sitten jonkun artikkelin, joka sai tajuamaan, että ei mun kannata tätä stressata, teen siitä itselleni vain pahemman olon. Nyt tosiaan jo kuukausia ollut kieltäytymisiä tai että syö vain pari haukkasua. Etenkin aamupalat usein jää kokonaan välistä, hän vaan istuu pöydässä ja katselee ruokiaan (en tiedä, syökö sit hoitoon päästyään klo 8 siellä lopulta aamupalaa, kun vapaapäivinä kotona aamupala yleensä maistuu).

Ei siis ole meillä ainakaan vielä ohittunut ja saa nähdä ohittuuko koskaan

 

[litranmitta]

Täällä on kanssa kaksi hyvää syöjää, joilla välillä tulee skipattuja aterioita tai toisinaan päiviä että maistuu vain iltapuuro tulee ja menee, eipä niistä tarvi sopivasti kasvavien lasten kanssa kauheasti murehtia Ärsyttää kyllä silloin, kun ensin marisevat olevansa kauhean nälkäisiä, ja sit laitat lautaselle jotain vaivalla väännettyä, josta syödään 1-2 haarukallista, tiputetaan lattialle tai pöydälle puolet ja sit sanotaan kiitos saatika kerran haukattu banaani, argh Se minkä koen haastavaksi, on jos skipataan lounas (kotihoidossa olevat lapset). Se sotkee päivän ruokarytmiä eniten, koska silloin haluttaisi välipala syödä turhan aikaisin, tai koittavat paikata välipalalla nälkää. Ja jos masu on täpötäynnä omppua ja leipää ja maitoa, ei päivällinenkään meinaa maistua, mikä taas vaikuttaa iltatoimien rytmiin (tai ennemminkin iltatoimia edeltävän kitutunnin viihtyisyyteen).

 

[Daadirlandaa]

No niin...nämä on niitä vaiheita tai sitten ei. Jotain ravitsemuksen säännöstelyhommaa. Tuntuu, että melkein alkanut skippaamaan päivällisen lisäksi iltapalankin. Tai sitten iltapalalla syö tyyliin leivän. Nirsoilu vaihtelee kyllä lounaallekin.

Tosin tammikuun alussa puntaroin kun meni päikkyyn. Ekan kuukauden aikana tippui paino 0,7kg. Nyt kivunnut takasin siihen tammikuun painoon mutta eihän se kuitenkaan sen yli ole noussut. On ihan normaalikokoisesta pojasta silti kyse. En sillain huolissaan vaikka mielessä käynyt. Ja nyt kun alkoi tämä nirsoilu/muu kieltäytyminen ruuan kanssa.

Tosin täytyy alkaa aktivoitumaan ja etsimään vaihtoehtoja muutenkin välkkäreihin ja iltapaloihin. Kanamunat ja pähkinät on EI listalla. Muuten saisi kyllä kaikkea värkätä, eri asia sitten syökö

Kiitti teidän ajatuksista ja omista kokemuksista