Kun puolivuotias kieltäytyy soseista

[puapru]

Mitähän tässä tekisi?

Soseiden maistelu on aloitettu jo noin 4 kuukauden iässä, ja syöminen on siitä saakka ollut enimmäkseen eri asteista taistelua. Kotitekoiset soseet saatiin unohtaa ihan alkumetreillä, niitä ei suostuta syömään lainkaan. Hetkittäin tuntuu, että joku kaupan sose on vauvan mielestä tosi hyvä, mutta jo seuraavalla ruokailukerralla tämä luulo osoittautuu harhaksi.

Näiden kahden kuukauden aikana, mitä ollaan syömistä harjoiteltu, ruokailu on sujunut hyvin jonkin verran, ja jokunen kerta on mennyt ihan puolikin purkkia jotain. Useimmiten kuitentenkin, ja koko ajan enemmän, huulet ja ikenet painuvat yhteen niin ettei suuhun yksinkertaisesti saa edes maistiaisia. Maito ja velli vauvalle kelpaa pullosta hyvin, eli ei ole kokonaan syömättä. Alahampaat ovat nyt puhjenneet, mutta ongelma alkoi siis jo pitkään ennen niitä, ja jatkuu vaan edelleen.

Ongelma on myös se, että isännän kanssa meillä on kovin erilainen käsitys siitä, kuinka tulisi toimia. Isäntä sanoo, että hänestä vauva vaan kenkkuilee ja on todennut, että ravinto tulee pullosta paljon helpommalla, hän siis syöttää vaikka tilanteeseen liittyisi minkälaista tahansa kiukkua/parkua/hysteriaa.
Itse ajattelen, että en halua itkevää lasta syöttää, haluaisin että ruokailu on kiva hetki ja kokemus, plus että itkevän vauvan syöttämiseen liittyy minusta riski aspirointiin. En kuitenkaan tiedä, kuinka tämän kelkan nyt saisi käännettyä positiiviseen suuntaan?

Voiko ruokailuista pitää taukoa kokonaan, jatketaanko vaan vai mitä ihmettä tässä nyt tosiaan seuraavaksi?

 

[elmiina]

En tiedä onko tämä nyt yhtään avuksi vai haluatteko pysyä noissa soseissa täysin. Mutta oletteko ajatelleet sormiruokailua? Esim. keittämällä tai höyryttämällä bataattia tms. saisi pehmeää ruokaa, jossa ei tukehtumisriskiä juuri ole vaikka vauva ei vielä osaakaan pureskella. Ruuan voisi vain jättää tarjolle ja antaa itse lapsen tutustua siihen. Sormeilla ja sotkeakin ja kokeilla ruokaa suuhun. Ei vauva osaa tahallaan "kenkkuilla," häntä tilanne oikeasti ahdistaa, ja voi olla, että siksikään ei ruoka kelpaa. Jollain se ruokailu pitäisi saada rauhoitettua ja taas lapselle kivaksi, että voisi sitten lusikalla vaikka niitä soseitakin tarjota.

Monet kuitenkin puolivuotiaana vasta aloittelevat kiinteitä, joten teillä on vielä hyvin aikaa, jos kerran vauva syö velliä ja maitoakin hyvin :) Ne voivat olla vielä pääravintona ja uusiin ruoka-aineisiin tutustuminen kun on kuitenkin hyvin käynnissä ei teillä liene mikään kiire.

Lisäksi uusiin makuihin voisi kokeilla totuttaa vaikka laittamalla lusikallisen sosetta sinne vellin joukkoon pulloon. Joskus voi käydä, ettei sitten koko pullo kelpaa. Tai joskus voi mennä hyvällä ruokahalulla alas ja sitä soseen määrää voi sitten lisätä ja alkaa tarjoilemaan sellaisenaankin.

 

[puapru]

Olen vähän lueskellutkin tuosta sormiruokailusta, ja kerran pari kokeillutkin. Tyttö ei vaan tahtonut saada kiinni niistä palasista, luonnollisesti kun vielä tässä vaiheessa ei tuota pinsettiotetta ole. Vaikka ei se kai mikään edellytys ollutkaan sormiruokailun aloittamiselle. Tämän siis otan ehdottomasti kokeiltavien listalle!

Ajattelin myös, että nyt otetaan kokonaan pieni, ainakin muutaman päivän breikki niin, etten tarjoa soseita/puuroja ollenkaan. Mennään vaan vellillä ja maidolla, ja aloitetaan sitten alusta, puhtaalta pöydältä, yksi ateria kerrallaan. Ja toki neuvolasta kyselen myös kun se ensi viikolla on.

Kiitos Elmiina vastauksestasi!

 

[elmiina]

Joo ne voi olla aika isojakin paloja niin, että saa puristettua sen kunnolla nyrkkiin. Sellaisia niinkuin kurkkutikun tai pienen porkkanan kokoisia jopa, eikä ihan pientä kuutiota tms. Jos on kypsää ja pehmeää niin ei ole isommat palat vaaraksi. Tai sitten sellaiseen kulhoon/kasaan, josta on helppo ottaa kouran täydeltä sitä pienempää palaa. Myös esim. kaurapuuroa voi kiinteäksi keitettynä ja hyvin jäähtyneenä antaa mättää naamaan itse.

Tauko on varmaan paikallaan ja sitten vähän kerrassaan taas tarjoamaan :)

 

[ellanen]

Meillä on kenkkuiluun tehonnut parhaiten se, että poika saa puuhailla jotain samalla. Oon antanut tutkiskella vanupakettia tai helisevää siemenpakettia, suu on alkanut aukeamaan paljon helpommin siinä samalla :)

 

[puapru]

ellanen, tämäkin täytyy ottaa kokeiluun. =) Joskin kun kaikki käsistä menee suuhun, niin en ole ihan varma helpottaako se sitten syömistä? Mutta eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee!

Kaveri antoi vinkin, että kokeilla riisimuroja - saa kauhoa itse suuhun ja ne sulaa sinne. Ostinpa siis paketin niitäkin, ihan kaikkea ei vaan kannata samaan aikaan kai kokeilla.

 

[puapru]

Äkkiseltään nyt näyttäisi, että ongelma on ratkaistu. Ihan järkeenkäypä juttu, mutta enpä ois uskonut että on näin "dramaattiset" seuraukset.

Aloitettiin eilen siis unikoulu, kun tuntui että yö yön perään herätään useammin ja useammin, ja aina myös menee maitoa tai velliä. Loogista, kun ei päivällä syö soseita, on sitten yölläkin enempi nälkä, eikö vain? Ja kun taas syö yöllä oikein hyvin, ei oikein sitten nälätä päivällä... Ja kierre on valmis!

Viime yönä annoin siis syödä yhden kerran, koska kyllähän puolivuotiaan periaatteessa ainakin pitäisi yhdellä syötöllä pärjätä yönsä. No joo, jonkin verran itkua ja huutoa tuli alkuyön aikaan, mutta se nyt oli odotettavissa. Kerran syötiin niin kuin suunnitelmaan kuului, ja aamulla maistui puuro soseella, päivällä lounaaksi broiskua ja kasviksia sekä vähän mangoa jälkkäriksi, ja nyt illalla lähes täysi annos puuroa (sama annos mitä olen koko ajan keitellyt siis, koskaan ei ole kokonaan sitä saanut syötyä).

Mä olen enemmän kuin tyytyväinen, jos tällainen 3 ruokailun rytmi saataisiin nyt vakiinnutetuksi. Toki tää on nyt vaan yksi päivä, mutta hyvälle näyttää!!!

Ajattelin jakaa tän "oivalluksen", jos joku muukin saisi tästä avun!