maarinen
Sukkela juttelija
Nyt sen aika on täällä!
Ja se tuli yllättäen, puun takaa, puskasta... Tyttö rupesi kasvattamaan hampaita, kävelemään puita pitkin, sanomaan oikeita, merkittäviä sanoja. Puraisi kerran rintaa aamu-imetyksellä ja kerran ilta-imetyksellä.. katsoi tissiä tyrmistyneenä ja LOPETTI! Seuraavan päivänä ei vaan enää maistunut! Tava ruoka sen sijaan menee tosi hyvin! Ja se on hienoa!
Johan tuota kaunista läheisyyttä ja jakamista ja keskenäistä yhteyttä olikin jo yhdeksän ja puoli kuukautta, että aikakin. Vaan, kun olin niin itse ajatellut, että mennään tissi "kainalossa" vielä pitkään....
Niitä ihania päiväuni tissi tuokioita ennen nukahtamista ja illan hyrinät ennen yötä, Hiljaa lämpimässä ja hämärässä..... Noh, niistä luopumisen on tämä äiti taidolla tehnyt, mutta kroppa, se juntturoi!
Oisko tässä nyt viikko pian mennyt, kun olen hiljalleen kerran päivässä muutaman millin pumpannut. Ensimmäisenä imemättömyys päivänä nousi kuume ja armoton tissi kipu. Pumppasi toistasataa milliä ja itkeä tuhersin. Olo oli kuin juuri synnyttäneellä. Hormoonimyrskyt ja kaikki. Sittemmin olen iltasella pumpannut noin 50ml ja ajatellut, että huomena pidän välipäivän. (vauva siis juo lasista tän pumppumaidon aamupuuron päälle)
Noh, kyllä mä pärjään. Mutta, miksi kirjoitan? Noh... kun eilen saunottiin, enkä enää pumpannut, niin eikös se pirulainen pistäny tissit TAAS jumiin. Nyt tässä aamutuimaan vedän buranaa ja PUMPPAAN! Ei mulla ikinä tämmöstä ole ollu! Ja tää on sentäs jo VIIDES kerta minun pienessä elämässä!
Niin, niin... tiedänhän sen että pumppaaminen kiihdyttää toimintaa... MUTTA myös se, että ei näitä 80E hinkkejä voi täytenäkään tuolla sienimetsässä roikottaa.... kait se ajan kanssa...hiljalleen..
Piti vaan tulla purkamaan. Oiskohan mahdollista, että joku toinenki painiskelee samanmoisen asian kanssa?
________________________________________________________________________
edit: ja niitä muita imetyksen loetus tarinoita! Miten teillä? Tuliko surku, vai kävikö helposti?
Ja se tuli yllättäen, puun takaa, puskasta... Tyttö rupesi kasvattamaan hampaita, kävelemään puita pitkin, sanomaan oikeita, merkittäviä sanoja. Puraisi kerran rintaa aamu-imetyksellä ja kerran ilta-imetyksellä.. katsoi tissiä tyrmistyneenä ja LOPETTI! Seuraavan päivänä ei vaan enää maistunut! Tava ruoka sen sijaan menee tosi hyvin! Ja se on hienoa!
Johan tuota kaunista läheisyyttä ja jakamista ja keskenäistä yhteyttä olikin jo yhdeksän ja puoli kuukautta, että aikakin. Vaan, kun olin niin itse ajatellut, että mennään tissi "kainalossa" vielä pitkään....
Niitä ihania päiväuni tissi tuokioita ennen nukahtamista ja illan hyrinät ennen yötä, Hiljaa lämpimässä ja hämärässä..... Noh, niistä luopumisen on tämä äiti taidolla tehnyt, mutta kroppa, se juntturoi!
Oisko tässä nyt viikko pian mennyt, kun olen hiljalleen kerran päivässä muutaman millin pumpannut. Ensimmäisenä imemättömyys päivänä nousi kuume ja armoton tissi kipu. Pumppasi toistasataa milliä ja itkeä tuhersin. Olo oli kuin juuri synnyttäneellä. Hormoonimyrskyt ja kaikki. Sittemmin olen iltasella pumpannut noin 50ml ja ajatellut, että huomena pidän välipäivän. (vauva siis juo lasista tän pumppumaidon aamupuuron päälle)
Noh, kyllä mä pärjään. Mutta, miksi kirjoitan? Noh... kun eilen saunottiin, enkä enää pumpannut, niin eikös se pirulainen pistäny tissit TAAS jumiin. Nyt tässä aamutuimaan vedän buranaa ja PUMPPAAN! Ei mulla ikinä tämmöstä ole ollu! Ja tää on sentäs jo VIIDES kerta minun pienessä elämässä!
Niin, niin... tiedänhän sen että pumppaaminen kiihdyttää toimintaa... MUTTA myös se, että ei näitä 80E hinkkejä voi täytenäkään tuolla sienimetsässä roikottaa.... kait se ajan kanssa...hiljalleen..
Piti vaan tulla purkamaan. Oiskohan mahdollista, että joku toinenki painiskelee samanmoisen asian kanssa?
________________________________________________________________________
edit: ja niitä muita imetyksen loetus tarinoita! Miten teillä? Tuliko surku, vai kävikö helposti?