Kumpi jää sairaan lapsen kanssa kotiin?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Päivähoidossa käyvät lapset sairastelevat tunnetusti usein. Kumpi teillä jää lapsen kanssa silloin kotiin? Vai jäättekö vuorotellen?

Meillä ei ihan vielä ole ajankohtainen, kun olen ollut pääasiassa joka tapauksessa kotona. Mutta jos/kun tästä pääsen kuntoutukseen, alkaa ollakin. Alustavasti mietittiin, että mies jäisi useammin. Hän kun voi olla kuntoutuksessa etänä. Näin ei myöskään tarvitsisi hakea jokaiseen flunssaan lääkäristä sairaslomaa.
 
Meillä tää on ajankohtaista syksyllä ja luulen, että meillä ollaan pois aika 50-50. Varmaan riippuu vähän siitä, onko mulla tai miehellä jotain tärkeitä palavereita/koulutuksia/yms., joita ei voi siirtää niin sit luonnollisesti se, jolla tärkeämpää olla töissä niin menee töihin. Meillä mies tällä hetkellä vuorotöissä niin luonnollisesti mies joutuu sit oleen iltavuoroviikoilla lapsen kanssa kotona ja mä käyn sit tekemässä vaikka lyhyemmän työpäivän (mulla onneksi liukuva työaika) ennen miehen työvuoron alkua. Mulla mahdollisuus myös etätyöskentelyyn niin sitäkin mahdollisuutta voi joskus hyödyntää, jos aivan pakko. Itse oon kyllä sitä mieltä, että kukaan ei oo niin korvaamaton töissä etteikö voisi täysin keskittyä oman lapsen hoivaan.
 
Meillä jää kumpikin. Tai siis tehdään molemmat töitä lähes kokonaan kotoa, joten vuorotellaan työpäivän vaatimusten mukaan. Mä teen lisäksi 50% työaikaa, joten jos lapsi on sairaana, työskentelen usein klo6-9 aamusta, sitten mies aloittaa omat työnsä ja mä teen sen viimeisen tunnin päiväunien aikaan. Jos on jotain palavereita tms mitä ei voi siirtää, tai jos esikoinen ei suostu nukkumaan päiväunia, niin sitten mies ottaa tauon ja hoitaa lasta sen aikaa, että saan hommat tehtyä.

Me asutaan ulkomailla, eikä meillä ole hoitopaikan lisäksi mitään muuta turvaverkkoa, perhettä tai muuta hoitajaa, joten tää meidän perheyhtälö ei kyllä toimis millään, jos mä tekisin täyttä työaikaa. Oon tosi kiitollinen kyllä työnantajalle, että tällainen osa-aikatyö onnistuu, ja sen lisäksi on vielä joustoa työajoissakin. Lisäksi miehellä on myös varsin joustava työaika, sekä mahdollisuus ottaa (kohtuuden rajoissa) rajoittamatonta vapaata tällaisia tilanteita varten.
 
Minä jään kotiin kun kerran siellä olen ja vaikka tulevaisuudessa menen töihin, niin silti minä jään, koska miehellä parempi palkka ja koen että hänen työstään on vaikeampi olla pois.
 
Vähintään niinkauan kuin taapero osaa puhua niin minä jään. Todennäköisesti myös senkin jälkeen. On helpompaa hoitaa itse kuin olla etänä neuvomassa mitä ja miksi jotain pitää tehdä.
 
Meillä tullaan joskus aikanaan menemään tilanteen mukaan. Mies on yrittäjä ja jos mä jatkan palkkatöissä, niin saatan olla asiantuntijoimassa jossain pitkin maakuntaa ja sopinut asiakkaita joista kaikki ei välttämättä pysty joustamaan. Eli molemmilla voi olla hetkiä jolloin ei pääse, mutta täytyy sit vain sopia etukäteen jo niitä niin, ettei ne pakkoraot ole samanaikaisesti. Varmaan aloitettava miehenkin digitaalisen kalenterin käyttö 🙈 eikä tilanne hirveästi muuttuisi, vaikka mä toteuttaisin omat yrityshaaveet
 
Meilläkin mennään tilanteen mukaan... 😅 Yleensä se jolla on palavereita tms pakollista niin menee töihin ja toinen jää hoitamaan lasta. Välillä helpottaa kun oon iltavuorossa niin mies voi tulla kotiin ajoissa ja meen töihin illaksi 🥴 Koen että mies osaa yhtälailla hoitaa kotona asiat kun on siihen aina pyritty ☺️
 
Se jää, kelle löytyy töistä tuuraaja helpommin. Tai se, kuka on valvonut edellisen yön kipeänä lapsen kanssa.
 
Minä jään aina, koska mies on reissuhommissa ja aina viikot jossain päin suomea (tai ruotsia) ja siten siis kaukana kotoa 😅
Tosin nykyään anoppi pystyy välillä hoitamaan jos joku lapsista sairastuu.
 
Meillä jaetaan poissa olot, mutta huomaan että jos poika tosi kipeä niin haluan itse olla siinä lähellä. + Imetän vielä niin helppoa jos ei meinaa ruoka maistua niin ainakin kelpaa maito.
 
Meillä mies on työttömänä, niin jos lapset nyt sairastuis, olisivat miehen kanssa tietysti. Mutta sillon, kun hän oli viel töissä (ja myös sitten kun taas saa töitä) mä jäin lasten kanssa kotiin. Ihan vaan siks, et mun on helppo jäädä töistä pois plus mä olen muutenkin enemmän muksujen kanssa, niin luonnollista, et mä hoidan heidät myös kipeenä ollessaan.
 
Vaadin täyttä tasapuolisuutta tässä asiassa, joten vuorotellen jäädään ellei oo jotain työreissua/ulkomaanvieraita tai muuta hankalasti peruttavaa. En halua missään nimessä olla ykkösvanhempi, jolta kysellään missä mikäkin tavara on, miten lasta lääkitään, paljonko painaa jne.
 
Vaadin täyttä tasapuolisuutta tässä asiassa, joten vuorotellen jäädään ellei oo jotain työreissua/ulkomaanvieraita tai muuta hankalasti peruttavaa. En halua missään nimessä olla ykkösvanhempi, jolta kysellään missä mikäkin tavara on, miten lasta lääkitään, paljonko painaa jne.
Täällä sama. Joustin siinä vaiheessa ja jäin lasten kanssa enemmän kotiin, kun mies aloitti uudessa työssä. Nyt kun mies on ollut siellä jo pidemmän aikaa, vaadin about 50/50
 
Vaihdellen. Minä oon tyytymätön päätyöhöni niin yleensä mielellään jään kotiin sairasta lasta hoitamaan. Toki jos mulla on jotain tosi tärkeää töissä niin mies jää. Ehkä ollaan oltu suhteessa 60% minä ja 40% mies. Toki helpottaa että mä teen osa-aikatyötä niin sairastamiset saattaa sattua mun vapaapäiville jolloin saattaisin muutoinkin olla lapsen kanssa kotona. Mutta jos sattuu vapaapäivälle, jolloin mulla tärkeä yritysjuttu tai pakollinen opiskelujuttu, niin mies hoitaa lasta. Joskus kun lapsi on jo paranemaan päin, niin ollaan tällöin palkattu ulkopuolinen hoitaja.
 
Yleensä minä jään koska haluan jäädä. Nyt nuorimman lapsen kohdalla myös isä välillä jäänyt koska se on ollut mahdollista hänen ja minun töiden puolesta.
 
Tämä alkaa olla meillä ajankohtainen aihe. Tähän asti ollaan miehen kanssa oltu kuntoutuksessa eri aikoina lukuunottamatta lyhyitä päällekkäisiä pätkiä. Tänä keväänä tulee pidempi pätkä molemmilla samaan aikaan. Sovittiin jo alustavasti, että pyritään jakamaan tasan. Tarvittaessa joustoa niin, että molemmat saisi ainakin Kelan vaatimat minimipäivät kasaan.
 
Käytännössä aina minä, kun miehellä on enemmän kokouksia. Ja lapsikin yleensä haluaa näin.
Isomman kanssa ei meidän TES anna enää jäädä kotiin ( tai voi jäädä, mutta palkatta)
Onneksi meillä on etätyömahdolliduus.

Toki meillä ln myös isovanhemmat, mutta en kyllä oksentavaa lasta laittaisi heidän hoitoonsa kun he ovat jo 70-vuotiaita ja miehen vanhemmat vielä vanhempia.
 
Takaisin
Top