Kummivalinnat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ocean
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jännä juttu, et piti olla kaks kummia just paikalla. Mun kummitytöllä on itseni lisäks joku pariskunta kummeina, mut eivät he olleet paikalla kastajaisissa. Minä yksin olin ja sylikummin virkaa toimitin. Mut tosissaan pakko on olla kaks kirkkoon kuuluvaa kummia, jos lapsen haluaa kirkkoon kastaa.
 
Ketkä voivat olla kummeja?

Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. (Kirkkojärjestys 2 luku 17 §)

Näiden lisäksi voi kummina olla myös muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi katolilaiset, metodistit ja ortodoksit. Kummi voi olla myös ulkomaalaisen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen tai anglikaani. Mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan kuulumaton ei voi toimia kummina.

Kummien läsnäolo kastetoimituksessa ei ole pakollista. Kastetoimituksessa tarvitaan kuitenkin aina kaksi todistajaa.


Tämmönen virallinen teksti löytyi aiheeseen sopien. :thumleft Meillä pojalla on kummeina miehen sisko ja oma veljeni vaimonsa kanssa. Päätös oli selvä jo silloin, kun raskaudesta saatiin tietää. Mahdolliselle seuraavalle lapselle olisi melko vaikea päättää kummeja, koska sitten vaihtoehtoja olisi ystäväpiiristä niin monta!
 
En pysty käsittämään miksi vaaditaan kaksi kummia. Eihän se mulle muuten ongelma olisi, mutta kun haluan tosiaan vain ja ainoastaan sen yhden... Enkä kyllä keksi ketään kenet toiseksi kummiksi haluaisin.

Muutenkin näen kummin vähän sellaisena ihmisenä, että jos mulle ja miehelle sattuisi jotain niin hän olisi se jonka toivoisin lapsemme kasvattavan. Joten en ihan ketä tahansa tähän tehtävään halua.

Pitääpä sitten kun tämä kastaminen tulee ajankohtaiseksi niin setviä kelpaako lapsemme kastettavaksi jos en suostu kun yhteen kummiin.:rolleyes:
 
Adalia, mä oon samaa mieltä siitä että yksi pitäisi riittää. Monella ei ole lähipiirissä montaa vaihtoehtoa ( eivät kuulu kirkkoon tai ei muuten vaan sopisi kummiksi). Ärsyttävää jos on pakko ottaa kummiksi joku jota ei ihan välttämättä halua.
 
Luulisin, että siksi on pakko olla kaksi, että jos toiselle esim. käy jotain tai vaan häipyy jne. Itse oon hyvä esimerkki, kun multa ja mun veljiltä löytyy vaan ne kahdet kummit ja mä olen nähnyt viimeksi mun kummisedän ehkä kolmen vanhana. En siis tosiaankaan edes muista miltä näytti tai mitään... Kummitäti on vielä yhteyksissä ja on sitten sitäkin tärkeämpi ihminen. :Heartred
 
Muokattu viimeksi:
Meilläkin on ollut jo puhetta kummeista :P Mulla olis liikaakin vaihtoehtoja. Siskoja kun on kaksi ja yksi velikin löytyy. Mutta jos nyt järjestyksessä mennään niin tuo vanhempi sisko olis ensimmäisen kummi. Ja se on jo lyöty lukkoon. Siitä ei keskustella. Ainut mietintä on, että pyydetäänkö myös hänen poikaystävää. Sen näkee sitten ensi keväänä, että missä vaiheessa niiden suhde on.

Sitten mun yks vanha kaveri olis listalla. Se tosin ei kuulu kirkkoon, mutta vois olla semmone haltijakummi. Sitte mies haluais jonku kaverinsa ja sen vaimon. Ja mulle se on ihan ok. Mullahan olis noita kaverikummeja varmaa enemmänkin tarjolla, mut en mä aatellu pyytää ketään vaan siksi, että ne ite haluais sitä..

Sitte tajusin, että mullahan on jo neljä rippikoulun käynyttä serkkua. Niistä jonku voin pyytää, jos niistä joku tulee vauvaa katsomaan ennen ristiäisiä ja sillä tapaa osoittaa kiinnostusta. Muuten en kyllä pyydä semmosia :D
 
Minä tuskailin myös pitkään kummivalintojen kanssa, koska halusimme lapselle kummiksi vain yhden kirkkoon kuuluvan henkilön. Kaksi aikuista tulee epävirallisiksi kummeiksi. Sama ohje tuli minullekin, mutta soitin papille ja kysyin, että tarvitseeko todella olla kaksi kummia, ei minulla oikein ole ketään kenet haluaisin. Pappi kertoi, että yksi kummi kyllä riittää, hän toi kotiin kirkkoherralta hakemansa lomakkeen, jossa lapselle nimettiin vain yksi kummi. Kannattaa siis kysyä oman seurakunnan käytännöistä.
 
Tuli jotenkin stressattua ristiäisistä ja puuttuvista kummeista liikaakin, joten päätettiin miehen kanssa ettei järjestetä ristiäisiä ollenkaan, voidaan nimiäiset pitää jos siltä tuntuu ja nämä kaksi halukasta kirkkoon kuulumatonta ystävääni voivat ryhtyä vaikka kunniakummeiksi. Nyt vaan ilmennyt painostusta sukulaisten puolelta. Heidän mielestä pikkuinen pitää ehdottomasti kastaa sillä "meidän suvussa kaikki on kastettu" Äitini jopa pesi ja kiikutti meille mun vanhan kastemekon jotta siihen sitten pieni puetaan ja tätini alkanut nyt pommittaa viesteillä että muistanhan varmasti kutsua serkut myös kastejuhlaan :BangHead Itkupotkuraivarit olen ollut lähellä saada jo muutamaankin otteeseen sukulaisten ja varsinkin oman äitini kanssa. Hälle kun ilmoitin että saattaa olla ettei mitään ristiäisiä tule koska kumpikaan potentiaalisista kummeista ei kuulu kirkkoon enkä halua jotain randomia lapseni kummiksi, tuli vastaukseksi "eihän se kummivalinta niin tärkeä ole, mutta mieti nyt kun enosikin on jo lahjan ostanut" *Argh* Toipa äitini vielä salaattikulhon jota voi kastemaljana käyttää jos ristiäiset järjestettäisiin kotona :rolleyes: Omenakuvioinen kulho on kyllä ihan söpö mutta..
 
No jo on kumma jos noin painostetaan. Minun mielestä ristiäisten muutenkin kuuluu olla pieni, intiimi lähipiirin tapahtuma, joka käsittää vauvan vanhemmat, isovanhemmat, tädit, sedät, enot ja kummit perheineen. En missään tapauksessa olisi ruennut kutsumaan omia setiä, tätejä ja serkkuja tai niistä olis tullut 100 vierasta. Kyllä he meitä kortein muistivat, mutta eivät odottaneet kutsua ristiäisiin. Tietty jos suku on pieni niin eri asia, mut inhoan sitä jos juhlaan kun juhlaan, jotkut vieraat jotenkin olettavat saavansa kutsun tai joku olettaa olevansa esim. kummi ja sitten suututaa kun näin ei olekaan. Kutsun tai kummiksi pyynnön pitäisi enemmänkin olla iloinen yllätys.
 
Huh, mahtava kuulla että on tuo yksi kummikin onnistunut kuitenkin noin helpolla.
Koska pysyn kannassani tiukasti, että vain yksi kummi tulee ja jos se ei käy niin ei tule ristiäisiäkään.
Ja ne ristiäiset haluaisin...
 
Uhhuh. Tässä alkaa ajatella, että onneksi meillä (jos tärppää) voi sanoa kaikille, että ristiäisiä ei tule... anoppi ei ole sitä lajia että painostaisi, ja omat vanhemmat taas ei ole kastaneet meitä tyttäriäkään. Nimiäiset kyllä on mielessä, mutta sitähän ei tarvitse utelijoiden etukäteen tietää :D Eikä kaveritkaan ole onneksi pahasti utelevaa sorttia. Kummeja/varavanhempia olen kyllä ehtinyt miettiä, kun tuossa jo hetken sain luulla olevani onnellisesti paksuna, mutten edes ehtinyt miehelle niitä tietenkään puhua.
 
Meillä kummiasia on nyt paketissa! Neljää kummia pyydettiin ja kaikki ovat suostuneet :) Ja jäi vielä varaa, että jos tulee joskus vielä toinen lapsi, niin hänellekin on tiedossa hyviä kummeja. Ja vauvahan on vielä omassa yksiössä, että edes yksi asia ajoissa hoidettu :grin
 
Takaisin
Top