Kummit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mira83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Entäs joku muu serkku tai joku esikoisen kummi?

Avserd: Mäkin oon miettiny et kun noi miespuoleiset kummisetäehdokkaat ei kuulu kirkkoon et oisko pojalle kiva joku kummisetä mut ei väkisin voi niitä keksiä. Sit on vaa kummitätejä.

Musicro: ompas tyhmää oisko se aika aikusen ihmisen kuitenkin opetella ottaan vastaan pettymyksiä kun eikö niitä jokaisen elämään tule. Eikö tuommosista vähän pienemmistä kriiseistä ois hyvä alottaa. Jos reagointi on itkupotkuraivari niin miten sit isoihin elmämän kriiseihin ja pertymyksiin suhtautuu?

Emmä haluu samoja kummeja eikä mulla ainakaan oo sellasia serkkuja ketkä olis ees vaihtoehtona eikä kyl miehelkää.. noi serkut on sisaruksia keskenään ni siks niitten molempien kans ollaan sillee tekemisis. Ehkä sit toisel tulee vaa kolme tai sit ehotan viä jtn kaverii :) eihän se määrä mitään meinaa :)
 
Mä en oo ees ajatellu vielä kummeja. Oon jotenkin aatellu et kyl sitä sit kerkee joskus miettii :D Me pyydetään kuitenkin vasta sit kummeja kun on vaavi syntynyt.
 
Meillä käydään keskustelua kastetaanko vai ei. Mä ite kuulun kirkkoon ja mies ei. Mentiin kahdestaan maistraatissa naimisiin -15 mut sit meil oli ihan kirkkohäät siitä viikon päästä (avioliiton siunaus ).
Ainut syy miks ehkä haluisin et kastetaan et vois käyttää seurakunnan kerhoja .
Mut tulisko niitä sit ees käytettyä? Mietin et onko munkaan sit järkee kuulua kirkkoon enää jos lastakaan ei kasteta! En oo kyl mitenkään uskonnollinen.

Ollaan kyl sit mietitty ihan siviilikummeja vauvalle vaikkei kastettaiskaan. On se kuitenkin lapselle tärkeä ihminen vaikka uskonnollinen osa siitä puuttuu.

Mun mies ei edes tunne/tiedä omia kummejaan niin sekin vaikuttaa että hänellä ei ole käsitystä kunnon kummisuhteesta.
 
Ei tarvitse kuulua kirkkoon, että voisi käydä seurakunnan kerhoissa :) Ovella ei kysytä vakaumusta :grin Tietysti jos on joku mihin vaaditaan ilmoittautumista, niin niissä usein kysytään kuuluuko kirkkoon ja mahdollisesti jos on paikat täynnä, niin jonossa seurakunnan jäsenet saattaa mennä edelle.
 
Meilläkin on pitkälti kummiehdokkaat "käytetty" enkä samoja tahdo toistamiseen :sorry: Sisaruksia ja ystäviä sekä "haltijakummeja" (kirkkoon kuulumattomia) on kaikilla. Koittanu myös linjata, että olis sekä kummisetä, että -täti. Nyt on lisäkriteerinä, ettei kummi olisi kovin vanha. Olisi ihania ystäviä jotka on minua +10v. vanhempia. Haluaisin kumminkin, että kummi kulkisi lapsen rinnalla mahdollisesti pidempään kuin me vanhemmat itse ja ainakin lähempänä samalla aaltopituudella :wink Näillä perustein on päädytty miehen siskon likkaan joka sopivasti käy talvilomalla riparin ja ystäväperheen poikaan joka pääsi ripille vuosi sitten kesällä. Kumpikin on alustavasti lupautunut vastuun ottamaan :thumleft Toisilla lapsilla on väh.3 kummia. Mietinnässä vielä löytyisikö tällekin kolmas vai riittäisikö kaksi.. Oletettavasti heillä on vielä joskus puolisot. Sehän jo tuplaisi nuo tärkeät aikuiset :smiley-angelic003
 
Ei tarvitse kuulua kirkkoon, että voisi käydä seurakunnan kerhoissa :) Ovella ei kysytä vakaumusta :grin Tietysti jos on joku mihin vaaditaan ilmoittautumista, niin niissä usein kysytään kuuluuko kirkkoon ja mahdollisesti jos on paikat täynnä, niin jonossa seurakunnan jäsenet saattaa mennä edelle.

:hello2 oo!
 
Ystäväpariskuntaa pyydettiin jo kesällä. Heillekin syntyy sopivasti poika kuukautta myöhemmin kuin meille.

Tämä ei tokikaan ollut syy pyytää kummeiksi, mutta on varmasti lapsen etu, jos kummeilla on jokseenkin sama elämäntilanne ja heille on luontevaa isompana mennä yökylään jne. Onhan se sit plussaa kun on kummien luona myös leikkikaverikin.

Aiemman lapsenkin kummeilla on pari kuukautta nuorempi tyttö, kuin meidän tyttö. Tällöinkään tämä ei syy kummiuteen mutta mahtava bonus!
Likat jo leikkii keskenään ja yhdessäolo luontevaa kun sama elämäntilanne.
 
Meillä kumpikin sai päättää kaks kummia. Miehen puolelta tulee hänen veljenpoika ja serkku, kun mun puolelta tulee sit mun todella hyvä ystävä miehensä kanssa. Niin tai siis, näin me toivotaan...vielä ei oo kysytty. Mä kysyn kaverilta joulukuussa, ku käydään siellä ja mies kysyy omilta ehdokkailta kuulemma vasta sitte ku vauva on syntyny. :) Seuraavalleki muksulle on samalla taktiikalla jo kummit valmiina! :grin Sillon mä pyytäisin mun kummipojan vanhemmat ja mies kuulemma pyytäis kummityttönsä vanhemmat :joyful:
 
No sitä ei nyt aina voi tietää kuka kuolee ja koska. Mun pikkusiskon molemmat kummit ( pariskunta) on kuollu jo vuosia sitten. Ei säätä voinu sillon kummia valitessa aavistaakaan. Lisäks esikoisen kuumeilla (2/3) on molemmilla sairaus ( oletettavasti kumpikaan ei elä kovin vanhaksi ovat siis hekin pariskunta joilla 2 lasta (4-7 v) ). Sairaudesta tieto ei ole estänyt heitä hommaamaan toista lasta. Ja elävät tällä hetkellä hyvinkin normaalia lapsiperheen elämää, en tiedä onko näille lapsille kuinka paljon kerrottu vanhempien sairauksista. Mut ei me olla sen takia haluttu heitä poissulkea kummeudesta pois. Ehkä ajateltiin korkeintaan et esikoiselle annetaan kummeiksi et ovat ees lapsuuden ja nuoruuden lapsen elämässä mukana. Et en mä tiiä miksei vois itseä noin/ yli 10 vuotta vanhempaa kummia antaa. Onhan monen vastasyntyneen vanhemmatkin yli 40-vuotiaita kun lapsi syntyy.
 
Meillä esikoisen kummeina ovat mun sisko ja hänen mies sekä mun veli ja miehen puolelta veljeksi rinnastettava kaveri vaimonsa kanssa (mies on ainoa lapsi). Me haluttiin sukulaisia kummeiksi, että yhteys varmasti säilyy. Todennäköisesti mennään samoilla kummeilla toisen kanssa. :)
 
Olen, Bepant, samoilla linjoilla sinun kanssasi. Kummien tärkein tehtävä on olla läsnä ja viettää aikaa kummilapsen kanssa. Itse olen vain kahden pojan kummeina, mutta varsinkin tälle vanhemmalle olen ollut se henkilö, joka on ollut paljon läsnä ja tehnyt ja touhunnut kummilapsen kanssa. Toinen asuukin sitten Oulussa asti, joten yhteistä aikaa ei ole turhan helppo järjestää. Tosin silloin, kun tämä nuorempi kummilapsi oli alle kouluikäinen, kävin Oulussa n. 6 kertaa vuodessa, ja he kävivät täälläpäin myös monta kertaa vuodessa, joten näimme sentään etäisyyteen verrattuna suht paljon.
Uskonnollisen kasvatuksen olen ihan suosiolla jättänyt taka-alalle. Ehkä johtuen juuri siitä, etten itse ole kovinkaan uskovainen... mutta Lasten Raamatun olen myös kummilapselleni hankkinut, enkä onneksi saanut siitä muuta kuin ihan hyvää palautetta.
 
Me ei tiedetä ketä pyydettäisi kummeiksi :( Kaikki sisarukset, läheisimmät sukulaiset ja parhaat ystävät on jo käytetty :meh: Eikä meitäkään huvittaisi uudelle kierrokselle lähteä, kun meillä kummit on olleet sellaisia omia aikuisia. Olis mulla kyllä yksi serkku (oman kummipoikani isosisko) jota voisi ehkä pyytää, mutta hän on vielä todella nuori (alle 18) eikä tietenkään ole omia lapsia, ja meillä on hieman huonoja kokemuksia nuorista, lapsettomista kummeista. Tai siis kun heitä ei oikeen kiinnosta. Vaikka tämä serkku on ihan huippu lasten kanssa, ja kun käydään heillä, niin aina touhuaa meidän lasten kanssa. Epäilyttää silti. Mäkin siis haluisin suht saman elämäntilanteen kummeille, vaikka toisaalta joku joka ei elä ruuhkavuosia voisi olla parempi....
Lahja-automaattia ei odoteta. Olenkin sanonut aina kaikille ketä on pyydetty, että mielummin jopa pelkkä kortti jouluna ja synttärinä, sitä romua kun tulee ovista ja ikkunoista. Ja että meille olisi tärkeämpää vain kuulumisten kysely aina silloin tällöin, kuin isot paketit paristi vuodessa.
 
Itellä 3 kummilasta joista nyt pidän yhteyttä kahteen.. yhteen (siis tän äitiin oikeestaan)jätin yhteydenpidon kun en jaksa olla aina se joka soittaa tai käy saamatta mitään vastakaikua.. lahjat kelpaa kyl mut niistä ei ees kiitosta saa.. nykyään pistän vaa postilla lahjan ottakoon yhteyttä ite si isompana kun ymmärtää mä oon yrittäny monta vuotta.. mun mielestä kymmien kuuluu olla läsnä, kysellä kuulumisia, synttärit ja joulut muistaa jne ei ne lahjat oo niinkää tärkeitä mutta myös kummilapsella (eli vanhemmilla) on velvollisuuksia kuten muistaa joulusin kortilla tai viestillä, kysellä myös välillä itse kuulumisia, käydä kylässä ja kiittää lahjasta/kortista. Mä oonki kummeja pyytäessä sanonu että kunha on läsnä lapsen elämässä ni se riittää ei tarvii mitää kalliita leluja tms
 
Ymmärrän paremmin kuin hyvin.
Eräs joulu toimitin lahjan kummipojan isoisälle joka tuolloin asui lähellä ja oli viettämässä joulua heidän kanssaan. Joulun jälkeen kyselin mitä piti lahjasta. Ei koskaan kuulemma saanutkaan sellaista, joten siitä lähtien plus Raamattu-episodi, ei oikein kiinnosta ostaa mitään jos lahjat katoaa ja eivät kelpaa. Syntymäpäivänä lähetän onnitteluviestin. Kun muuten ei yhteyttä sieltä suunnasta pidetä. Miksi minun pitää? Jos ei ole vastavuoroista. :/ paska kummi olen tämän kohdalla ollut tiedän sen. Mutta tilanteet muuttuu.

Sillonkun asuin lähempänä tät kummilasta ni joka hiton viikko oli hoidossa tai yökylässä jne ja sillon kyl pidettiin yhteyttä.. mut nyt ku asun kauempana ni eiii.. mun mielestä röyhkeetä pitää vaan sillon yhteyttä kun tarvii jtn.. ja minkälaiset käytöstavat lapsi oppii kun vanhemmat käyttäytyy noin (ei kiitä lahjasta tms)
 
Mulla ei oo sisaruksia eikä mun puolella suvussa tai kaveripiirissä ole semmoisia jotka olisi potentiaalisia kummiehdokkaita... joko ei kuulu kirkkoon tai ei muuten vaan ole sen verran läheisiä että haluaisi pyytää. Joten kaikki kummit tulee sitten miehen puolelta suvusta ja tuttavista, mikä tuntuu kans vähän oudolta. Ei olle kyllä vielä oikeastaan keskusteltukaan asiasta, mutta etukäteen jo vähän ahistaa.
Toisaalta oma kokemus omista kummeista ei ole kovin läheinen, lähinnä lapsena vuosittainen postitse saatu synttäri- ja joululahja. Jotenkin toivoisi omalle lapselle vähän läheisempää kummisuhdetta.
 
Mulla ei oo sisaruksia eikä mun puolella suvussa tai kaveripiirissä ole semmoisia jotka olisi potentiaalisia kummiehdokkaita... joko ei kuulu kirkkoon tai ei muuten vaan ole sen verran läheisiä että haluaisi pyytää. Joten kaikki kummit tulee sitten miehen puolelta suvusta ja tuttavista, mikä tuntuu kans vähän oudolta. Ei olle kyllä vielä oikeastaan keskusteltukaan asiasta, mutta etukäteen jo vähän ahistaa.
Toisaalta oma kokemus omista kummeista ei ole kovin läheinen, lähinnä lapsena vuosittainen postitse saatu synttäri- ja joululahja. Jotenkin toivoisi omalle lapselle vähän läheisempää kummisuhdetta.

Mites, jos miehen puolelta tulis ne kirkkoon kuuluvat kummit, ja voisithan sä pyytää läheisistä jonkun kirkkoon kuulumattoman kummiksi myös? Kahden kumminhan pitää kirkkoon kuulua, joskus riittää myös vain yksi.
 
Mites, jos miehen puolelta tulis ne kirkkoon kuuluvat kummit, ja voisithan sä pyytää läheisistä jonkun kirkkoon kuulumattoman kummiksi myös? Kahden kumminhan pitää kirkkoon kuulua, joskus riittää myös vain yksi.

Ai, mää luulin että kaikkien kummien pitää kuulua kirkkoon. No tässäpä oppii uutta!
 
Takaisin
Top