Kummit

Mirkusta tulee äiti!

Piirimestaruustason postaaja
Helmikuunmammat 2015
Pyydettiin tänään mun veljeä ja sen vaimoa kummeiksi ja ne otti pestin ihan innoissaan vastaan! Me ollaan heidän esikoisensa kummeja ja meille oli ihan päivän selvää että heidät halutaan pyytää tehtävään.
Toiseksi kummiksi pyysin vanhimman ystäväni, jonka kanssa tämä kummiasia on sovittu jo alle kouluikäisinä :D hän saa olla se cool american kummi, jonka luokse tytön voi lähettää kesäleirille ;)
Kolmanneksi kummiksi pyydän vielä yhden läheisen ystävän jonka tyttären kummi olen myös.
Mieheltä olen kysynyt haluaako pyytää ystävänsä myös, mutta veljeni taitaa olla hänelle riittävä. Ovat myös hyviä ystäviä.
Toisaalta onhan neljässä kummissa tarpeeksi. Yksi opettaa yhtä ja toinen toista.
Onkos teillä jo kummit kysytty? Kuinka monta on tarpeeksi? Mitä te itseasiassa odotatte kummeilta?
 
Ei ole kyselty vielä, luultavasti pari kummia tulee meille ja pohdinnassa onkin kuka tää toinen ois. Mulle itelle on tärkeintä kummiudessa että on lisää turvallisia aikuisia lapsen elämässä. Mua vaan harmittaa kun ihmiset joita ollaan mietitty asuu kaukana meistä, lähellä asuvilla vaan alkaa olla jo niin monta kummilasta monilla ettei haluta "rasittaa" heitä vielä yhdellä tai että heille tulee tunne että ei voi kieltäytyä.
 
Mun pitäis vihdoin huomenna kysyä siskoa ja sen miestä kummeiks. Tosin en epäilevet kieltäytyisivät. Lisäk päädyttiin pyytämään miehen ystävään vaimoineen ja heiltäkään ei siis viel oo kysytty. Esikoisella on 3 kummia yks pariskunta ja yks sinkku. Nyt tokalle tulee se 4 kun on kaks pariskuntaa.
 
Meillä kummit kysyttiin aikaa alkuvaiheessa jo... Tiedettiin ketkä haluttiin ja 8 heitä on yhteensä (4 pariskuntaa) :)
Ei odoteta kummeilta mitää erikoista kunhan ovat lapsen elämässä mukana ja tukena :)
 
meillä on kummit pyydetty. Sylikummia ei vaan vielä olla päätetty. Meille tulee yhteensä 5 kaks pariskuntaa ja sit minun sisko. Kummeilta halutaan vaan, että ovat lapsen elämässä mukana ja tukena. Pyydettiin sellaiset ihmiset, ketkä kuuluvat varmasti meidän elämään lopuun asti :)
 
Ei oo pyydetty vielä. Yritin ottaa asiaa esiin tässä pari päivää sitten, mutta mies ei halunnut edes puhua asiasta. En oikein tiedä miksi... o_O

Mulla on kyllä yksi ystävä tiedossa, jonka ehdottomasti haluan kummiksi ja uskon miehen hyväksyvän ehdokkaani, kunhan päästäisiin asiasta puhumaan. Muutamia muitakin sopivia tarjokkaita on mielessä, mutta haluaisin kuulla miehen mielipiteen asiasta.

Me ei kuuluta kirkkoon eikä lasta siten kasteta, joten mitään perinteisiä uskonnolliseen kasvatukseen liittyviä odotuksia meillä ei ole. Lähinnä kummin tehtävä on mielestäni olla yksi turvallinen aikuinen lisää lapsen elämässä. En odota, että kummi toimisi lapsenvahtina tai ostaisi kalliita lahjoja, mutta toivoisin, että hän olisi jollain tapaa osa lapsen elämää, kävisi kylässä tai soittaisi ja kysyisi kuulumisia, muistaisi merkkipäivät (vaikka onnittelukortilla) ja/ tai osoittaisi parhaaksi katsomallaan tavalla välittävänsä lapsesta.
 
Esikoisella on 5 kummia (2 pariskuntaa ja miun veli) .. Tälle toiselle ollu aikamoinen homma löytää ku tuntuu et kaikki eronnu kirkosta. Mun pikkusisko on tulossa sylikummiksi.. Ainoa joka kysytty vasta, sit aattelin kysyä
Miun yhtä serkkua ja hänen vaimoaan.. Et saatais edes yksi mieskummi pojalle ja sit miun toista serkkua ja mies kysyy parasta kaveriaan mahdollisesti. Sit ehkä tulee yksi kirkon ulkopuolinen kummi, tää henkilö vaan ollu tosi vähän yhteydessä tässä raskaus aikana ja en tiiä miten tää muuttuu et haluaisinko semmonen kummin jos ei edes yhteydessä ole.. Mut 4 ainakin ja uskoisin et kaikki ovat halukkaita.. Tuosta miehen kaverista en kyllä osaa sanoo :D
 
Tälle tulee kolme ja yks pariskunta. Periaatteessa ihan turhaan, kun kaikki ovat ihmisiä, jotka tulevat olemaan lapsen elämässä tiiviisti muutenkin. Mut eipä tartte pennun sitten 8 vuotiaana ite niitä pyytää, kuten mun yks "kummityttöni" teki :)
 
Meidän pienelle tulee 4 kummia, mun yks läheisimmistä ystävistä,mun pikkuveli, miehen pikkusisko ja paras ystävä :) toki pitää vielä selvitellä miten menee kun pitäisi olla rippikoulu käytynä ja mun pikkuveli pääsee vasta kesällä ripiltä..
 
Meidän pikkuiselle tulee kolme kummia...Mun veli, miehen sisko ja mun paraskaveri :) Kaikkia on kysytty ja jokainen on innoissaan tulossa kummiksi :)
 
3 kummia tulee varmaan tosikollekkin..niin on esikollakib. Sisaruksia, serkkuja ja yksi läheinen ystävä.
 
Neljällä edellisellä on 3-4 kummia kullakin. Sisarukset ja parhaat ystävät on jo käytetty. Vaihtoehtoina on joko kysyä vähän kauempia sukulaisia tai sitten kierrättää edellisiä kummeja :happy090

Miten te muut monilapsiset olette tehneet? Onko "kummallista" jos lapsilla on samoja kummeja?

Lähinnä sitä ajattelin että kun jokaiselle meidän lapsista kummit on omia spessuaikuisia, niin sitten oliskin sisaruksen kanssa jaettuja. Toisaalta ne olis ihmisiä jotka on jo meidän elämässä. Jos kysyy kauempia sukulaisia, voi joko käydä hyvä tuuri että lähennytään tai sitten vain jäävät yhä etäisiksi...

Hankalaa.
 
Muokattu viimeksi:
Ja kummeilta ei odoteta mitään ihmeitä.

Ja vastavuoroisesti kyllä lasten kanssa esim. jouluisin muistetaan kummeja pienillä itsetehdyillä lahjoilla/korteilla.
 
Muokattu viimeksi:
Toi on kyl hankalaa nappi, kun itekin just toivoisin et kummit ois oikeesti osa lapsen elämää. ite varmaan ainakin yhden sellasen aikuisen pyytäisin, joka on varmasti läsnä.
 
Nappi, täällä samankaltaisia ongelmia.. Meillä siis tulokas on neljäs yhteinen, miehellä 13v lapsi ennestään. Ja tosiaan läheisimmät on käytetty kolmelle ekalle, molempien sisarukset ja ystäväperheet. Esikolla on 5 kummia, toisella 4, kolmannella 3.. Kato siis huomattivissa jo.. ;) mutta siis me päädyttiin sekä että ratkaisuun, tälle kysyttiin kummeiksi pariskuntaa joka on tämän miehen 13v kummit. Pitkään mietittiin onko korrektia mutta he vaan on meille tärkeitä ihmisiä ja miten ote suhtautuvat asiaan kun kuitenkin minä oon tutustunut heihin mieheni kautta ja miehen eksä on hyvissä väleissä myös tähän pariskuntaan.. Mutta onneksi suostuivat eikä asiassa ollut ongelmaa. :) lisäksi ollaan mietitty että halutaan toinen pariskunta pyytää, vaihtoehtoina kaukana asuvat, pitempään tunnetut. Ei olla aktiivisesti yhteydessä mutta aika ajoin kuitenkin ja aina tuntuu ettei aikaa ois kulunukkaan kun nähään. Toinen pariskunta asuu lähempänä ja on uudempi tuttavuus, ollaan enemmän tekemissä. Mutta heidän elämäntyyli on meijän mieleen välillä kyseenalainen.. Vaan en tiiä, eihän meillä ole mitään oikeutta arvostella eikä kiviä nakella mutta jos kerran vois valita.. En tiedä, hankalaa!
 
Me pyydettiin viikonloppuna mun yhtä pitkäaikaista ystävää ja sen sulhasta kummeiksi. Etenkin mun ystävä oli tosi innoissaan ja selvästi oli toivonutkin kummiksi pääsevänsä :) Lisäksi aiotaan pyytää miehen yhtä hyvää ystävää, mutta mies ei vaan saa aikaan sopia tapaamista sen kanssa.

Haluttiin kummeiksi nimenomaan kavereita, koska sitten on taas yksi hyvä syy pitää heihin paljon yhteyttä tulevaisuudessakin, kun on lapsia ja kiireitä ja muuta. Mun sisko ja sen mies on meille muutenkin tosi läheisiä ja meidän lapselle varmaan joka tapauksessa erityisiä aikuisia. Miehen veli taas tuskin tulee koskaan olemaan kovin kiinnostunut meidän lapsesta. Tädit ja sedät saa siis olla yhteyksissä sen verran kuin haluavat.
 
Meillä kävi niin, että mun isoveli sai kummeikseen äidin siskon ja tämän miehen. Minä sain isän nuorimman veljen ja äidin ystävän ja tämän miehen.
Äidin ystävä erosi aika pian, ja etäisyyksien ym. muiden vuoksi yhteydenpito väheni joidenkin vuosien kuluttua. Isän pikkuveli ei taas ollut erityisen kummillinen.

Niinpä veljellä on aina ollut kummit elämässään, itselläni ei niinkään. Siksi itse haluan, että jokaisella mahdollisella lapsellani olisi ainakin joku "innostunut" sukulainen.
 
Mä kanssa toivon että kummeista tulis merkityksellisiä ja tärkeitä aikuisia lapsen elämän polulle. Omia kummejani en ole koskaan oikein tuntenut kun eivät ole olleet mukana matkan varrella. Pienenä se aina harmitti kun joillain ystävillä oli kummiensa kanssa kaikkea spesiaalia. Nyt haluan itse olla läsnäoleva kummi ja sitä toivon myös lapseni kummeilta. En lahjoja tai lapsenhoitoa vaan läsnäoloa. On se vaan aika erityislaatuinen pesti.
 
Meillä on koko kummiasia vielä ihan levällään. Niinkuin on lapsen nimikin. Herra vaan totesi kummeista, että eikö tällä toisella lapsella voi olla vaan samat kummit kuin ensimmäiselläkin, ei ymmärrä, että asiasta tarvitsisi edes keskustella. Esikoisella siis meidän kummankin veljet puolisoineen, ja enempää sisaruksia ei meillä kummallakaan ole.

Mielessä on ollut pyytää paras ystäväni kummiksi, mutta sitten mietityttää, pyydänkö hänet ainoastaan, vai avomiehensä kanssa? Eivät ole kihloissa, mutta asuvat yhdessä, mutta en ole vielä vakuuttunut, onko tämäkään hänelle se "lopullinen valinta" jonka kanssa avioituisi. Onko nuo teidän kaikki pariskunnat ihan aviopareja, vai myös seurustelevia pareja? Voiko tuollaisesta yhdessäasuvasta parista valita vaan toisen? Ystäväni olen tuntenut jo 14v, kun taas tuon puolison vajaat 2v, kai sitäkin voisi pitää valintaperusteena? Äh ja pöh ja miksi naisten pitää hankkia tällaisista stressiä miesten vaan "haahuillessa ja vapaamatkustaessa". *prkl*
 
Mua kans mietityttäny yks kummiehdokas, jonka haluaisin ehkä kummiksi mutta miesystävänsä kanssa aikamoinen on/off-suhde, joten sitä miestä en haluais kummiksi, kun ei tiedä pysyvätkö yhdessä. Tälläkin hetkellä taitavat olla erossa :D. Haluais kuitenkin, että kummit ois luotettavia aikuisia eikä kaikinpuolin epävarmoja tapauksia. Toisaalta mistäpä sitä voi tietää varmaksi mistään pariskunnasta pysyykö ne yhdessä vai ei... Ehkä siksi helpompi pyytää sellaisia, jotka ei oo vielä pariutuneet.
 
Takaisin
Top