Kummit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja zibbh
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Me oltais haluttu nimenomaan miehen veli ja tämän vaimo, mutta tosiaan tuli mulle täytenä yllätyksenä, etteivät kuulu kirkkoon, eivätkä ole edes riparia käyneet. tuo ukko kun on koko ajan aina mulle puhunut, miten "uskovaisia" he ovat, mutta ei näköjään sitten sen vertaa heitä tuntenut.
joten, nyt on kummit sitten hakusessa. haluisin perheestä, mutta minun sisarukset, veljeni ja siskoni ei kuulu kirkkoon, siskoni lapset ovat vielä muutaman vuoden liian nuoria. miehen sisko taas ei ole lapsirakas, joten miksi sitten sitä pyytää.
perheestä olisin tosiaan kummit halunnut ihan siitä syystä, että ystävistä, kun ei tiedä sitten ovatko maisemissa muutaman vuoden päästä... kaksi kummia haluamme ja nyt ollaan mietitty sitten yhtä ystäväpariskuntaamme kummeiksi. ei kai sille sitten mitään voi, jos eivät lapsen elämässä ole kymmenen vuoden päästä. tai kun hekin ovat vasta n. vuoden seurustelleet ja vasta nyt muuttamassa yhteen, että jos suhde sitten loppuukin. mutta tälläset nyt on ihan turhia mietteitä varmaankin. kuitenkin he ovat nyt paras vaihtoehto, koska olemme olleet heidän kanssaan eniten tekemisissä.

oon kyllä vähän pihalla tästä kummijutusta, mutta eikö se ole niin, että lapsella pitää olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia? vai olenko väärässä? entä se sylikummi, onko se vain muodollisuus, vai mikä on sylikummin tehtävä? joku puhui, että sylikummi tulee sitten rippijuhlissa siunaamaan..?

kotona olisin halunnut ehkä ristiäiset pitää, mutta asuntomme on sen verran pieni, että ehkä pidämme ristiäiset kirkossa ja seurakunnan tiloissa... saa nähdä.

 
Meillä tulee olemaan nimenantojuhlat ristiäisten sijaan, kumpikaan vanhemmista kun ei ole kuulunut enää vuosikausiin kirkkoon. Juhlat tullaan pitämään pienimuotoisina ja meillä kotona, sillä juuri kuun vaihteessa muutettiin ja nyt on olohuoneessa tilaa. Ei ajateltu kutsua paikalle kuin molempien ydinperheet (saa sitten nähdä, mieli saattaa muuttua kun vauva on maailmassa ja hänelle haluaakin järjestää oikein kunnon bileet :D). Muuten kaikki on selvää ja suunniteltua pässinlihaa tarjoiluja (!) myöten, mutta tuo kummiasia... Se on vaikea. Miehen kokemukset omista kummeistaan ovat jääneet erittäin vähäisiksi, kummisuhde ei kuulemma ollut käytännössä minkäänlainen. Allekirjoittaneen kummit taas muistivat kyllä kaikki merkkipäivät ja joulut, mutta muuten ei juuri tekemisissä oltu, kummisuhde oli siis enemmänkin muodollinen kuin mitenkään erityisen lämmin. Tähän tietoon ei meidän vauvalle ole siis tulossa minkäänlaisia "kummeja", tai miksi niitä nyt haluaakaan kutsua. Ystävät eivät ole ns. yhteisiä, eikä hirveästi olla edes ystävien kanssa tekemisissä, he elävät kaikki vielä niin täysin erilaista elämänvaihetta kuin me. Kummallakin on sisaruksia, he olisivat yksi vaihtoehto, mutta en oikein tiedä. Kenet niistäkin sitten pyytää, ettei taas joku toinen loukkaannu, minä ainakin haluaisin lapsoselle vaan yhden "kummin" jos sellaiseen ratkaisuun päädytään. Mietityttää vaan, että miltä lapsesta tuntuu ja miten hän asian ymmärtää sitten kun on isompi - kavereilla on kummeja ja "kummeja" mutta hällä ei mitään...

Äh. Tätä(kin) pitää alkaa nyt kunnolla miettiä. Hirveä vuodatus, anteeksi. Tänään on vähän tämmönen päivä. Aurinkokaan ei paista, prkl.
 

Me ollaan kovasti mietitty kummeja ja ajateltiin pyytää ainakin omat sisarukset (miehellä isosisko, minulla isoveli), mutta mä en tiedä, kuuluuko mun veli enää kirkkoon. No, se selviää sitten kysymällä. Jos veli ei halua tai pysty kummiksi ryhtymään, "mun puolelta" ei siten tule ketään kummiksi, koska mulla ei ole ketään niin läheistä kaveria tai sukulaista, jonka haluaisin kummiksi. Tuo miehen sisko pyydetään sylikummiksi. Mies ehdotteli kahta kaveriaan (pariskunta) kummeiksi, mutten tiedä, ovatko he tarpeeksi läheisiä. Mulla tuntuu olevan kamalan tiukat kriteerit kummeille :D Mutta vielä on aikaa miettiä ja pohtia. Pitää ottaakin asia kunnolla puheeksi miehen kanssa joku päivä. 

Ja ihan ristiäiset pidetään. Olen niitäkin jo miettinyt kovasti, mutta onneksi silläkään asiassa ei ole vielä mikään kiire. 

 
Meilläkin on nyt vihdoin päästy tässä kummi-asiassa eteenpäin! Eilen otettiin asia miehen kanssa ihan oikeesti työn alle ja nyt on kummit valittu! *helpottunut huokaus* Tänään sitten päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen kun yksi näistä kummiehdokkaista sattui sopivasti tupsahtamaan kylään. Hän vaikutti todella otetulta ja ilomielin ottaa kuulemma pestin vastaan. 1/4 on nyt siis hoidettu! Tämä jo pyydetty kummi on miehen lapsuuden ystävä joka on vuodesta toieen aina vaan pysynyt mukana ja on tullut myös minulle aika läheiseksi. Sylikummiksi valittiin mun serkku, joka lapsesta asti on ollut mulle kuin oma veli. Meidän äidit on kaksosia ja todella läheisiä sellaisia niin ollaan lähestulkoon kasvettu yhdessä niinkuin sisarukset konsanaan. Sitten on yksi yhteinen ystäväpariskunta, miehen veljen avovaimon sisko ja hänen miehensä. Heidän kanssaan ollaan paljon tekemisissä ja he ovat muistaneet aina merkkipäivinä Jeminaakin vaikkeivat kummeja olekkaan :)
 
Meilläkin kummit on päätetty ja toista jo kysyttykin. Halusimme ehdottomasti kummit, jotka eivät ole sukulaisia. Koettiin, että sisarruksillamme on rooli lapsen elämässä muutenkin. Lisäksi mun toive oli, että kummeja olisi vain kaksi. Itselläni on ollut näin kun siskollani taas oli neljä kummia. Jotenkin kummitädin ja sedän rooli oli mielestäni selkeämpi kun heitä oli vain yksi kumpaakin.

Mulle kummien valinta oli todella tärkeää, johtuu varmasti siitä, että omat kummini ovat aina olleet läheisiä. Kummisetäni on jo kuollut, mutta tätiäni näen edelleen. Välillä saattaa mennä useampikin vuosi, mutta yhteys pysyy. Kummitädiksi valitsimme pyysimme parhaan ystäväni, joka oli myös kaasonani. Best mania pyydetään vuorostaan kummisedäksi. Kyllähän mä tiedän, että ei sillä ole merkitystä monta kummia on tai ovatko kummit sukua vai ei. Tärkeintä on se minkälaista roolia itse kummeilta odottaa ja miten he sen hoitavat. Itse en odota kummeilta lahjoja, toivon ainoastaan, että he olisivat osa lapsen elämää ja antaisivat ajoittain hänelle hetken aikaansa. Toivottavasti olemme valinneet oikein. Aika sen näyttää, mutta nyt ainakin tuntuu hyvältä. :)
 
Täälläkin on kummit valittu ja kysytty kesälomien aikana. nyt vaan mietin että tuliko niitä liikaa :D
kolmea pariskuntaa on kysytty siis.
noh, "vahinko" on jo käynyt, turha sitä enää miettimään.

mieheni sisko + hänen miehensä ovat sylikummeja (jos saamme lisää lapsia, ovat he heillekin sylikummeja)
serkkuni + hänen avopuolisonsa, ottivat ilolla ja riemulla tehtävän vastaan
ystäväni + hänen avopuolisonsa (eivät kuulu kirkkoon) olivat vähän hämillään ja lisäksi heilllä on jo jonkun verran kummilapsia..ajattelin vielä kysyä heiltä uudestaan että jos kummi asia ei tunnu hyvältä, niin ei tietenkään mikään pakko ole ryhtyä. heidän reaktionsa tuli todella yllätyksenä kyllä minulle..mutta lupasivat kuitenkin kummeiksi ryhtyä..mutta tosiaan kysymme heiltä vielä uudestaan jos jostain syystä eivät haluakaan tätä tehtävää miettimisen jälkeen niin se on meille ok.

semisti ahdistaa jo nyt nuo ristiäiset, vaikkei ole vielä nimen saajakaan putkahtanut maailmaan! minkälainen ruljanssi se oikein on?? miten menee kirjon varaukset ja ym. mitä siihen liittyykään..?
 
zibbh.
mäki ressaan ristiäisiä.mut siitä syystä että mä inhoon järjestää juhlia :D oon niin ressiherkkä.
meill oli vuokrattuna semmonen vanha rautatieasema juhlille ja pappi tuli sinne paikanpäälle suorittaan kasteen :) oli minusta helpompi kuin ett ois ollu ensin kirkko ja sitte juhlat jossain.mut sillon se ehkä on ihan hyvä jos kotona pitää juhlat.meill on niin ahdasta et meiän on pakko vuokrata tilat niin sit haluun papin sinne juhlapaikalle :)
 
Me ollaan päätetty vauvalle kolme kummia : mun pikkusisko, miehen pikkuveli ja mun erittäin läheinen ystävä. Vielä vähän epävarmaa kumpi on sylikummi mun sisko vai ystävä.. saas nähä.
Nimikin pitäis valkata. Onneks tässä on aikaa..
Meillä ei oo tilaa tarpeeks kotona jotta täällä voitais järjestää. En oo yhtään miettiny että missä sitä pitää sitte juhlat huoh. no en saa vielä alkaa stressaa nuista, jos synnytyksen hoitais eka :D
 

Me ajateltiin pitää ristiäiset ihan toisella paikkakunnalla, miehen kotipaikalla, jos se vaan appiukolle sopii :) Meillä on kotona liian ahdasta, enkä halua ruveta vuokraamaan mitään tilaa ja kaiken lisäksi meidän paikkakunta on "kaukana kaikista" eli ihmisillä olisi hurjat ajomatkat tulla tänne. Miehen kotipaikka olisi useimmille vieraista tuttu paikka ja lähempänä. Ja itse kastekin suoritettaisiin tuolla miehen kotipaikalla, ei kirkossa. 

Just mietittiin kummeja miehen kanssa tuossa yksi päivä ja minä sitten naureskelin, että saatais varmaan hirmuiset sukulaisvihat päällemme, jos lasta ei kastettaisikaan, vaan pidettäisiin ainoastaan nimenantojuhla. Osa miehen sukulaisista on sen verran uskovaisia, että järkyttyivät jo siitäkin, kun mentiin miehen kanssa siviilissä naimisiin. Kumpikin kuitenkin kuulutaan kirkkoon, ni lapsikin tulee kuulumaan :) 

 
Mul on ollu kauheet stressiä ketä mä oikee pyydän kummeiks! yksi sylikummi on päätetty, mutta mä haluan kolme kummia , niin en keksi millää ketään :'( eikä mies helpota yhtää asiaa, ku ei sekään tiedä :S kyllä se sen omaa tätiä ehdotti, mut mä en hyväksynyt sitä koska musta se on jo liian vanha :D
 
Meillä oli kanssa hakusessa noi kummit, mut ollaan nyt päädytty mun pikkusiskooni, josta tulee sylikummi, koska kuuluu kirkkoon ja mieheni veljeä ns. "epäviralliseksi" kummiksi, koska hän ei kirkkoon kuulu.
Casperille valittiin sillon kummeiksi mun veljeni+ hänen avovaimonsa, vanha työkaverini sekä oma paras ystäväni, joka toimi sylikummina. Jälkeenpäin hiukan harmittaa, sillä tiedän että vanha työkaverini ei tule juurikaan pojan elämässä olemaan, koska ei olla juuri nytkään enää yhteyttä pidetty, on hän ehkä 2 kertaa nähnyt koko pojan syntymän jälkeen. Ja paras kaverini taas, koska hänkin nuori, ei sillä tavalla vielä kuitenkaan niin kiinostunut lapsista ja sellainen elämänvaihe että menojalkaa vipattaa.. Mutta uskon hän ainakin tulee varmasti pysymään meidän elämässämme, ja ehkä heidänkin välinsä lähentyvät kunhan poika hiukan kasvaa. :) En ole vielä pikkusiskolleni sanonut että häntä meinaamme kummiksi, mutta tiedän jo hänen siihen suostuvan. Tämä esikkommekin on hälle niin rakas ja viettää paljon aikaa hänen kanssaan. :)
 
Haluaisin pitää ristiäiset kirkossa, koska jos molempien perheet suinkin pääsevät paikalle (ovat sairastelleet) niin menisimme samalla myös naimisiin. Ja tämän naimisiin menon vuoksi tahtoisimme kutsua paikalle myös paljon ystäviämme..ainut ongelma sitten onkin että miten mahdumme tilaisuuden jälkeen kaikki meidän kotiin...mutta seurakuntaan en tahtoisi jäädä kahvittelemaan. Harmi kun ei ole kesä enää, silloin uloskin olisi mahtunut väkeä vaikka kuinka.
 
Mekin ajateltiin mennä naimisiin samalla kun pidetään nimiäiset :) Meidän häät on tosin aika intiimit, vain vanhemmat ja sisarukset ovat paikalla. Vihkiminen suoritetaan marraskuussa ulkona (metsän keskellä...) ja nimiäiset sitten kotona, kun hyvin tänne mahdutaan. Kummit ovat minun kaksi sisarustani, joita pyysin hommaan heti kun kerroin heille raskaudesta. Seuraavan lapsemme kummit tulevat sitten miehen puolelta. Emme kuulu kirkkoon, joten kummeista ei tule varsinaisia virallisia kummeja. Jonkinlaiset kummitodistukset kuitenkin ajattelin heille väsätä. Nimiäisissä ajattelin julistaa tyttömme nimen tekemällä kakun, jonka päällä lukee neidin nimi.

Omat vanhempani ja sisarukseni asuvat kaukana meiltä, ja minusta on kätevää pitää häät ja nimiäiset yhtä aikaa, niin ei heidän tarvitse useaan otteeseen lähteä toiselta puolelta Suomea käymään. Samalla he luultavasti näkevät vauvan ensimmäistä kertaa livenä. :) Haluan, että näistä tulee nimenomaan perhejuhlat, minun ja mieheni vanhemmat kohtaavat toisensa ensi kertaa ja pääsevät tutustumaan. Ymmärrän kyllä, miksi jotkut haluavat pitää häät erikseen, omana juhlanaan. Minä taas olen helpottunut siitä, ettei mun tarvitse olla päivän prinsessa ja huomion keskipiste. Pikkuneiti saa ottaa sen roolin :)
 
Täällä on kummien miettiminen vielä kesken. Sylikummi on jo päätetty aikoja sitten, mutta ne muut. 2 tulee siis miehen puolelta, joten haluaisin 2 omalta puolelta. Mutta en keksi ketkä... Ei mulla ole sellasia läheisiä sukulaisia ja kavereidenkaan kanssa en usein ole enää tekemisissä. Voihan kummeja olla pariton määrä ja ne voi kaikki olla miehen puolelta. Toivon vaan ettei kukaan loukkaannu, jos ja kun en kysy kummiksi. Ristiäiset pidetään luultavimmin miehen vanhempien luona. Haluaisin ihan pienet juhlat, paikalle tulisi meidän vihkipapin (ei olla vielä kysytty häntä) lisäksi miehen vanhemmat, minun äiti ja kummit, mutta koska miehen pieni suku asuu kaikki samalla paikkakunnalla, taitaa olla turha estellä heidän paiklle tuloa :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top