Kumman rahat?

Meillä on molemmilla omat käyttötilit, omat säästötilit, omat ASP-tilit. Rahastot lunastimme jokin aika sitten pois, kun pääsimme hyvin voitolle.
Yhteisenä sitten on käyttötili, mihin molemmat siirrämme palkkapäivinämme saman summan rahaa, ja siihen tilille meillä on myös molemmilla omat kortit tietenkin. Tältä käyttötililtä maksetaan laskut, vuokra ja ruoat ja yhteiset ostokset. Lisäksi meillä on yhteinen säästötili, mihin myös kuukausittain siirrämme saman verran rahaa ja se on sitten tulevaisuutta tai isoja menoja varten, esim jos ostamme matkan tai muuta isompaa.

Ja pitää vielä se sanoa, että älkää missään nimessä pitäkö ainoana tilinä sitä yhteistä tiliä!! Vaikka kuinka olisi kaikki yhteistä, niin pitäkää sitten edes se yksi käyttötili siellä vaikka nollilla, joka on vain omissa nimissänne. Ero- tai kuolemantapauksissa hommat kun tuppaavat menemään sitten tosi hankalaksi, jos on ollut vain se yksi ainoa tili.

Sitten, kun vauva syntyy, avaamme hänelle vielä oman käyttötilin ja säästötilin.
 
Meillä on nyt aika pitkälti jakautunut niin, että mun palkasta menee laskut ja mies maksaa vuokran, jos hänellä on siis töitä riittänyt sen verran että saa sen maksettua. Sanomattakin selvää, että tiukilla eletään! Etenkin kun mun kesätyöt loppui ja sen jälkeen pisin työsopimus on ollut 1,5vk. Ihana hoitoala! Onneksi nyt on kuitenkin sen verran ollut töitä molemmilla, että on pärjätty vielä. Useimmiten vielä tehdään niin, että mun rahat menee laskuihin ja loppukuun syömiset jne mies maksaa.
 
Omat palkat omille käyttötileille. Yhteinen taloustili, jolla siirretään rahaa suhteessa tuloihin. Taloustililtä lyhennetään asuntolaina yms laskut, tähän tiliin ei ole kortteja. Taloustililtä siirretään tietty summa s pankin käyttötilille, joihin molemmilla kortit ja sitä höylätään kun käydään ruokakaupassa, bensaa tankkaamassa, ostamassa tulevalle vauvalle tarvikkeita. Myös hääjutut maksetaan s pankin tililtä. Se raha, mitä jää kummankin käyttötilille on sitten sitä humputtelu rahaa... Voin sanoa, ettei sitä kovin paljoa jää... Kun vuoden päästä pitää jäädä kodinhoidontuelle niin veikkaan että mun täytyy alkaa tehdä kunnolla keikkatöitä, että saan maksettua juttuja... En haluaisi kuitenkaan mennä kokonaan takaisin töihin, vaikka mies niin puhuukin... Katsotaan sitten miten pärjätään...
 
Meillä menee kutakuinkin näin: mun tilille läsähtää kuukausittain lapsilisä (nyt vielä yhdestä), joustava hoitoraha (se isompi) ja pieni palkka (töitä teen pari pv vkossa). Mulla on työsuhde-etuna auto joten periaatteessa kaikki muut paitsi polttoainekulut on mun palkasta pois. Tai siis ei ihan noin, mutta mä siis saisin vähän enemmän rahaa jos ei olis sitä autoetua, mutta silloin kaikki kustannukset jäis ite maksettavals, ja ne summat ei oo millään tapaa verrattavissa toisiinsa.

Mun tililtä lähtee talon lainanlyhennys ja loppuosalla teen milloin mitäkin: joskus ostan tytölle vaatteita, joskus tankkaan ja joskus käyn kaupassa. Mies maksaakin sitten kaiken muun, ja se ei oo ihan vähän se. Mulla on myös säästötili, johon koitan silloin tällöin viskellä jotain, ja sieltä käytetään sit jos on jotain isompaa, joku hankinta, lomamatka, lämmitysöljyä tms. Tytöllä on myös oma tili johon laitetaan kolikot ja joskus jotain ekstraa, ja sieltä otetaan tytön isompiin menoihin, esimerkiks passiin, uuteen turvaistuimeen jne.

Toimii hyvin meillä. Oon jo ajatellu palaavani vähän enemmänkin töihin, mutta nyt kun tää kakkonen ilmoitti tulostaan niin jäänee vain ajatteluks. :)
 
Minä olen meidän perheen pankkiiriankka.Kaikki rahat tulee samalle tilille,eli miehen palkka ja miun työttömyyskorvaukset,lapsilisät,elarit.Tästä pakasta nakkaan ensin säästötilille jonkun verran,ja käyttötilille jätän vain noin viikon käyttörahat kerrallaan.Laskuthan toki maksetaan ekana alta.

Vaikuttaa varmaan aika diktaattorimeiningille,mut miehellä ei raha pysy käsissä.Otin hänen mukanaan piipin määrän velkaa,ja itse älyttömän säntillisenä talousihmisenä en ole velkarahaan ikuna koskenut,enkä koske,oli vaikee paikka.Joten totesin että minä hoidan raha-asiat.Raskastahan se on huolehtii,mutta toinen kun ei kykene niin pakko näin.

Humputtelurahaa :D
No ei todellakaan.Eipä myö sen puolesta kyllä alkoholiakaan kuluteta kuukausitasolla mies saattaa sen 4 olutta ottaa,miulla nollat.Nikotiinipurkkaan menee miehen humputtelurahat,oon sanonu et kuhan loppuu se mässyyminen niin saapi siitä jotain säästöön muuta kääyttöö varten.Sekun tuo raha ei lisänny vaikka niitä kulutuskohteita tulisi lisää,silloin on vaa priorisoitava.

Varmaa vuoden yhdesolon jälkeen tuli meillekki yhteiset rahat,sitä ennen talouden hoito olikin totaalista kaaosta
 
Meillä on jo monta vuotta ollut yhteinen käyttötili miehen kanssa, käytännön syistä.
Ko. tilille tulee molempien palkat, ja sieltä sitten maksetaan kaikki laskut, lainanlyhennykset yms. sekä kaupassakäynnit, ja siis oikeastaan kaikki.

Lisäksi meillä on yhteinen säästötili, johon laitetaan välillä sivuun rahaa, sieltä sitten rahoja käytetään johonkin matkoihin tai johonkin viihdykkeen ostamiseen (juur ostettiin palju).

Meillä on myös S-tili, jonne kertyy bonukset s-ryhmän ostoksista, se on yhteinen kanssa. Se on kanssa tavallaan säästötili, koska sitä harvoin käytetään. Sieltä välillä saatetaan ruokaostoksia maksaa, mutta muuten sitä pidetään ns. pahan päivän varalle, jos jokin kodinkone hajoaa tms.

Eli käytännössä kaikki meidän rahat on yhteisiä.
 
Meillä on jo suhteen alussa maksettu yhdessä mm. ruoat. Pojan synnyttyä jatkettu samalla mallilla, eikä katsota mikä on kummankin lasku tai toisen maksettava, vaan se jolla on rahaa maksaa niin sen myös tekee. Itse opiskelin raskausajan, joten olen minimivanhempainrahalla ja mieheni taas aloitti opiskelut juuri ennen pojan syntymää. Tässä näin kituutellaan ja kaikki menee mitä tulee.
 
Meillä on kyllä kummallakin omat tilit, mutta voisi sanoa että yhteiset rahat ja menot. Suurin osa rahoista siirretään aina lainanhoitotilille, josta menee lainanlyhennykset, vastikkeet yms juoksevat kulut ja menot.
Tässä vuosien saatossa on ollut tilanteita kun mulle on tullut vähemmän rahaa ja sitten taas ukolle. Eikä ikinä olla sitä sen enempää mietitty, että kumpi olisi enemmän vastuussa menoista. Toki, kun tulot on muuttuneet, niin on mietitty enemmän, mihin raha menee.
Me pidetään menoista ja tuloista taulukkoa joka kuu, jotta pysytään kärryillä paremmin, mihin ne eurot hupenee.
 
Molemmilla on omat tilit. Pääasiassa molemmat myös maksaa omat laskunsa.

Yhteiset laskut ollaan pyritty jakamaan niin, että vuorotellen maksetaan. Eli esimerkiksi vesi-, sähkö- ja vakuutusmaksut :)

Ruoan ostoon meillä on erillinen kukkaro, johon molemmat pistää 40€ viikossa.

Ei niinkään tasapuolisuuden vuoksi, vaan että hiukan pysyy kontrolli paljonko ruokaan laittaa rahaa.
 
Last edited by a moderator:
Molemmilla on omat tilit, joilta maksetaan omat laskut. Yhteiset laskut maksetaan puoliksi ja kaupassa käydään oikeastaan puoliksi. Ei olla niin tarkkoja että kuittien kanssa varmistetaan kummankin maksavan ruuasta yhtä paljon.
 
Meillä tilanne on ollut ihan hyvä aikaisemmin, eli omat palkat omille tileille ja sama summa " ruoka / juoksevat kulut"- tilille. Kumpikin maksaa omat asuntolainat lyhennykset, puolet vastikkeesta ja oman autonsa kulut ( meillä pitkien työmatkojen vuoksi kaksi autoa) , omat vaatteensa ja harrastuksensa. Tytöllä on oma tilinsä, jonne esim isovanhemmat ovat laittaneet rahaa.

Mutta - nyt kotihoidontuella kulut ovat jatkuvasti tuloani suuremmat, eli joudun käyttämään asunto- ja ruokamenoihin jatkuvasti omia säästöjäni. Mies ei ota kuuleviin korviinsa, että voisi väliaikaisesti maksaa edes ne ruokamenot yksin. Armeliaasti on kuitenkin jokusen kerran tankannut autoni, jota kuitenkin käytetään kauppareissulla enemmän.

No juu, kesän jälkeen palaan töihin minäkin, harmittaa vain, kun miehellä on oikeasti isot tulot ja muutakin omaisuutta.
 
Periaatteessa aivan yksi lysti kuka maksaa kun yhteinen elämä ja yhteiset rahat :) Tällä hetkellä menee niin, että Lahden asunnon kulut menee kokonaan miehen tililtä, Helsingin asunnon kulut mun tililtä (asunto vuokralla, vuokra tulee mun tilille). Mä käyn useammin kaupassa, koska teen etätöitä kotoa ja lapsi on myös kotona, hankin pääasiassa lapsen vaatteet ja tarvikkeet, koska olen tarkemmin kartalla siitä mitä tarvitaan. Matkustellaan paljon ja mä taidan niitä maksella enemmän, koska yleensä hoidan aina varaamisen ja käytännön asiat (ja päätökset :D kerron sit vaan miehelle mihin ollaan menossa). Laskut maksaa se joka ne sattuu avaamaan (tai se, jolla on rahaa jos nyt jommalla kummalla joskus ei ois). Mä taidan myös enemmän laittaa rahaa varsinaiselle säästötilille, mies hoitaa sijoituspuolen.

Ei olla tarkkoja rahasta (mihin varmasti vaikuttaa se, että sitä on riittävästi kummallakin, vaikkei saman verran tienatakaan). Jos toinen lähtee vaikka bussilla jonnekin ja tarvii käteistä niin ihan hyvin voi ottaa toiselta, eikä näitä mitään takaisin maksella tms. Äitiyslomallakin mulla oli aivan riittävät tulot siihen, ettei minkään ollut tarvis muuttua. Omia hankintoja saa myös tehdä, mutta tottakai isommista hankinnoista aina keskustellaan (näin tosin olettaisin tehtävän aina parisuhteessa, silloinkin kun rahat ei ole yhteisiä). Etenkin jos on lapsia niin en kykene mitenkään ymmärtämään tilannetta, että olis omat rahat.
 
Meillä miehen kanssa yhteiset tilit. Samaan konkurssiin tässä mennään kuitenkin. Avioliitossa olemme, asuntolaina yhteinen ja lapset yhteisiä. :)
 
Musta tää on ollut aina niin hupaisa ajatusleikki, minä kun näen perheen yhtenä kokoonpanona jossa lyödään taalat tiskiin tai ehkäpä pankkitilille, josta sitten hoidetaan yhteiset menot sekä kaikki lasten ja omatkin kulut, tietty siinä pitää vaan sopia että menee tasapuolisesti. Mä en millään jaksaisi alkaa miettiä kenen rahoilla maksetaan mitäkin
 
Meillä menee vähän miten sattuu. Ollaan uusioperhe, minä, mies ja poikani. Mies tienaa huomattavasti enemmän, kun mä opiskelen tällä hetkellä. Mulle jää vaatehankinnat itselle ja pojalle, enimmäkseen ruokaostokset ja siivu vuokrasta. Mies maksaa loput. Välillä ihanasti luvannut maksaa esim. laukun mulle eikä ole kyllä nökönuukaa meneekö välillä vaikka jotain hankintoja pojalle samalla, kun on hänen vuoronsa maksaa lasku Prismasta.
 
Meillä maksellaan yhdessä menot. Ollaan kummatkin työssäkäyviä, mies tosin tienaa kaksi kertaa enemmän tällä hetkellä. Itse käyn töissä ja samalla suoritan yliopisto-opintoja.
 
Miehellä kaksi etälasta, mulla ei lapsia. Ei olla naimisissa. Meillä on yhteiset ja omat rahat. Molemmat laittaa saman summan talous- ja laskutilille, säästötilille mä enemmän ku mies koska mulla jää käteen enemmän ku huomioidaan miehen maksamat elatusmaksut. Mä maksan auton verot ja vakuutukset, tankataan suunnilleen käytön suhteessa ja yhdessä maksetaan huollot. Mies maksaa nettimaksut jotka suunnilleen saman verran ku mun maksamat auton kulut. Maksetaan itse omat lainamme ja jäljelle jäävä raha käytetään miten halutaan. Miehen lasten vuoksi meillä on isompi koti kuin toistaiseksi kaksin tarvisimme. Nyt yritetään ensimmäistä yhteistä. Jos yhteinen lapsi saadaan, ainakin mun mielestä olis tärkeetä katsoa tarkemmin kummankin tulot ja pakolliset menot jotta saadaan yhteisten menojen jaot kohdilleen reilussa suhteessa. Niin kauan ku kaikki ei mee kädestä suuhun mulle ja miehelle on tärkeetä että molemmilla on omaa rahaa jonka saa käyttää haluamallaan tavalla kun ollaan jonkin verran erilaisia rahankäyttäjiä.
 
Kummallakin omat käyttötilinsä, sitten yhteisenä lainatili sekä säästötili mm.lomamatkoja varten.
 
Perhe on perhe, mutta ehdottomasti omat tilit ja lainat, vaikka yhteinen omistusasunto. Ruokakaupassa maksetaan vuorotellen. Kun lapsi syntyy, täytyy äidin palkkionmenetys näkyä myös miehen tilillä. Siksi sovittu, että mies makselee sitten enemmän vauva- ja ruokajuttuja. Miehellä muutenkin isommat tulot.

Meillä tämä on toiminut todella hyvin ja tällä mennään. Eipähän tarvi siirrellä rahoja tililtä toiselle. Lisäksi vanhempainvapaan jälkeen lapsi hoitoon niin pääsen itsekin takaisin normituloille.
 
Takaisin
Top