Kumman rahat?

maarinen

Sukkela juttelija
Miten teillä nuo arkipäivän  raha-asiat? Että kuka maksaa ja mitä maksaa? Varsinkin jos on äitiyslomalla tai kotihoidon tuella... onko ne äidin "hengissä-säilymis"-rahaa, vai laitetaanko siitä siivu sählölaskuun?

Tai jos on työttömänä? Tai toinen saa enemmän rahaa? Miten tuo "humputtelu"-raha jakautuu! Tai ylipäätään onko kellään enää mitään humpputtelu rahaa?

 
Ja ite vastaan heti alkuunsa, että meillä minä koitan vaatettaa tämän sirkuksen. Lähinnä itseni ja lapsen! Ja maksaa puehlin laskut.Tankkaan tarvittaessa ja saatan jopa pari kassillista ruokaakin kiikuttaa. Siinäpä se sitten melkeen onkin....Kotihoidon tuki ei tosiaan kovin kummoisia kata!

Sitten mies tempoilee auton tarpeet/ asumisen tarpeet ja kaiken mahdollisen ylimääräisen.

Ja meidän perheessä ei pahemmin pääse viihteelle rahaa kylvämään. Jos jotakin juhlan tynkää on, niin sitten se on oman keittiön pöydän ääressä!

Aika niukalta kuulostaa näin kirjoitettuna. Mutta meinaan nitkutella tytön kolmivuotis syntäreihin saakka. Voisko tätä nimittää maallemuuttamisen ja niukkuden iloiseksi elämäntapa valinnaksi?!?
 
Minä hoitelen ruoat ja tytön tarpeet kotihoidontuella, mies maksaa ylimenevät ja antaa mulle omaan käyttöön jotain kuukausittain, tosin en niitä omia menoja niin tarkkaan katso kun niitä niin harvoin on. Ja mies hoitaa myös talon kulut. Ärsyttävä tilanne tälläselle ikisinkulle, joka ei halua olla riippuvainen kenestäkään.

Ai elämäntapavalinta? Meillä tää menis ihan samalla tavalla vaiks keskustassa asuttas. Tosin myönnettäköön, että jos Helsingis asuis, nii ehkä mulle vois jokin työpaikka löytyy. Nyt oon kouluttautuneena täällä lepposas hevonkuuses (ei niin negatiivista miltä kuulostaa), jossa ei oo töitä. Totesinkin täs yhtenä päivänä miehelle, että mulla on valoisa tulevaisuus edessä elin-iän kestävänä kotiäitinä niin kuin amerikkalaisissa elokuvis. Täälä vaan löhöilen sohvalla kirjan kans, kunnes haen tytön koulusta ja sit tilataan pizzaa. Jeejee.    
 
Nyt kun oon kotona, maksan ruuat ja oman lainani ja autovakuutuksen.  Muuhun rahat ei riitä.  Ja hoitovapaalla saa mies maksaa osan ruuistakin.

Mies siis hoitaa asumiskulut ja laskut, mä hoidan sitten "kostoksi" huushollin ja lapset :)
 
Mä olen tällä hekellä vielä vanhempainvapaalla ja kun tuo KELAn raha perustuu mun tuloihin, niin riittää ihan hyvin mun omiin menoihin (vaatteet, harrastukset, puhelinlaskut, opintolainanlyhennys, humputtelut jne.) ja pystyn vielä maksamaan puolet meidän perheen yhteisistä menoista. Toki olen omia menojani vähän karsinut lapsen syntymän jälkeen, en esim. käy enää joka kuukausi kampaajalla. Ennen äitiyslomia säästin palkastani vähän sukan varteen, ettei tarvi sitten heti miehen lompakolle mennä...

Mieheni pitää ens vuoden puolella isäkuukauden heti kun mun vanhempainvapaa loppuu eli mun pitäis silloin sitten mennä töihin tai käyttää vuosilomia. Todennäköisesti pidän ne kertyneet lomat pois. Kummassakin tapauksessa saan palkan, mutta entäs sitten kun se lysti loppuu ja jään kotihoidontuelle...? Tulot tippuu kerralla niin, että rytisee :( Ihan kauhistuttaa, kun oon kuitenkin sen sorttinen, että aina haluisin kaikesta pystyä maksamaan puolet, ettei tarvitsis kenenkään siivellä elää, mutta ei taida olla mahdollista. Ei ne mun säästöt kuitenkaan riitä koko kolmeks vuodeks, jotka oon suunnitellut olevani kotona.

Ex-avokki osas tuon syyllistämisen jalon taidon, kun olin silloin työttömänä ja jouduin hänen kustannuksellaan elämään :( Sen jälkeen vannoin, etten enää ikinä elä kenenkään siivellä, mutta pakko kai tässä on nöyrtyä. Eli nyt meillä eletään vielä sitä sinun-minun-meidän rahat -vaihetta.
 
Meillä miehen palkasta maksetaan lähes kaikki elämisen kulut. Laskelmien mukaan sen jälkeen molemmille jää melko lailla saman verran rahaa tililleen omia juttuja varten. Mulla siis sen kotihoidontuen verran ja miehellä saman verran palkastaan laskujen jälkeen. Noista "omista" rahoista sitten maksellaan esim. omat puhelinlaskut, harrastukset, vaatteet itselle ja tytölle riippuen kenellä rahaa sattuu olemaan, kampaajat yms. ylimääräiset hömpötykset. 

Alussa kun mun tulot vaihtui kotihoidontuelle, mies laittoi kuukausittain "palkkaa" mun tilille omasta palkastaan. Sitten ruokamenot maksettiin kuka milloinkin. Tuo järjestely ei kuitenkaan toiminut kovin hyvin ja päätettiin sitten laittaa ruokaa varten ihan oma tilinsä. Nyt mies laittaa kuukausittaiset ruokarahat sinne ja kortti on mun käytössäni, koska useimmiten minä hoidan ruokaostokset meillä. Tämä järjestely on toiminut enemmän kuin hyvin!

Tasa-arvo raha-asioissa on mulle yksi avain toimivaan parisuhteeseen ja pidän sitä tosi tärkeänä, että molemmilla on tavallaan saman verran rahaa käytössään omia menoja varten. Se, että minä olen kotona lapsen kanssa on koko perheen etu enkä tosiaankaan koe olevani miehen "elätettävänä".  
 
Meillä ei tunneta käsitteitä "sun ja mun rahat". Mies on opiskelija, joten saa siis vielä vähemmän rahaa kun minä näin kotihoidontuella ollessa. Meillä on yhteinen tili, johon laitetaan suurin osa kummankin tuloista. Tällä hetkellä jätetään 50e omille tileille "säästöön"/omiin tuhlailuihin. Kyllä nekin aika usein siirretään kuun lopussa sinne yhteiselle tilille, josta maksetaan siis kaikki perheet menot ja laskut. Kummallakin on oma kortti tälle tilille.

Sitten joskus, kun tulot on vähän suuremmat niin luulen, että tämä sama systeemi pysyy. Toki omille tileille jätetään sitten vähän enemmän humputtelurahaa, mutta on kätevää, ku on yhteinen tili eikä tarvitse riidellä rahasta. Tai mitäs siitä riitelemään, kun sitä ei ole :D
 
Meillä on myös yhteinen tili, jolle laitetaan kumpikin saman verran rahaa kuukaudessa. Niistä sitten maksetaan yhteiset menot. Molemmilla on vielä lisäksi omat tilit ja mulla säästötili. Kyllä mä kuitenkin ajattelen, että ne kaikki on yhteistä rahaa, kun yhdessä eletään ja arkea pyöritetään ja oonkin välillä miettinyt, että kyllähän meillä vois olla vaan yksi tili.

Mun mies opiskeli monta vuotta ja elettiin suureksi osaksi mun tienaamilla rahoilla. Tuona aikana tehtiin pari ulkomaanmatkaa ja ostin mm. astianpesukoneen meille. Monesti myös kysyin mieheltä tarvitseeko hän jotain esim. vaatteita, että voin ostaa hänelle. Opiskelijalla kun tuota rahaa ei tosiaan paljon ole. Oon iloinen, että pystyin tavallaan kantamaan korteni kekoon, koska kun mieheni valmistuu, on hänellä paljon isompi palkka kuin mulla varmaan koskaan tulee olemaan.

Mutta mitä ajattelette, kenen rahaa lapsilisä on? Onko se yhteistä, äidin humputtelurahaa vai peräti lapselle säästöön sitten pesämunaksi?
 
Mun mielestä lapsilisä on tarkoitettu lapsen elättämiseen. Tuon voi kyllä tulkita monellalailla. Meillä se menee ruokaan ja laskuihin siinä missä muutkin rahat. Olisi ihanaa, jos voisi sen lapselle säästöön pistää, mutta meillä säästetään sitten muutaman vuoden päästä, kun on jotain josta säästää :)

Meillä on vähän samanlainen tilanne kun Margeliinilla eli mies tulee parin vuoden päästä tienaamaan ainakin tuplasti sen mitä minä mahdollisesti tienaan. Siltikään en tuntisi huonoa omatuntoa, jos olisin taas kotihoidontuella kotona ja eläisin "miehen rahoilla". Tässäkin parisuhteessa on ollut jo niin erilaisia rahatilanteita ja välillä toinen tienaa enemmän ja toinen vähemmän. Hyvä vaan, jos edes toinen tienaa hyvin. Ei se toinen osapuoli kuitenkaan tee huonompaa työtä/anna huonompaa työpanosta vaikka tulot olisikin alhaisemmat eikä se näin ole mun mielestä siivellä elämistä :)
 
ostettii uus auto ku olin raskaana ja päätettii laittaa se mun nimiin ni mä maksan auton laskut ja siihe ne rahat menee ni mies joutuu maksaan kaiken muun ja joskus se raivostuttaa ku ei ite pysty kaupas käymää ku ei oo rahaa ja on koko ajan riippuvainen toisesta...
 
Mä olen hyvin tarkka raha asioissa ja mies taas ei laisinkaan. Meillä on yhtienen niin sanottu lasku/ruoka tili, mist maksetaan kaikki yhteiset menot. Molemmat siirtää sinne tilipäivänä samat summat rahaa. Mä siis oon vielä tällä hetkellä vanhempainvapaalla ja saan ihan melkoisen hyvää rahaa toistaiseksi. Sitten omat lainat ja muut omat menot menee omilta tileiltä. Rakennetaan tällä hetkellä niin kohta lähtee menee talolainan lyhennykset. Täl hetkel on vaan isot autolainat molemmil. Mun on tosin tarkoitus myydä oma auto pois ja vaihtaa velattomaan, sen verta jo lainaa lyhentäny et sen pitäis onnistua.

Lapsilisästä meil menee puolet lapselle säästötilille ja puolet kauppatilille. Olen tässä viime päivinä yrittänyt miettiä että mitäs sitten kun vanhempainvapaat loppuu. Täl hetkel tekee mieli jäädä kotio, mutta rahallisesti se ei taida olla mahdollista. Mietin kyllä että jäisi ja sitten tekisi joitain työvuoroja, niin että rahat riittäisi. Meillä rahankäytössä on suurin ongelma se mies :D sillä kun on kallis autoharrastus, niin siksi on vietävä rahat siltä aina tilipäivän tullessa, koska se käyttäisi heti kaikki mitä tilillä on niin harrastukseensa ja se ei vaan toimisi, mut eihän se sitä ymmärrä. Tyypillinen mies, ei ymmärrä että sinne kauppaankin saa melkoisen määrän rahaa kantaa joka kuukausi. Kohta sitten rupee pyörimään kaikki asumiskulutkin, kun ollaan nyt rakentamisen ajan asuttu ilmaiseksi.
 
Meillä maksaa se jonka tilillä on rahaa! :D Simppeliä, eikö! :P Omat tilit molemmilla! :)

Eli siis mies makselee palkkapäivänä laskuja ja talon lainan lyhennykset menee sen tililtä. Mie sit aina silloin tällöin katson, et jos miun tilillä on rahaa tarpeeksi, niin makselen laskuja pinosta pois sitä mukaa kun niitä tulee. Kaupassa maksetaan kuka milloinkin.. Molemmilla meillä on omat säästötilit, jonne laitetaan rahaa jos pystyy kuun lopussa.

Lapsilisät tulee miun käyttötilille, ja ne menee ihan kaikkeen normielämiseen ja toki myös tytön tavaroihin. Mie hoidan lasten vaatehankinnat ym. pääosin kuitenkin. Jos toisella tiukkaa, niin sit katsotaan et pystyykö toinen laittamaan toisen tilille, tai maksamaan jtn enempi ym. Hyvin on toiminu tähän asti meille tämä systeemi. Niin ja tosiaan tytön tilille kans laitetaan silloin tällöin rahaa jos pystyy.
 
Meillä lapsilisä menee myös ihan elämiseen, meidän kaikkien siis. Tytöllä ei ole vielä mitään tiliä, mutta mun äiti olis halukas hänelle avaamaan sellaisen. Mä en jotenkin osaa innostua asiasta :(

Mulle muuten kaupitellaan joka kerta pankissa käydessä jotain eläkesäästö-juttua. Sanoin kyllä viimeksi, että mulla ei ole nyhjäistä tyhjästä, kun ne tulot kohta tippuu. Oon muutenkin vähän skeptinen tollasten suhteen, kun mies kerran selitti mulle miten se systeemi toimii ja kuulosti vähän siltä, että pankki haluaa vaan viedä mun rahat. Mieluummin säästän säästötilille.
 
Margeliini, älä vaan ota mitään eläkevakuutuksia...mulla on sellases sisällä 5000 e enkä niitä saa ulos. Se vakuutus on koko ajan ollu miinuksella ja vaikka ei oiskaan, niin nostokulujen kans menee miinukselle. Kun nekin rahat oisin laittanu sukanvarteen ni tallessa olisivat. Hemmetti, kun kaikki pitää opetella kantapään kautta, vaan eipä tälläsista koskaan varoteltu. Kerrottiin vaan kuinka paljon tuun saamaan "palkkaa" sit eläkkeellä. Nyt rauhotellaan, että onhan sinne eläkeikään aikaa, mut mä en luota enää mihkään pankkisysteemeihin. Tavallinen pienkorkonen käyttötili riittää mulle.
 
Meillä lapsilisät tulee mun tilille ja niistä maksetaan ihan perusruokaa ym. elämistä.  Kummallakin lapsella on nimissään säästötili ja sinne yleensä isovanhemmat laittavat merkkipäivinä pieniä summia rahaa, itekin tulee välillä laitettua + säästöpossunsa tyhjentävät tililleen.  Sieltä lasten tileiltä sitten välillä tehdään jotain hankintoja esim. jotain isompaa vaateostosta .
 
Meillä kanssa lapsilisät tulee minin tilille. Hyvä niin. Koitan järjestellä asioita aina sillätavalla, että hankin tytölle AINA ensi kaiken sen mitä se kulloinin tarvitsee. Esim. kuukauden vaipat, sillon kun se vielä tarvi niitä jokapäivä. (tais huveta se satanen aika tasan siihen) JA nyt oikeesta kaupasta, (en kirppikseltä) hyvät lämpimät hanskat. Ja läjän sukkahousuja! Eli semmoseen harkittuun tarpeeseen ne menee! Lähinnä lapselle. Ensisijaisesti!

Nyt olis lisäksi semmoinen suunnitelma, että hankkisin lapsilisällä tytölle (minulle ja hänelle) kausilipun uintireissuja varten kylpylään. Että olis aina jotakin "konkreettista" lapsilisä asiaa!
 
Meillä kaikki on yhteistä. Minä olen työttömänä ja mies käy töissä, joten luonnollista on, että suurin osa maksuista on miehen vastuulla - eihän minun pieni tukeni edes kokonaisuudessaan riittäisi niihin suurimpiin laskuihin.
 
Meillä on aivan alusta (siis varmaan pain kuukauden seurustelun jälkeen) kaikki rahat ollut yhteisiä ja niillä maksettu eläminen..Tämä on kyllä oikeasti ollut ainakin meille tosi toimiva ratkaisu. Molemmat ovat aina saaneet tehdä omia hankintoja eikä moisesta ole riitoja tullut..Helpottaa vaan elämää kun ei tarvi miettiä kumpi maksaa ja mitä. :)
Meillä on vain yksi yhteinen tili niin on helppoa kun minä taloudesta huolehdin niin ei tarvi kahta tiliä pyörittää. Vauvalle pitäisi myös avata oma tili ja alkaa sinne säästämään rahaa..
 
Oli pakko vastata tohon jo viime vuoden lopulla kirjoitettuun Margeliinin ja starlettin viestiin tuosta eläkevakuutuksesta. Eläkevakuutuksen ideahan on, että se raha, mitä sinne säästetään, on tarkoitettu nimenomaan eläkeaikaa varten. Sieltä ei ole mahdollisuus nostaa rahaa pois (muuten kuin kuolin- tai avioerotilanteessa, joissa elämäntilanne muuttuu usein radikaalisti).

Rahat on sidottu johonkin rahastoon siellä eläkevakuutuspaketin sisällä ja tällä hetkellä maailman talouden tilanne möyrii pohjamudissa, jonka vaikutuksesta rahastojen arvotkin ovat todella alhaiset. Sillä säästöön menevällä rahalla siis ostetaan osuuksia ja osuuden arvo nousee tai laskee markkinatilanteen myötä. Kun markkinatilanne paranee, yhden osuuden arvo nousee ja kun sinne eläkevakuutukseen on säästetty pidempään, niin niitä osuuksiakin on useita ja ne nousevat sitten kerralla kaikki.

Siinä oli siis rahastosäästämisen ideaa, eläkevakuutus on vain sellainen, että kun sinne säästää, niin ne on oikeasti sitten säästetty tiettyä asiaa varten, eikä sillä tavoin, että kun loppukuusta on rahat loppu, niin nostanpa sitten sieltä.. Kun meidän sukupolvi aikanaan jää eläkkeelle, niin voin kertoa, että köyhää tulee olemaan ilman omia säästöjä. Ja kuinka moni teistä oikeasti pystyy säästämään avoimelle säästötilille sen ajatuksen varjolla, että ei tule OIKEASTI nostamaan niitä rahoja sieltä ennen kuin täyttää 65v.? Tuskinpa kovin moni..

Ja älkää provosoituko tästä viestistä, oon oikeasti ihan mukava ihminen, satun vaan olemaan pankissa töissä ja teen tätä työkseni. Eikä se ole mitään ihmisten kusettamista, vaan pitkäjänteisyyteen kannustamista. :)
 
Vastaan vielä tohon aiheeseen, että kumman rahat..

Meillä homma toimii niin, että molempien palkat tulevat omille tileille. Ollaan avattu sellainen perustili ruokamenoja ja laskuja varten, johon kummatkin siirtää palkkapäivänä saman summan rahaa ja sieltä maksetaan sitten ruoka, vastike, sähkö ja tv+netti. Meillä on molemmilla omat lainat, joten molemmat lyhennämme lainoja omilta tileiltä.

Miehellä on aika paljon isompi palkka, kuin mulla, joten se maksaa joskus jotain lisäostoksia ja saa säästettyä enemmän rahaa kuin mä. Vauva syntyy meille tossa reilu kuukauden päästä, mutta uskon kuitenkin pystyväni ekan vuoden maksamaan lainanlyhennyksiä ym. ihan normaalisti. Sitten jos ja kun jään hoitovapaalle, niin laitan lainani ehkä siksi aikaa lyhennysvapaalle ja mies maksaa sitten enemmän menoja. Sen takia ollaankin säästetty nyt aika paljon rahaa sivuun, että on sitten reilu vuoden päästäkin rahaa käytössä normaaliin tapaan.
 
Takaisin
Top