Kuinka usein itket?

Esikoisen raskausajasta lähtien olen ollut oikea itkupilli! Yli4 vuotta olen ollut joko raskaana tai imettänyt, joten syytän hormoneja.:laughing002 Eiköhän kerran pari kuussa tule tirautettua.
 
Mä itken silloin tällöin harmitonta itkua, enkä aina tarvitse edes syytä itkemiseen. Raskaana itkin hyvin vähän, kun hormonit aiheutti mielialan kohoamista. :grin
 
Olen ollut ihan hirveä itkupilli, itkin pienimmästäkin asiasta. Jostain kumman syystä esikoisen odotusaikana itkuherkkyys väheni ja sen jälkeen on ihan selkeästi edelleen vähentynyt. Vieläkin on joillekin asioille erityisen herkkä ja itku tulee helposti, noin yleensä ei kuitenkaan enää itketä niin helposti. Ehkä kerran kuussa.
 
Vähän väliä! En ihan joka päivä, mutta joka viikko ainakin. Olen aina ollut tosi herkkis, lapsen saaminen/raskaus ei ole vaikuttanut herkkyyteeni.
 
Vähän väliä! En ihan joka päivä, mutta joka viikko ainakin. Olen aina ollut tosi herkkis, lapsen saaminen/raskaus ei ole vaikuttanut herkkyyteeni.

Mulla sama. Itken tosi usein. Enkä tosiaan aina ees tarvitse isoakaan syytä siihen.
On ihan hassua miten sitä voi ensin itkettää tosi paljon ja sit ihan pienen hetken päästä sitä saattaa jo nauraa täysillä.
Oon tosi herkkä itkemään, mutta ihan yhtä herkkä nauramaan. En tarvi sillekään syytä, hihittelen ja nauran melkeen kaikelle (ja kaikille - en tosin pahalla). Pahinta on se, jos tuolla kadulla alkaa naurattamaan :grin
Tosin en tiedä kumpi on pahempi - itkeä vai nauraa itekseen julkisella paikalla - tai yrittää pidätellä niitä :rolleyes::grin
 
Lähes päivittäin. Mies on monisairas ja osaa olla hankala... Onneksi on vahvat niskat jotka jaksaa kantaa vaikka minkälainen lokalasti kaadettaisiin päälle.
Vauva on sentään ihana. Aina löytyy silverlining.

Tilanteesi kuulostaa raskaalta. Voimia! :Heartred Muistathan että sinun ei tarvitse jäädä tilanteessa yksin, jos se tuntuu liian kuormittavalta. Saatavilla on niin käytännön- kuin keskusteluapuakin, kun sitä vain pyytää. Lähes päivittäin itkeminen kielii hieman siitä että apu ei olisi ehkä pahitteeksi. Tai jos mies aiheuttaa itkun lähes päivittäin esim. olemalla ilkeä, sinun ei tarvitse sietää häneltä mitä hyvänsä vaikka hän sairas olisikin.
 
Käyn terapiassa ja siitä on ollutkin suurta apua elämässä noin yleensä, koska olen kamppaillut masennuksen kanssa koko elämäni.
 
Muokattu viimeksi:
Hienoa että käyt terapiassa etkä ole pahan olon kanssa yksin. Sairastaminen on kyllä todella raskasta ihan molemmille osapuolille. (Kokemuksen syvällä rintaäänellä. Meillä kaikki alkoi miehen syövästä.) Pystyisikö asiasta puhumaan neuvolassa ilman että miehesi kokee että petät hänen luottamuksen? Vaikka siitä lähtökohdasta että hänen sairaus ja sinun masennus väsyttää niin että kaipaisit ulkopuolista apua. Neuvolan kautta voi saada esim. kotipalvelua palvelusetelillä. Sairaus on kuitenkin tosiasia, joka varmaan on neuvolassa jo muutenkin tiedossa. Yritä muistaa pitää huolta myös itsestäni ettet pala tilanteessa loppuun. :Heartred
 
Itken varmaan viikoittain. Ja herkistyn herkästi saaden kyyneleet silmiin. Olen aina ollut herkkä, raskaana ollessa vollotan yhteenään, imetys ei taida mulla vaikuttaa.
 
Mä oon herkkis. Herkistelen leffoille ja sarjoille, herkistyn kun joku muu itkee, herkistyn kun mua harmittaa, herkistyn kun jotakuta muuta harmittaa. nyyhkis. Raskaana ollessani herkistyin vielä pahemmin. Ja oviksen tai menkkojen aikaan myös.
 
En olekaan tainnut vastata itse kysymykseen... Itken aika usein. Olen herkkä ja lisäksi esim terapiassa tulee usein itkettyä jotain elämän kurjuuksia. Joskus myös esim koskettava kirja voi nostattaa kyyneleet. Nyt raskaana olenkin sitten vielä tavallistakin herkempi.
 
Takaisin
Top