Kuinka paljon liikutte?

[salmiakkisisu]

Kuinka paljon jaksatte harrastaa liikuntaan näin raskauden alkumetreillä?
Mä olen aina ollut melko huono liikkuja. Väkisin pakotan itseni sauvakävelylle, uimaan tai crosstrainerilla polkemaan. Nyt raskauden myötä tuntuu, että olen löysännyt liikunnasta täysin. Työ (liikkuvaa), kotityöt ja pihanhoito (iso piha täynnä rikkaruohoja) sekä tietysti kaksi menevää pojanviikaria liikuttavat mua ihan tarpeeksi. En vaan saa itseäni enää lenkille. Kaikki löytyvä vapaa-aika menee koulutehtäviin ja sit illan, kun lapset nukkuu, haluan oikeasti rentoutua. Lisäks sitä on niin väsynyt, että kymmeneltä on ihan pakko mennä nukkumaan. Naisten kympin jaksoin viimeksi suorittaa, mut siihen on taas liikunta jäänyt.

 

[Mursu]

Vähemmän kun normaalisti kyllä. Tyytyväinen kun kerran viikossa edes saisi raahattua itsensä ryhmäliikuntatunnille, siihen päälle ainakin pari lenkkiä (kävellen/hölkäten) ja jotain pyöräilyä. Täysin istumatyötä teen. Morkkista saa kärsiä joka päivä kun ei liiku tarpeeksi! Maha ollut tosi kipee lähes joka päivä, joten senkään takia ei liikunta aina ole ensimmäisenä mielessä. Ylipainoa on jo valmiiksi aavistus, ainakaan se ei ole nyt helpottanut kun muutenkaan ei ole jaksanut olla niin tiukalla linjalla kun ehkä normaalisti olisi. Joinain päivinä väysttää ja paljon, toisina vaan muuten masentaa ja oma olemassaolo ällöttää, joten urheilu ei oikein houkuta. Mulla tullut nyt alkuraskauden aikana n. 2 kiloa jo painoa, masentaa entisestään. Kuulukohan nämä kaikki purkaukset nyt ihan tähän aihepiiriin kuitenkaan, siis liikuntaan ;)

 

[Shani]

Puoliväkisin täälläkin liikutaan tällä hetkellä. Väsymys ja nuo hikoiluttavat helteet mitä oli, niin eivät oikein houkutelleet liikkumaan. Tosin päivät juoksen kyllä sisällä ja pihalla tuon taaperon perässä, että tuleehan siinä toki jotain liikuntaa. Niin ja pihatöitä teen. Mutta varsinaisille kävelylenkeille pakotan itseni 1-2 kertaa päivässä ja yksi lenkki on 1-3km. En ole ikinä ollut mikään liikunnan ystävä, mutta esikoisen, tämän raskauden ja itseni vuoksi yritän liikkua edes vähän, kun se parantaa omaa ja sikiön hapensaantia.

Ja yritän pitää mielessä, että ei tämä tästä ainakaan helpommaksi muutu. Viime raskaudessa en kahtena viimeisenä raskauskuukautena pystynyt kävelemään kuin lyhyitä matkoja hyvin, hyvin hitaasti. Nivusiin sattui niin että vedet tuli silmiin jo tuostakin ja alkoi supistelemaan. Joten nyt pakko liikkua, kun ei ole edes mitään oikeaa syytä olla liikkumatta.

 

[Hilla83]

Ainakaan vielä ei ole liikunnan määrä vähentynyt. Eli harrastuksissa käyn ihan niin kuin ennenkin eli lähes joka päivä jonkinlainen lenkki, välillä pitempi ja välillä lyhyempi. Välillä ei oikein jaksa ja täytyy istua johonkin hetkeksi lepäämään, mutta sitten pienen levon jälkeen taas jaksaa. Yleensä vaikeinta on se lähteminen. Väsyttäis eikä jaksais lähteä, mutta sitten kun vain lähtee niin sitten on tyytyväinen olo kun lähti.

 

[Pupsu]

Te kyllä jaksatte ihan uskomattoman hyvin! oon ihan kateellinen!

Ennen raskautta kävin kaksi kertaa viikossa uimassa ja siihen päälle hyötyliikuntana muutaman kilometrin kävelyt rattaita työnnellen (siis tytön päiväkotimatka :)), toisinaan kävin myös sauvakävelemässä. Vaan onpa tämä raskaus vetänyt niin sippiin, ettei ole pystynyt mitään liikkumaan (tuon pakollisen päiväkotimatkan lisäksi) koko ekan kolmanneksen aikana! On tehnyt tiukkaa jo päästä edes kotiin tytön kanssa päiväkodilta, niin väsynyt ja huonovointinen olen ollut (eikä matala verenpaine totisesti ole asiaa auttanut). Kun olen vihdoin päässyt kotiin (tuohon muutaman kilometrin matkaan meni pahimmillaan melkein puoli tuntia!), kiivennyt portaat kolmanteen kerrokseen (ei hissiä) tyttö sylissä, en ole muuta pystynyt kuin rojahtamaan sängylle makaamaan. Voimat ei ole riittäneet edes seisomiseen iltaisin, mies on joutunut hoitamaan tytön ja kotityöt lähes kokonaan.

Elättelen toiveita, että tässä nyt alkaisi pahin väsymys helpottamaan, pahoinvointi kun on jo ainakin pikkasen vähentynyt, ja pääsisi edes kävelylenkille muutaman kerran viikossa. Vaan saapi nähdä, ekassa raskaudessa tuli semmoset liitoskivut ja supistelut heti ekan kolmanneksen jälkeen, että kaikki liikunta oli tuskaa. Katsotaan miten tällä kertaa käy.

 

[Tintti12]

Mun on kans pakko myöntää et kyl nyt on raskausaikana liikkuminen vähentynyt, aikasemmin liikuin noin neljä kertaa viikossa (salia, kävelylenkkiä, pyöräilyä ja uimista viime aikoina) mut nyt alun pahoinvoinnin ja vielä jatkuvan väsymyksen vuoksi ei kyl jaksa. Osittain mulla vaikuttaa myös 3 viikon takainen muutto omakotitaloon, jossa sitä häärättävää riittää ihan eri tavalla kun kerrostaloasunnossa.

Neuvolassa just aamulla sanoivat ettei tarvii morkkista potea (itellä meinaa välillä pukata päälle) jos väsymyksen vuoksi jää liikkuminen vähemmälle. Toivon mukaan nää alkuraskauden oireet pikkuhiljaa loppuis niin sit ehkä taas vähän ahkerammin liikkumista!

 

[emppunen]

Heissan!

Ennen raskautta itse liikuin noin 4-6 kertaa viikossa käyden kuntosalilla ja eri ryhmäliikuntatunneilla. Tosin saattaa vaikuttaa tämän hetkiseen tilanteeseeni, että kuukausi sitten minulla oli aika paha jännetuppitulehdus, jonka myötä piti vähentää kovasti liikkumista, eli kaikki lihaskuntoharjoittelu jäi, ainoastaan aerobiset tanssitunnit esim. zumba, jäivät.. Mutta tälläin ennen raskautta saatoin käydä saman päivän aikana salilla ja sen jälkeen vielä 2 ryhmäliikuntatuntia.

Eli nyt tällä hetkellä käyn ehkäpä 2-4 kertaan viikossa jumppailemassa, eli paljon vähemmän. Nyt olen voinut käydä jo lihaskuntotunneilla kuten pumpissa, kun ranne ei ole enää kipeä. Mutta varsinkin ihan raskauden alussa olin todella väsynyt enkä kertakaikkiaan jaksanut! Tällä hetkellä en yleensä jaksa kuin yhden jumpan kerrallaan, joskus olen ollut kahdessa peräkkäin, mutta jaksaminen ei ole enää samaa tasoa!!

Mutta yritän pitää edes tämän 2-4 x viikossa, sekin on tyhjää parempi. Tottakai omaa vointia kuunnellen jne. Uimassa olen myös aattellut alkaa käydä, kun mun kuntoklubi tarjoaa myös sen edun.  Mut nut tällä hetkellä kun olen 15.viikolla raskaana, en ole enää niin väsynyt, vaan olen paremminvoiva, mutta en silti entiselläni =) Ehkäpä tämä on sen kaiken arvoista :)))