Jos saisin yksin päättää niin "koko rahan edestä" ja siis niin monta kuin mahdollista. Mutta puolisoni ei ole ainakaan vielä lämmennyt tähän aatokseen... onneksi vielä on aikaa...
Pojalla on kaksi etunimeä, joista kumpikaan ei tule kummankaan suvuista. Päätettiin näin, koska ei haluttu ottaa riskiä, että joku loukkaantuisi, jos jonkun toisen sukulaisen nimi annetaan ja jonkun toisen ei. Ehkä se oli ihan hyvä ratkaisu. Lisäksi minun serkkuni jo ehti omilleen antaa meidän suvusta nimiä, joita en tietenkään olisi sitten voinut enää käyttää.
Kolme nimeä on kaikilla lapsillani. Kolmannella yksi nimistä on yhdistelmänimi, joten lähes neljä nimeä. Esikoisella on kaikki "omia" nimiä, keskimmäisellä kolmas nimi on suvusta, nuorimmalla on kaksi nimeä suvusta.
Kaikilla lapsilla 2 etunimeä, kuten meillä vanhemmillakin. Esikoisen toinen nimi kulkenut miehen suvussa useassa polvessa, muilla lapsilla vain omasta mielestä kivat nimet :)