Seurustelemaan alettiin 2001 ja sit kymmenen vuoden päästä 2011 mentiin naimisiin. Esikoiselle annettiin lupa 2012 keväällä ja elokuussa tuli plussa. Esikoinen syntyi 2013 huhtikuussa kun meille sinä vuonna tuli täyteen 12 vuotta yhdessä. :)
Kuinka kauan olitte olleet yhdessä ennen lasta?
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Oltiin seurusteltu 3,5v kun esikoinen syntyi:)
Jätettiin ehkäisy pois heti kun alettiin virallisesti seurustella. Kerettiin olla yhdessä vuoden verran ennen kuin plussasin.
6-vuotta, kun poika syntyi.
Ohhoh, ilmeisesti oltiin melko nopeita liikkeissä.. Ollaan molemmat täysillä eläjiä, tiedostamme elämän rajallisuuden. Oltiin oltu yhdessä 5,5 kuukautta, kun ekasta yrityksestä tärppäsi, 3kk oltiin silloin asuttu yhdessä ja tunnettu alta vuoden ajan. Ei ollut ehkäisyä, jonka olisi voinut pois jättää. En millään uskonut, että ekasta ovulaatiosta raskaudun. Haluttiin kumpikin samaa, joten ei jääty odottamaan. Välillämme on erittäin suurta vetovoimaa ollut heti alusta lähtien. Jalat vaan lähti totaalisesti alta.
Ajatus kypsyi nopeasti. Siitä ei tullut ongelmaa, eli ei ollut painostusta tai mitään negatiivista ajatusta sitten lopulta. Molemmille tuli ajatus, että tahdotaan alkuvuoden lapsi. Kerroin miehelle, että nyt on otolliset ajat lähellä ja ei pidetty vapaapäiviä ja sattumalta oli vielä toukokuu
Miesystäväni mieli muuttui siis nopeastikin lastenteon suhteen. Vielä ennen seurusteluamme hän ei halunnut omia lapsia saati parisuhdettakaan, niin ainakin sanoi esim illanvietoissa. Se johtui pitkälti edellisistä, vaikeista suhteista, petetyksi tulemisesta ja hankalista eroista. Halusin kuitenkin kovasti hänen omakseen, vaikka tiesin itse haluavani lapsen/lapsia.
Itselleni se ratkaiseva tekijä lasten tahtomisen suhteen oli edellisestä eroaminen, joka johtui siitä, että en voinut odottaa häntä vuosikausia. Hänelle opiskelu ja ura merkitsivät enemmän ja ymmärrän sen hyvin. Ei vaan satuttu lopulta olemaan samassa tilanteessa, joten oli parempi jatkaa erillään. Tajusin, että en voi vain odottaa ja elää aina muiden mielen mukaan ja lykätä elämääni vuosien ajan. Ei sitä halua ainaiseksi kakkoseksi jäädä, jos itseään yhtään arvostaa. En kuitenkaan enää kaksikymppinen ollut, joten nyt jos koskaan en halunnut vuosien vain vierivän ohi huomatakseni, että haaveiden toteutus ei enää onnistu. Hyvää aikaa ei ehkä koskaan olisi tullut.
Rakkauden hedelmämme on nyt 14 + 4
Ajatus kypsyi nopeasti. Siitä ei tullut ongelmaa, eli ei ollut painostusta tai mitään negatiivista ajatusta sitten lopulta. Molemmille tuli ajatus, että tahdotaan alkuvuoden lapsi. Kerroin miehelle, että nyt on otolliset ajat lähellä ja ei pidetty vapaapäiviä ja sattumalta oli vielä toukokuu
Miesystäväni mieli muuttui siis nopeastikin lastenteon suhteen. Vielä ennen seurusteluamme hän ei halunnut omia lapsia saati parisuhdettakaan, niin ainakin sanoi esim illanvietoissa. Se johtui pitkälti edellisistä, vaikeista suhteista, petetyksi tulemisesta ja hankalista eroista. Halusin kuitenkin kovasti hänen omakseen, vaikka tiesin itse haluavani lapsen/lapsia.Itselleni se ratkaiseva tekijä lasten tahtomisen suhteen oli edellisestä eroaminen, joka johtui siitä, että en voinut odottaa häntä vuosikausia. Hänelle opiskelu ja ura merkitsivät enemmän ja ymmärrän sen hyvin. Ei vaan satuttu lopulta olemaan samassa tilanteessa, joten oli parempi jatkaa erillään. Tajusin, että en voi vain odottaa ja elää aina muiden mielen mukaan ja lykätä elämääni vuosien ajan. Ei sitä halua ainaiseksi kakkoseksi jäädä, jos itseään yhtään arvostaa. En kuitenkaan enää kaksikymppinen ollut, joten nyt jos koskaan en halunnut vuosien vain vierivän ohi huomatakseni, että haaveiden toteutus ei enää onnistu. Hyvää aikaa ei ehkä koskaan olisi tullut.
Rakkauden hedelmämme on nyt 14 + 4
Muokattu viimeksi: