Kuinka aikaisin ennen laskettua aikaa pitäisi pysyä kotona?

E

Eelu

Oman äänensä löytänyt
Hei mammat,

Onko olemassa jotain suosituksia siitä, kuinka kauan ennen laskettua aikaa pitäisi pysyä lähellä omaa synnytyspaikkaa? Vai miten olette asiaa ajatelleet? Minulla on hiukan ongelmia ajatella tuota juhannusta, kun silloin on laskettuun aikaan alle 4 vkoa aikaa.. niin voiko sitä lähteä johonkin mökille vai pitäisikö pysyä vaan kotona.. Tylsää jotenkin olla kotonakin.
 
En tiedä onko mitään suosituksia, mut mä neuvoisin tekemään niinkun itsestä tuntuu hyvältä.  Voi olla, ettei siinä vaiheessa edes huvita istua kovin kauaa kuumassa tai ilmastoidussakaan autossa - saattaa paikat pitkästä istumisesta turvota aikalailla. Nukkuminen on monelle ihan loppuraskaudessa työn ja tuskan takana, oma sänky voi sillon kuulostaa ehdottomasti kaikkein parhaalta. Mut jos mitään tälläsiä ongelmia ei ole, niin miksei sitä vois vaikka mökille lähteäkin. Kunhan huolehtii, että joku on sitten ajokunnossa jos jotain ilmaantuu. Voihan sitä lähteä kotiin ensimmäisen supistuksen tullessa...

Me ollaan ihan kotona rauhakseen, vaikkakin on vähän tylsää juhannus kaupungissa viettää. :)
 
Me ollaan menevää sorttia. Mennään ja reissataan tosi paljon. 
Esikoisen aikana oltii päivää ennen laskettua vielä reissussa ja vielä LA:n jälkeenkin.

Ja tarkoitus olis nytkin lähteä vielä kesäkuun lopussa Lahteen ystävä perheen luo;
eli muutamaa viikkoa enne laskettua. . . 

Mulla sekois pää, jos vaan "joutuisin " olemaan kotona ja odottelemaan koska 
saa lähteä synnyttämään . . . 

Komppaan muita; eli omaa kehoa kuunnellen. [:
Jokainen tietää itse parhaiten. .  .
 
Mulla supisteli ekasta niin paljon LA:n aikoihin, ettei tullut mieleenkään lähteä humputtelemaan yksinkertaisesti vaan siitä syystä. Katsotaan nyt kuinka tuo loppuaika menee tämän toisen kanssa  ja liikun "lähistöllä" tilanteen mukaan.
 

Minäkin olen näin etukäteen pohdiskellut, että sen mukaan miltä omasta kropasta tuntuu, ja millaiset kulkumahdollisuudet on edes johonkin sairaalaan tarvittaessa :) Eli että löytyy auto ja joku joka ajaa (tai taksin puhelinnumero), ja joku joka tietää mihin ajetaan. Puhelin, yhteystiedot ja neuvolakortti matkassa. Ja onhan se vähän makuasia, jos oma turvallisuudentunne edellyttää sitä että oma synnytyssairaala on lähinnä niin ok, mutta jos muutkin vastaavat tiukan paikan tullen välttää niin mikä jottei...

Minä luulen, että lopputaipaleella voi vierähtää hetki jos toinenkin mökillä jos vain kroppa sallii, mut toisaalta mökiltä hurauttaa tuttua reittiä 20min. lähimpään synnytysairaalaan ja alle 2h siihen omaankin synnytyssairaalaan. Ja oman synnytyssairaalan piiriä ollaan laajentamassa tulevaisuudessa niin että etäisimmät synnyttäjät tulevat joka tapauksessa kauempaa kuin meidän mökin etäisyydeltä.

 
Eelu  mä olen pähkäillyt ihan samaa voiko/saako/kannataako lähtee mihkään, meillä ois yhdet häät just 4 vk ennen LA:ta ja niin haluaisin lähtee mutta en uskalla ja mieskin on vähän samoilla injoilla että kotona kannattaa olla..



Tosin jenni90 olet oikeassa miten kiva on päästä kotoa pois, mä oon joutunut oleen kotona ja arvaa onko ollu kivaa kun noi ukot ei tajua että mulla on tarpeita päästä pois 4 seinän aiaältä, meinaa pää posahtaa. :DD



 Tää on kiva paikka täältä saa aina hyviä neuvoja :D

 
Nimenomaan cadu90;kotona ne ajatukset
on k-o-k-o ajan tulevassa vauvassa ja koska lähtö tulee jne. 
Ulkosalla saa niitä ajatuksia vähän pois mielestä. [:
 
Meillä on niin onnellinen tilanne, että mökiltä ajaa Jorviin vaan puoli tuntia maks. Ollaan varmaan vointien salliessa siellä aika paljon. Muuten meillä on heinäkuussa kahdet häät, jotka on kyllä molemmat ihan kotimaisemissa. Laskettu aika on 18.7. ja toiset häät on 16.7. Taitaa jäädä ainakin ne väliin mutta toiset häät on heinäkuun alussa ja sinne mennään kyllä jos vointi on näin hyvä. Muistaa vaan istua kun voi ja juoda paljon vettä niin olen ainakin vielä jaksanut vaikka mitä. Viikko juhannuksen jälkeen kutsuttiin kaverin mökille, joka olisi kauempana ja se tuntui jotenkin niin huonolta idealta vaikka vointi olisi hyväksin, että se jätetään kyllä väliin niin ei tarvitse jännittää.
Nyt mietinnässä on kovasti Bon Jovin konserttin, johon ostin itselle ja 11v. kummitytölle liput ennen raskautta. Haluaisin kovasti mennä ja aikaa laskettuun aikaan olisi kuukausi. Toisaalta meillä on istumapaikat niin kai sitä voisi mennäkin? Ei kai vauva saa traumoja kovista äänistä? Täytyy varmaan kysyä vielä neuvolassa ja mennä päivän voinnin mukaan.

On se vaan vaikeeta miettiä näin ensikertalaisena, että miten pitää varautua kun ei haluaisi missään nimessä, että tulee hätä synnytyksen kanssa. Eiköhän siinä ole muutenkin ihan tarpeeksi jännää! Ystäväni oli kyllä päivää ennen synnytys vielä raflassa illalla ystävänsä läksiäisissä. Taitaa olla aika yksilöllistä ja ehkä se oma kroppa kertoo sitten mikä on hyvä ja mikä ei. Jotenkin en vaan usko, että sovellun kotona odotteluun pelkästään. Kyllä sitä pitää tehdä juttuja ja liikkua niin pitkään kun kroppa ja vauva sen sallivat. Hulluksihan siinä tulee jos vaan päivystää kotona.
 
Mulla kun käynnistely aloitettiin esikoisen aikana; pääsin vielä kotiin
vaikka supparit tuli saman tien 3 min välein. Ja olo oli tuskaa.
Kätilö sanoi, että jos kivut pahenee niin tulla uudestaan !! Siinä kohtaa mietin,
että mitä helvettiä, voiko kivut vielä pahentua? !

 Mutta oltiin tosiaan sitten kotona muutama tunti. Koitin mennä suihkuun
josk auttais kipuun, mutta tuloksetta...
Muistan kun äiti soitti mulle, että mikä tilanne, niin en pystyny edes puhelimessa
puhua, vaan mieheni sitte puhui äitini kanssa.  

Mutta sitkuttelin kotona viimeiseen asti. Koska halusin kattoa 
salkkareiden kesä uusinnat ! Miettikää nyt ! Siis aivan pimeeetä touhua.
No sain kuin sain kin ne joten kuten katottua; mies otti sillä välin
päikkärit; koska ei tiennyt mitä on luvassa ja koska. 

No sitten edelleen valittelin oloani ja mies sanoi, että lähdetään
sairaalaan, että sielä saa ainakin kivunlievitystä. 
No en voinut lähteä, ennen kun olin lenkittänyt koirat !
Eli supistusten kanssa lähin vielä koirien kanssa lenkille, ja toki mies oli mukana !
No ei sinällään, kävely auttoi oloa ja lievitti ehkä hitusen kipuja.
Mutta ei ollu kovin nautinnolista kävelyttää koiria. 
Tiedä mitä ihmettä oikeeen ajattelin :D

Tää ihan vaan kun luin tuon, että Hipsulin kaveri ollut
edellis iltana vielä läksiäisissä :)
Mutta kun ei koskaan voi tietää, koska se lähtö tulee. Ja se tekeekin tästä
lopusta ihanan jännittävää ja samalla tosi raivostuttavaa. :D
 
En ajatellut sen kummemmin kotiin jumittua, olon mukaan mennään. Meillä kans mökiltä sairaalalle n.45min. ajomatka että jos sinne mennään niin ei kauaa sairaalalle aja.. Kotona ajatukset tosiaan vain viikkoviikolta enemmän vauvassa,pää varmaan hajoaisi jos kotona alkaisin vain olemaan ja odottamaan.. Ja silloin se odotus tuntuisi ikuisuudelta . 

Huomenna sitä on viisaampi kun on mammapolille aika miten toimitaan synnytyksen suhteen jne. Voi olla että ehkä saan tietää päivän koska vauvelia aletaan ottamaan maailmaan emoticon
 
Mä ajattelin liikkuu voinnin mukaan :) tuskin mihkään pitkälle meen, kun ei meillä oo edes mökkiä tai mitään.. Ja jos meenki johki niin pidän kyllä huolen et sieltä ajaa nopeesti sairaalaan, mutta en mä aijo kotona vaan kykkiä. Provinssi rock-festareille olisin halunnut mutta niin pitkälle en kyllä uskalla lähtee. pelottavaa kuinka lähellä toi synnytys jo on, hui!

Mutta tottakai kaikki tekee niinkun parhaakseen näkee :) Jos haluaa matkailla niin kannattaa viimiseen asti tehdä sitä :) Tai jos vaihtoehtosesti tuntuu että kotona on paras niin sillä sitten mennään :)
 
Meinasin oman voinnin suhteen mennä tai olla menemättä mihinkään. Meillä olisi isot sukujuhlat tiedossa 4 päivää ennen laskettua aikaa, mieli tekisi ihan älyttömästi osallistua. Kirosin kun tammikuussa selvisi juhlien ajankohta ja tajusin miten lähellä se on laskettua aikaa, mä niin haluisin osallistua kun siellä näkee pitkästä aikaa kaukasempia serkkuja, joita ei yleensä tapaa kuin 1-2 kertaa vuodessa. Ei se auta kun lähempänä katsastaa vointi ja päättää osallistuminen sen mukaan. Sieltä ajaa 1,5h omaan synnytyssairaalaan ja reilun puolen tunnin matkan päässä olisi lähin synnytyssairaala, jos kiirus sattuu tulemaan.
 
Meillä mennään mun voinnin mukaan :) Päätin kyllä jo noin vk:lla 25 etten lähe enään mihinkään 700km päähän, vaan jos johonkin lähetään niin mennään kohtuu lähelle. Syynä myös silloin oli supistelut ja se että lähimpään synnytyssairaalaan olisi ollut n.150km(?), eikä tosissaan olisi voinut vähempää kiinnostaa istua autossa yli 7h uhmaikäisen kanssa ;)
Nyt tällä hetkellä käydään varmaan mökillä niin pitkään kun vaan pystyy, todennäköisesti ihan loppuun asti..Meiltä mökille on noin reilu tunnin ajomatka.
Ja kieltämättä kun menee johonkin vieraille/anoppilaan niin ei oo kovin mukavaa ravata kymmentä kertaa vessassa yössä, ja olla väsyneenä siellä sitten. Kulkeehan se auto tännekkin. Oon itse vähän sellainen oman kodin suosija. En tykkää pahemmin reissailla.
 
Synnyttämään lähtijöitäkin on niin monenlaisia... mie luulen, että haluan olla heti kun vähänkin on aavistusta siitä että "se vois olla menoa nyt" niin ihan kahdestaan miehen kanssa kotosalla. Mut kun käly sai toisensa, niin säännöllisiä suppareita alkoi tulla kun seilattiin isossa markettikompleksissa eikä hänellä ollut mikään kiirus kotiin, se pesuainetarjous oli vielä hyödyntämättäemoticon Kaupalla meni useampi tunti, käly vaan pysähtyi irvistämään silloin kun supisti. Kotiin päästyään sitten soitti miehelleen töihin, että tänään on varmaan lähtöpäivä, johon mies sitten että "voitko odottaa neljään?", ja käly sanoi voivansa. Sitten tuli vielä vieraita käymään, ja keitettiin kahvia ja poistettiin tuttavalta ompeleita ja niin edelleen, eikä hänellä tuntunut olevan mikään tarve poiketa suunnitellusta päiväohjelmasta, mitä nyt kymppiminsan välein irvisteli sohvalla kontillaan emoticon Lopulta kun lapsen isukkikin kotiutui niin heidät piti melkein potkia taipaleelle (jäin hoitamaan tulevaa isosiskoa), ja 40 min. päästä tuli viesti että "tyttö tuli"! Oli ehtinyt anestesialääkärille käsipäivää sanoa, ja siinäpä se...

Tämä vaan tuli tuosta synnytyspäivää edeltävästä ravintolaillasta mieleen, mie luulen että mun käly olisi porskutellut siellä hyvillä mielin tunnin tai pari vaikka synnytys olisi ollut jo käynnissäkin! emoticon
 
Mulla on itselläni niin kovat turvotukset päällä että ihan sen takia ei huvita lähteä autoon istumaan yhtään ylimäärästä. Eli sen takia tulee enää tässä lähiseuduilla pyörittyä. Meillä olis kanssa häät 1 pv LA:n jälkeen 800 km päässä mutta eipä olla menossa :D Mulle kyllä sopii tää kotona oleminenkin, omassa sängyssä on niin kiva nukkua =)
 
Joo kyllä mäkin olen nyt miettinyt, että jossain lähellä sivistystä luultavasti ollaan. Voinnin mukaan. On vaan jotenkin niin ärsyttävää, kun olis kiva mennä kavereiden kanssa ja kun on luonteeltaan sellanen, että haluais, että kaikki olis jo suunniteltuna.. Tässä loppusuoralla vaan kun ei mitään voi varmaksi suunnitella. Onneks muut ymmärtää sen jos ilmoittaa että tullaan jos tullaan :)

Mua myös ärsyttää kun tuntuu, että mies haluaisi mennä johonkin, mutta ei sano mitään. Vois edes teeskennellä, että ihan kiva on olla kahdestaan sun kanssa. Tuntuu, että aina pitäis olla kauheesti porukkaa ympärillä.  Kai se ei oikeen vaan vielä ymmärrä missä tässä mennään, meille kun on tulossa eka lapsi. Tuntuu, että itse on niin paljon kypsempi yleensäkin tän lapsiasian kanssa, mutta kai sitä onkin kun sitä vauvaa ympäriinsä kantelee :D
 
"itse on niin paljon kypsempi yleensäkin tän lapsiasian kanssa, mutta kai sitä onkin kun sitä vauvaa ympäriinsä kantelee :D" --> tuo on kai noin pääsääntöisesti aika väistämätön tosiasia?

Mie just yks ilta juttelin miehen kanssa tästä aiheesta. Sen on valmiimpi ja sopeutuneempi ja ihanampi kuin uskalsin toivoakaan, mut kun kysyin siltä että onko se ajatellut, että tuolla mahassa on ihan oikea ihminen, siis ihminen eikä vain sikiö tai vauva, ja että se ihminen kohta asuu meillä ja kuuluu meidän elämään ihan joka ikinen hetki? Ei hän sitä vielä niin ollut ajatellut :) Luulen, että se vauva on useinkin enemmän "oikea" äidille jo raskausaikana (ja ilmeisesti vielä oikeampi toisen raskauden kohdalla), mutta isälle se tulee oikeaksi vasta syntymän jälkeen. Silloin kun meidät säikäytettiin ennenaikaisen synnytyksen uhalla, niin minä ajattelin että se meidän vauva joka on jo meidän vauva olisi ehkä tulossa aiemmin... ja mies ehkä koki, että joku vauva, josta sitten syntymässä tulee meidän vauva, olisi tulossa aiemmin? En tiedä? Ja kyllä mun täytyy tunnustaa, että vaikka välillä juttelen vauvalle ja hän on ihan oikeasti paikalla, niin välillä taas huomaan ajattelevani että meille tulee sit loppukesästä vauva, ja sitten tajuan että niih, se vauva on jo tässä, siis minussa, tuossa rinnustan alla ihan koko ajan, ei se mistään muualta tule vaan täällä se jo on :D Kakkosen odotus on varmaan tältä osin vähän erilaista, on helpompi muistaa mitä sieltä on tulossa!
 
Minttuliina, veit jalat suustani :D

Juurikin samaa pohtinut, "niin, sitten kun vauva tulee..." sitten katse alaspäin...juuh, tuossahan se on ollut jo pitkään. x)

Reissaamisesta, me varmaan jussina ja muulloinkin kesän aikana mennään mökille Nastolan suunnalle, reilun tunninkohan sinne ajais. Se tietty, että mies haluaa varmaan jokusen olusen nauttia mökillä, mikä mulle sopiikin ihan mainiosti kuhan olotila ei rupea olemaan...erikoinen, siis että supistelee tai muuttuu kovin tää vakaahko olo. Mulla nimittäin ei korttia ole, eli sitten tuleekin jjjännät paikat jos mökillä rupeis tapahtumaan eikä kuskia olis. Mutta oon aika luottavainen sen kanssa, että kuuntelen omaa oloani ja sen mukaan lähdetään mökille - tai ei.
 
Me ollaan menossa Juhannukseksi Lahteen  ja sieltä Helsinkiin ja tullaan tämän
kuun lopussa.
Ihan hyvillä mielin voidaan lähteä; kun ei ole merkkejäkään, että syntyisi vielä
tämä prinsessa. 

Katsotaan mikä tilanne silloin on. . . .
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top