janjan
Jostain jotain jo tietävä
Hei tytöt! Tästä aiheesta ei ihan hirveesti täällä meidän ryhmässä keskustella.
Onko muita ensikertalaisia tai jo aiemmin synnyttäneitä joita synnytys jännittää tai pelottaa vieläkin vaikka ollaan jo näin lähellä?
Kun sanotaan että tässä vaiheessa siihen pitäisi olla jo täysin valmis ja raskauteen jo ehkä ihan kypsäkin jo eikä enää pitäisi niin pelottaa.
Mulla pelko on suuri! Alussa kaikkia se varmaan pelottaa, varsinkin ensikertalaisia. Jonkun tilason mukaan jopa 99% naisista jännittää synnytystä alussa ja se lienee täysin normaalia mutta pitäisi lieventyä keskiraskauden lopussa.
Mutta mitäpä jos pelko ei menekkään ohi ajan myötä vaan pelkästään pahenee?
Itse olen siinä pisteessä että herään yöllä paniikkikohtauksiin ja itken enkä saa henkeä kunnolla. Ja unta tulee muutenkin yön aikana vaan 4-5 tuntia vaikka kuinka väsyttää, ei vaan pysty nukkumaan!
Olen käynyt pelkopolilla, ja siihen liittyvällä lääkärikäynnillä kättärillä.. omasta mielestä pelko vaan paheni sen jälkeen kun kaikki jotenkin konkrektisoitui.
Minulla on upea ja kannustava tukiverkosto eli siitä ei ole kyse etteikö minun tapauksessani olisi kuulunut tarpeeksi että "kyllä sinä siihen pystyt"
Onko kanssasisaria?
Onko muita ensikertalaisia tai jo aiemmin synnyttäneitä joita synnytys jännittää tai pelottaa vieläkin vaikka ollaan jo näin lähellä?
Kun sanotaan että tässä vaiheessa siihen pitäisi olla jo täysin valmis ja raskauteen jo ehkä ihan kypsäkin jo eikä enää pitäisi niin pelottaa.
Mulla pelko on suuri! Alussa kaikkia se varmaan pelottaa, varsinkin ensikertalaisia. Jonkun tilason mukaan jopa 99% naisista jännittää synnytystä alussa ja se lienee täysin normaalia mutta pitäisi lieventyä keskiraskauden lopussa.
Mutta mitäpä jos pelko ei menekkään ohi ajan myötä vaan pelkästään pahenee?
Itse olen siinä pisteessä että herään yöllä paniikkikohtauksiin ja itken enkä saa henkeä kunnolla. Ja unta tulee muutenkin yön aikana vaan 4-5 tuntia vaikka kuinka väsyttää, ei vaan pysty nukkumaan!
Olen käynyt pelkopolilla, ja siihen liittyvällä lääkärikäynnillä kättärillä.. omasta mielestä pelko vaan paheni sen jälkeen kun kaikki jotenkin konkrektisoitui.
Minulla on upea ja kannustava tukiverkosto eli siitä ei ole kyse etteikö minun tapauksessani olisi kuulunut tarpeeksi että "kyllä sinä siihen pystyt"
Onko kanssasisaria?