Kotitöiden jakamisesta

[Sugarplum Sprite]

No huh huh näitä kertomuksia. Asuiko teillä miehet omillaan ennen yhteen muuttamista ja hoitiko oman kotinsa silloin?

Kun muutettiin yhteen, mies teki pitkää päivää töissä ja mä lyhyttä päivää koulussa. Silloin suurempi vastuu kotihommista oli mulla, vain isompiin urakoihin mies osallistui. Sitten, kun vaihdettiin rooleja töiden ja koulun suhteen, vastuun siirto kotitöistä ei ollutkaan niin helppoa. Mulle kotityöt oli jo arkirutiinia, miehelle taas aikaavievää puurtamista (vaikka oli ennen yksin asuessaan kotia hoitanutkin). Keskusteltiin asiasta aika paljonkin, tärkeää oli päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä on siisti koti ja mitä sen ylläpitäminen vaatii.

Nykyisin meillä on aika sama käsitys asioista, ei olla turhan pikkutarkkoja, mutta perussiisteys on hyvä. Sinällään loppupeleissä homma meni kivuttomasti ja jo aika pitkään kotityöt on yhteistä aluetta: se siivoaa, kumpi ekana ehtii ja viikkosiivous tehdään yhdessä. Ei vie paljon aikaa ja yhdessä se on ihan mukavaakin & sen jälkeen on ihana rentoutua yhdessä puhtaassa kodissa.

Oikeanlainen keskustelu auttoi meillä, siis sellainen, että oikeasti kuunneltiin toista ja ymmärrettiin molemmin puolin toisen näkökannat. Ollaan opeteltu pitkän kaavan kautta se meille sopiva tapa päästä yhteisymmärrykseen, muutama kriisikin koettu, mutta nyt esimerkiksi on ihanaa, että kun tää alkuraskaus väsyttää niin paljon, niin mies tekee lähes kaikki kotityöt ihan erikseen pyytämättä. Mä teen oman osani taas, kunhan väsymys hellittää. Tsemiä teille muille, että saatte homman rullaamaan!

 

[mmai]

Meillä ennen lasta minä hoidin kodin, ruuat ja pyykit, mies leikkasi nurmikon ja vei roskia. Sitten tuli pieni tissitakiainen, jonka takia en voinutkaan tehdä enää kaikkea, ja mies joutui opettelemaan tekemään osansa. Isoin ongelmahan on nimenomaan tuo, ettei se siisteys ole molemmille sama asia.
Toista ei voi muuttaa, joten ei kai se auta kuin yrittää puhua ja muistuttaa ettei sitä yksin jaksa kaikkea. Tai vaikka jaksaakin, niin ei se ole yhteistä arjen pyörittämistä, että toinen tekee kaiken ja toinen vain on.

 

[Yölento]

Ajattelen, että parisuhteessa tahtoo toisen parasta, siis haluaa tuoda iloa toisen elämään, molemmat puolisot. Tässä asetelmassa ei voi laiskuuttaan jättää toiselle liikaa tekemistä.

Meillä ei ehkä kotityöt mene aivan tasan. Tahtoisin tehdä enemmän, mutta en saa aikaiseksi. Se saattaa näyttää laiskuudelta, mutta en pysty parempaan. Onneksi mieheni on ymmärtäväinen ja osallistuva.

Minusta keskustelu menee väärälle raiteelle jo siinä, jos sanotaan, että mies auttaa kotitöissä. Silloin oletuksena on, että työ kuuluu toiselle ja toinen auttaa.

Kyllä minä usein tuskastun, kun on sotkuista. Joskus pystyn tekemäänkin asialle jotain.

 

[nnopa]

Ei meilläkään mies mitenkään innoissaan kotihommia tee ja välillä miettinyt miltä kämppä näyttäis jos olisin pidempään poissa. Tosin, eipä hänkään tykkää missään sikolätissä asua. Ja auttaa kotihomissa kyllä. Välillä voi joutua erikseen pyytämään, mutta tekee kyllä.

Yhdessä ne hommat on tehty paljon nopeammin ja molemmilla parempi mieli, kun koti hommat ei oo vaan toisen murheena.