S
sadtiredmama
Vieras
Joo, vauvavuosi on rankka, koliikkia, rintatulehduksia ja unettomia öitä, eikä mulla tosiaankaan ollut mitään vaaleanpunaisia kuvitelmia siitä. Mutta eikö sen pitänyt vauvavuoden jälkeen edes vähän helpottaa? Tyttö on 11kk ja on oppinut ketterästi kävelemään tukea vasten, vetämään kaiken ulos kaapeista, kaivamaan multaa ja vaikka mitä muuta kivaa, ja tästähän se rankka vaihe vasta tuntuu alkavan... Yöt on edelleen yhtä härdelliä ja lapsen nukuttamiseen menee joskus tunteja. Tää melkein vuosi on tehnyt musta zombien, enkä tiedä milloin mun pää äjähtää. Onko teillä helpottanut milloin tämä? Tai milloin lapsen kanssa alkaa olla helpompaa? Anteeksi avautuminen, kyllä tytön kanssa on ihania hetkiä, mutta varsinkin iltaisin sitä haluaisi lähinnä sammuttaa aivot ja nukkua vuoden. Mutta aamulla tuntuu olevan vielä väsyneempi...