Koska kerrotte muille raskaudesta?

[Minnamaaria]

Näin ensikertalaisena kiinnostaa miten muut aikovat tämän dilemman ratkaista

Me ajateltiin odottaa h12 asti ekojen sikiöseulojen tulokset ennen kuin kerrotaan läheisille ja perheelle. Itse olen siskolle, yhdelle kaverille ja toki miehelle kertonut. Harrastan tanssia jota ajattelin voinnin mukaan jatkaa raskausaikanakin mutta kevyemmin, joten opettajalle laitan ennen kevätkauden alkua vielä sähköpostia että on tietoinen miksi teen liikeradat vajaina.

 

[Mustikkamaa]

Mä kerroin heti plussan jälkeen mun siskolle. Ehkä yhelle ystävälle voisin kertoo kans jo kun vaan nähään. Perheelle (vanhemmat, sisarukset) kerrotaan varmaan varhaisultran jälkeen ja muille varmaan kans sitten nt-ultran jälkeen.

Töissä haluisin pitkittää mahdollisimman pitkälle, mutta riippuu vähän miten saa ultria yms varattua, että onko helpompi vaan kertoa mahd pian ja saa sit käytyä työajalla kaikki neuvolat, ultrat yms

 

[taenuska]

Itse kerroin tottakai asianosaiselle toisella puolen maata joululomailevalle avopuolisolleni heti ja pian myös kälylleni jonka kanssa näistä asioista on helppo ja luontevaa jutella ja joka on ollut aikaisemminkin tukena. Hyvälle ystävälle ajattelin kertoa ihan piakkoin, omat vanhemmat saavat vielä odottaa tietoa ainakin yli NT-ultran, jos sinne asti päästään.

 

[Pikkutytöt]

Kerroin lähimmille ystäville (7kpl) ja äidille aika lailla heti. Ystäville, koska oon puhunut tästä kolmannesta heille varsinkin kun sain gyneltä huonon ennusteen 3kk sitten. Äidille ihan käytännön syistä koska tulee hoitamaan muita lapsia raskauteen liittyvien neuvoloiden ajaksi. Muille läheisille kerrotaan niptin ja nt-ultran jälkeen jos ja kun ne ovat normaalit eli joskus viikolla 12-13. Töissä rakenneultran jälkeen eli noin rv 21 paitsi jos joku huomaa jo mahan kasvusta niin ehkä jo sitten. Kolmas raskaus niin maha todnäk iso jo aikaisin:D

@Minnamaaria mikä on sellainen tanssi jota ei alkuraskaudessa voi harrastaa ihan normaalisti?

 

[Minnamaaria]

@Pikkutytöt Itämainen. Voi varmaan tanssia normaalisti, mutta huomaan jo jumpatessa että terävät liikkeet ja äärikierrot tuntuu alavatsassa ilkeiltä niin en niitä ajattele tehdä Tanssin siis aika tavoitteellisesti ja esiinnyn, niin mielelläni varoitan jo hyvissä ajoin opea etten ole keväällä esiintymässä niin tietää miksi himmailen treenit.

 

[Forumo]

Mä kerroin meidän taustan takia jo perheelle ja läheisimmille ystäville, koska ei oo voimavaroja salailuun ja tuun todennäköisesti tarviimaan myöhemmin tukea. Luulen, että jossain kohtaa pelot vielä nousee, vaikka nyt mieli onkin tyyni

 

[Henskuu]

Mä kerroin heti kahdelle ystävälle, muille ehkä rakenneultran jälkeen. Luotto raskauteen näin alussa nolla kkm takia ja menee varmasti taas pitkälle raskautta että uskallan edes vähän uskoa et kaikki menee hyvin jos sinne asti päästään.

 

[Pikkutytöt]

@Pikkutytöt Itämainen. Voi varmaan tanssia normaalisti, mutta huomaan jo jumpatessa että terävät liikkeet ja äärikierrot tuntuu alavatsassa ilkeiltä niin en niitä ajattele tehdä Tanssin siis aika tavoitteellisesti ja esiinnyn, niin mielelläni varoitan jo hyvissä ajoin opea etten ole keväällä esiintymässä niin tietää miksi himmailen treenit.

No sit kyl kandee todellakin ottaa varovasti jos nyt jo liikkeet aiheuttaa kipua. Mistäköhän se johtuu, onkohan se jotain kohdun kasvamiseen liittyvää? Toivottavasti pystyt kuitenkin jatkamaan sitä tanssia/muuta liikuntaa ettei kivut ala estämään. Mä oon suunnitellut että kävisin 2xvko jumpassa nyt keväällä. Toki loppukeväästä joutuu kaikki vatsalihasliikkeet tekee muokattuna. Tästähän vois alottaa uuden ketjunkin!

 

[Rollo]

En ole oikein varma milloin kerron perheelleni. Muutamalle ystävälle ja miehelleni olen kertonut, ehkä odotan varhaisultraan ja kerron sitten omalle lähipiirille

 

[Forumo]

@Pikkutytöt Itämainen. Voi varmaan tanssia normaalisti, mutta huomaan jo jumpatessa että terävät liikkeet ja äärikierrot tuntuu alavatsassa ilkeiltä niin en niitä ajattele tehdä Tanssin siis aika tavoitteellisesti ja esiinnyn, niin mielelläni varoitan jo hyvissä ajoin opea etten ole keväällä esiintymässä niin tietää miksi himmailen treenit.

Mulla on kanssa tämmösiä "repäisykipuja", jos just tekee nopeita, teräviä liikkeitä. Viimeks oli niitä vaihtelevasti, välillä loppui. Oisko just kohdun kasvusta

 

[*mima*]

Ei olla kerrottu vielä kenellekkään, mies nyt tietysti tietää. Odotan varhaisultraan nyt ainakin, jos siellä kaikki kunnossa niin kerrotaan vanhemmille ja parhaalle ystävälleni ajattelin myös kertoa. Varmaan myös meidän molempien sisaruksille.

 

[Metsäkaiku]

Tänään laitoin neljälle läheisimmälle ystävälle viestin, he on ollu aiemminkin tukena ja tietävät yrityksestä Muille kavereille sitten joskus.

Vanhemmille ja sisaruksille kertomista venytetään varmaan ainakin toiselle kolmannekselle. Kummankaan perhettä ei nähdä kauheen usein, niin sinällään helppoa.

Töissä kertomista haluan kans viivästyttää, jos vaan ei iske kauhea pahoinvointi tms., mikä vaikuttaisi töissäkäymiseen.

 

[Selah]

Varmaan ultraa odotellaan että kerrotaan, niinkuin viimeksi. Mutta tässä on nyt ympärillä odottavia ja ihan tuoreita äitejä niin saatan heidän kanssaan jakaa jo aiemmin.

Miehelle toki kerroin heti. Olisin halunnut jotenkin kivan yllärin tästä kertomisesta tehdä, mutten ollut yhtään valmistautunut niin se oli sellainen töksäytys että "tuu kattomaan!" Mieshän hieroi silmiä minuutin ja kysyi mitä siinä pitäisi näkyä

 

[Kirsikkakarkki]

Mulla on ristiriitaiset fiilikset, koska olisin halunnut omalle äidilleni kertoa livenä mutta nyt tuntuu, että en jaksa oottaa enää hetkeäkään. (Asutaan siis eri kaupungeissa.) Voi siis olla että soitan hetkenä minä hyvänsä hänelle.
Puolison perheelle kerrotaan varmaan kanssa jo parin viikon päästä, koska hekin asuu eri kaupungissa ja puoliso on just sopivasti menossa käymään siellä silloin. Läheisille ystäville sit varmaan varhaisultran jälkeen sopivissa tilanteissa, koska osalle haluan kasvotusten kertoa.

Mites muut, aiotteko kertoa livenä vai puhelimessa vai viestillä?

 

[Martta12]

Ei tietoa vielä milloin kerrotaan läheisille, mut varmaan rakenneultran jälkeen vasta jos vain pystyy. Siskolle kerroin ennen miestä jo :D muuten aiotaan pitää salaisuutena.

 

[Lihamestari92]

Mullon kauhea morkkis jo tänne keskusteluihin osallistumisesta näin alkuvaiheessa. Esikoisen kohdalla kerrottiin jouluna 15+3 ja sillonki tuntu, et kerrotaanko vasta, kun syntyy. Nyt oon kertonut plussasta vain yhdelle lasta yrittävälle ystävälle ja siskolleni. En halua triggeröidä ketään, mutta vaikka olen yleensä positiivinen ihminen, raskaana ollessa oon pahimmanlainen pessimisti tässä alussa.

 

[Miivaa]

Mä oon kertonut kaikille, joille kertoisin keskenmenostakin eli parhaille ystäville ja vanhemmilleni. Kaikki tietää myös mun taustan ja sen, että oon haaveillut toisesta jo pitkään.

Aiemmissa raskauksissa ei kerrottu kenellekkään, esikoisen kohdalla kaverit sai tietää vasta ku vauva syntyi Nyt halusin myös tietoisesti toimia toisin ja nauttia erilailla tästä

 

[Santra87]

Mä kerroin yhdelle kaverille heti kun olin tehnyt testin, en tiedä missä vaiheessa kerron kenellekään muulle. Tosin tiedän että pahoinvointi saattaa paljastaa ajoissa.

En ole parisuhteessa tällä hetkellä, enkä tiedä miten saisin edes kerrottua toiselle osapuolelle jonka kanssa parisuhde päättyi pari vuotta sitten, mutta ollaan edelleen läheisiä.

 

[Dreamer86]

Oon pitäny matalaa profiilia, miehellekin tuli pikkuhiljaa kerrottuu ku pyysin ensin kaupasta tuomaan tullessa testejä ja sit kun viivat oli haaleita niin jätin koko puheenaiheen viikoks. Nyt yks päivä hän kysyi et oliko se testi positiivinen, totesin sit et joo on edelleenkin. Ystäville ehkä kerron ekan ultran jälkeen, muille vasta myöhemmin. Sinänsä surkuhupaisaa että aiemman raskauden jälkeen jääny sellainen pyöreys mahaan ja työkaverit on jo aiemmin sitä tuijottanu niin että tehny mieli pukeutua säkkiin. Km jälkeen on ollu kirpaisevaa saada onnitteluja turvottuneesta tyhjästä mahasta. Mutta siis, taidan edetä kertomisen suhteen fiiliksen mukaan, ystäviäkin nään harvoin että ehkä sitten seuraavalla tapaamiskerralla.

 

[Blueberr]

Oon pitäny matalaa profiilia, miehellekin tuli pikkuhiljaa kerrottuu ku pyysin ensin kaupasta tuomaan tullessa testejä ja sit kun viivat oli haaleita niin jätin koko puheenaiheen viikoks. Nyt yks päivä hän kysyi et oliko se testi positiivinen, totesin sit et joo on edelleenkin. Ystäville ehkä kerron ekan ultran jälkeen, muille vasta myöhemmin. Sinänsä surkuhupaisaa että aiemman raskauden jälkeen jääny sellainen pyöreys mahaan ja työkaverit on jo aiemmin sitä tuijottanu niin että tehny mieli pukeutua säkkiin. Km jälkeen on ollu kirpaisevaa saada onnitteluja turvottuneesta tyhjästä mahasta. Mutta siis, taidan edetä kertomisen suhteen fiiliksen mukaan, ystäviäkin nään harvoin että ehkä sitten seuraavalla tapaamiskerralla.

Nuo tuijottelut/ajattelemattomat kommentit on kyllä ikäviä mullakin 2v yrityksen ja pari kuukautta aiemman km jälkeen työkaveri kysyi että ettekö te aio kuin tuon yhden tehdä ja miehen sukulainen kyseli esikoisen synnytyksestä (esikoinen oli jo reilusti yli 2) ja kysyi että miten tuo seuraava sit syntyy. Ei silloin naurattanut ja harmittaa vaan että en osannut mitään järkevää sanoa kummasakaan tilanteessa