Korvikkeen aloitus

[oispakahvii]

Vinkkejä ja kokemuksia kaipaisin miten totutella vauva korvikkeen käyttöön (osittain).

Imetän mielelläni ja vauva kasvaa upeasti rintamaidolla mutta ongelmana on jos minun pitää poistua kotoa X ajaksi ja vauva jää isänsä kanssa kotiin, niin pumppaus on työn ja tuskan takana. Maitoa tulee niin vähän että voin olla pois kotoa ihan max 2-3h ja sit on tuttipullo tyhjä ja joudun kiiruhtamaan kotia että on varmasti tissi saatavilla kun seuraava nälkä iskee.

Kyseessä siis asioiden hoitamista/omaa aikaa kun vanhempainvapaalla ollaan mutta siitä omasta ajastani puuttuu nyt täysin sellainen rentous, kun joutuu tuijottamaan kelloa/vahtimaan puhelinta milloin mies laittaa viestii että nyt täällä syödään pulloa tyhjäksi.

Pitääkö vaan surutta kokeilla maistuuko korvike kun vauvalla nälkä vai pitäisikö varovaisemmin totutella pieniä määriä esim imetyksen lopuksi? Kuinka kauan teillä meni että vauva tottui korvikkeeseen/tottuiko ikinä?

 

[Taateli88]

Lähtisin kokeilemaan pieninä määrinä ja hyvissä ajoin ennen kuin oikeasti on tarve antaa sitä. Aluksi korviketta voi sekoittaa pumpatun maidon kanssa, niin on vähän tutumpi maku, jos vauva ei meinaa sitä huolia. Ja kannattaa valita hidas virtauksinen tutti pulloin.

Meillä piti keltaisuuden vuoksi alussa antaa lisämaitoja, sairaalassa oli luovutetta äidinmaitoa, mutta kotona meni korvike pullosta muutamia kertoja ongelmitta. Tosin ne määräthän oli tosi pieniä silloin. Vähän myöhemmin oli tilanne, että olin itse pois (muistaakseni kontrolli sokerirasituksessa), olin imettänyt vauvan juuri ennen lähtöä ja oletus oli että nukkuisi sen pari tuntia kun olen pois, mutta olikin herännyt ja ollut selkeästi nälkäinen. Mies antoi pullosta korviketta, joka maistuikin hyvin mutta hetken päästä oksensi runsaasti, käytännössä koko korvikkeen ulos. Sen jälkeen ei korviketta enää annettu, kun ei ole ollut tarvetta. Ei nyt ole varmuutta sitten hotkiko pullosta, kun siitä tulee maito helpommin ja meni ilma mahaan myös vai oliko korvikkeen siedossa jotain isommalla määrällä. Samaa korviketta oli kuin ihan ensimmäisinä kertoina ja itsekin käytän maitotuotteita, eikä imetyksen läpi ole niistä tullut mitään.

 

[Yönkukka]

Ite sekotin ensin omaa maitoa ja korviketta siinä suhteessa mitä mulla sattui olemaan, esim puolet ja puolet, ja sen jälkeen annoin myös pelkkää korviketta. Meillä jostain syystä vauva suostui pullolle vaan auton istuimessa, sylissä ei huolinut edes isältään. Mentiin siis täysimetyksellä muuten, mutta reissuissa pullo oli helpottamassa eloa.

 

[AnnMarii]

Tämä kolmas hyväksyi korvikkeen heti. Kerran testattiin ihan kylmiltään kun käyvin kampaajalla ja hyvin maistui. Tämä malli on tosin hyväksynyt tuttipullonkin ihan tosi helposti. Esikoisella oli sama juttu. Ei vaatinut mitään kommervenkkejä. Keskimmäinen vaati taas pullotreenejä ja silti suostuttelua. Mutta teillä pullo onneksi sujuu.

 

[Miyn]

Enpä tiennyt tätä ennen tiktokia, mutta niitä pumppauspäitä on erikokoisia. Pitää valita omaan nänniin sopivan kokoinen osa. Liian isolla ei saa imua aikaiseksi ja liian pieni ei mahdu.

 

[litranmitta]

Enpä tiennyt tätä ennen tiktokia, mutta niitä pumppauspäitä on erikokoisia. Pitää valita omaan nänniin sopivan kokoinen osa. Liian isolla ei saa imua aikaiseksi ja liian pieni ei mahdu.

Tää saattaa olla yks merkittävä syy, miksei itelläkään koskaan pumppaus sujunu. 2022 tätä ei myöskään huomioitu sairaalassa mitenkään. Mulle kiikutettiin pumppu, minkä suppilo oli muistaakseni 32 mm. Itselle oikea suppilokoko olis kai max 15 mm jännä ettei herunu ja noita kapeimpia suppiloita ei taida edes Suomesta saada (ainakaan 2024 kun etsin) vaan pitäis netistä tilata ulkomailta

Mutta alkuperäiseen kysymykseen enemmän. Voishan sitä kokeilla kerran pari pienemmällä määrällä etukäteen, että miten vauva sietää. Mut jos ei tuu mitään, niin rohkeesti antais sit sen tarvittavan yhden tai kaks syöttöä korviketta pullosta. Pulloksi vois valkata jonkun "tiukalla" tutilla olevan. Meillä osittaisimetetty toka lapsi sai koko puolisen vuotta kun lisämaitoa tarvittiin syödä lisämaitonsa niistä philipsin pullojen pikkuvauvojen tutista. Onko se sitten nolla vai ykkönen kooltaan. Sai päivittäin 100-200 ml korviketta, kerralla tai parilla. Ei alkanut hylkiä rintaa, eikä raivonnut pullolle. Tuuria ehkä meillä mukana, tai sit se tiukka tutti oikeasti auttoi ettei helpon maidon perässä hylännyt tissiä, ei näistä tiiä melkein 2-vee häntä lopulta sai imettää ja lopetuskin oli äidintahtinen tyyppi itsehän roikkuu yhä päivittäin käsi mun paidankauluksesta sisällä, vaikkei enää sentään koita syömään päästä että ei se satunnainen tai edes päivittäinen korvike pakosti mitään imetystä sotke

 

[Aaltokukka]

Mulla isompi ei koskaan oppinut juomaan pullosta, ei sairaalassa eikä kotona. Onneksi hörpytys onnistui ja sen jo sairaalassa mulle näyttivät.
Sylissä se on etenkin yksin hieman hankalaa, niinpä hän sai sitä sisällä auton turvakaukalossa. Se oli tuettu ison pyyhkeen avulla sohvalle sopivan pystyyn asentoon.
Kaikki eri merkkiset korvikkeet hänelle maistuivat, mikäli joskus tissimaitoa ei ollut. Hörppyytys mukina oli eka viikkoina sellainen lääkemitta.

Nuorempi on osannut juoda pullosta aina. Tajusin ottaa sairaalasta mukaan ne pikkututtipullot missä lisämaitoa hänelle toivat. (Ne pullot olisi mennyt muuten roskiin kun niitä eivät pese). Niillä kolmella pullolla alkuviikot pärjättiin kunnes pikku suu hieman kasvoi.
Hänestä parasta oli NAN luomu korvike, jota käytin myöhemmin myös itsekeittämäni puuron notkistaja...
Ystävän lapset ovat saaneet aluksi lisämaidot lusikalla ja lääkeruiskulla kun pullot tai hörppyytys eivät ole onnistuneet...
Tsemppiä kaikille vauvojen kaikkeen ruokintaan!