Kolmannen, neljännen jne. elokuiset odottajat

Oih, Mertsi86 nosti kyllä mullekin tuttuja pohdinnan aiheita esiin: nimi, kummit (ketä tähän enää repäisisi??), sukulaisreissut (tämä on tuota omaa autoistuinpohdintaanikin) sekä erityisesti tuo "millaista meiän elämä tulee olemaan sitten kun meillä on kolme lasta kun tuntuu hermot olevan kireällä välillä näiden kahdenkin kanssa". Tismalleen! :confused005:schocked028
 
Meillä (tai mulla, kuin vaan) pohdintaa aiheuttaa myös oma jaksaminen. Ei ehkä niinkään kolmannen synnyttyä, vaan ennemmin loppuraskaudesta. Kuinka jaksaa töissä (olen päiväkodissa alle 3v ryhmässä) ja miten pärjää mahan kanssa. Mulla kun on molemmissa aiemmissa raskauksissa vatsa kasvanut aivan järjettömän suureksi, eikä itsellä pituutta kauheasti ole (153cm). Nuo aiemmat tapaukset (nyt 7v ja 5v) ovat myös olleet äärettömän helppoja vauva-aikana. Ovat nukkuneet yöt hyvin, heränneet kerran tai kaksi syömään. Joten en ehkä senkään vuoksi osaa "pelätä" yöheräämisistä johtuvaa väsymystä. Toki oma ikä tuo omat haasteensa. Täytän 37.
Lapset odottavat innoissaan uutta sisarusta, toivottavasti intoa riittää vielä elokuussakin, kun vaavi syntyy. Esikoinen (tyttö) on lupautunut äidin shoppailukaveriksi vauvan vaateostoille, kun sen aika tulee. Minä kun olen pääsääntöisesti pistänyt kaiken kiertoon! Onneksi ystävällä on kaksivuotias, ja heiltä saamme vaunut, kaukalot, pinnasängyn jne...Joten suuria rahallisia investointeja ei tämä tapaus vaadi Esikoinen tulikin sitten hiukka kalliiksi, kun piti ostaa uusi auto, kun vanhaan ei mahtuneet vaunut
Yksi seikka, mikä jänskättää, on pomolle raskaudesta kertominen... Haluaisin tämän hoitaa kasvotusten ja olin suunnitellut kertovani ekan ultran jälkeen, mutta isommat lapset ovat sairastaneet, ja olen heitä hoitanut. Nyt pomo lomalla, joten taitaa mennä ensi viikolle. Vatsa rupeaa jo olemaan sen verran suuri, ettei ihan kokonaan voi laittaa hyvän ruokahalun piikkiinkään tuota kasvua... Nyt rv 14+0. Oisko ideoita? Tai miten ja missä vaiheessa olette kertoneet?
 
Hmm... Mua jännittää nyt se että miten jaksan tämän raskausajan, pahoinvoinnit ja oksentelut ja mulla myös kun alle 155cm olen pitkä ja kohtu kallistunut eteenpäin, maha on varsinkin lopussa aika huiman kokoinen, sfmitta aina yli 40cm. Onneksi ei tarvi nyt loppuraskaudessa paljoa pukea :) Uudessa vauvassa jännittää vähäsen se että miten pyöritän arkea kun kaikki on vielä pieniä (elokuussa 4,5v, 2v10kk ja reilu 1v4kk) mutta oikeastaan pelottaa nyt vähemmän vauvan tulo kuin kolmatta odottaessa, se tietenkin lisää jännitystä kun mies tekee reissutöitä keväästä syksyyn ja isyyslomakin jää aika olemattomaksi, ehkä muutama päivä. Ja apua on aika olemattomasti saatavilla.

Ja kulkeminen mietityttää, esikoinen pyöräilee ja 2 pienintä mahtuu tupliin/pyöräkärryynkin mutta tuo kakkonen, toivottavasti oppii kesällä pyöräilemään. Onneksi kerhoon on vaan 1,2km ja neuvolaan/kauppaan/lasten mummulle vaan 3km niin matkat on ihan käveltävissä ja noiden isompien pyöräiltävissä :) Auto meillä on jo tila-auto valmiiksi niin sinne mahdutaan.

Onneksi meillä on kaikki olleet hyviä nukkujia, väsymystä tulee silti kun meillä on vauvana kaikilla ollut ekat 2-3kk myöhäinen rytmi ja ovat menneet yöunille 00-04 maissa ja sitten on saanut itse herätä isompien kanssa viimeistään klo 7, vauva on kyllä nukkunut n8h heräämättä. Sitten vähitellen itsestään alkaa rytmi aikaistua mutta mikään siihen ennemmin ei auta. Mutta yösyötöt jääneet kaikilta 1,5-2kk iässä pois.

Kivaa kyllä kun ekaa kertaa tulee melkein kesävauva niin helpottaa arkea vaikka on vauva kun voi vaan lähteä ulos ilman pukemisrumbaa Mulla on kyllä aika zen fiilis tällä hetkellä vaikka joitakin kyllä tuntuu kauhistuttavan että 4 lasta 4,5vuodessa, ei voi mitenkään pärjätä. Mutta en vaan osaa vielä pelätä arkea, sitten vauvan synnyttyä kyllä keksii keinot niihin haasteellisiinkin tilanteisiin. Saa nähdä alkaako jännittää/pelottaa enemmän elokuun lähestyessä :)

Olisin kommentoinut enemmänkin mutta mulla on niin raskausdementia etten muista mitä tuolla edellisellä sivulla olikaan... :grin

Tilda 16+1 <3
 
Kummiasiaa on täälläkin jo mietitty. Oikeastaan serkkuni miehensä kanssa on nyt ehdolla, ja toivottavasti sitten suostuvat kun muuten ei kyllä tiedä ketä pyydetään. Ei haluaisi kysyä samoilta, jotka on jo tytöillä.

Tirpanan tavoin itse tietenkin jännitän myös työssäjaksamista. Eipä siihen auta kuin jäädä saikulle, jos tuntuu ettei pärjää. Itseni lisäksi myös pomoni ja lähimmät työkaverit jo sanomatta tietää että on oikeastaan ajan kysymys kuinka kauan jaksan vetää töissä. En kuitenkaan ole täysin muutenkaan kunnossa ja vielä tämä raskaus. Eilen yks opiskelija sanoi ihanasti meidän työtilanteesta. "jos kaikki menee hyvin niin riittää että juoksee. Jos ei, niin sitten täytyy jo lentää". Kyllä taas hektisen iltavuoron jälkeen hieman supisteli.

Pomolle tosiaan kerroin raskaudesta jo aika alkuvaiheessa, kun piti työvuoroa vaihtaa neuvolan vuoksi. Nyt tästä tietää jo koko työyhteisö. Rohkeammat kysyivät kun maha alkoi hieman näkyä ja tieto kulkenut. Osa asiakkaistani myös tietää, eli ne jotka ovat kehdanneet kysyä. On tämä maha jo aikamoinen pallo että piiloon ei kyllä saa.
 
Mua jännittää kans enemmän tää arki. No ku on isopieni kakkosluokalle menevä,tarvis kattoo millai koulussa pärjää,hän on nyt pienluokassa ku aikonaan on ollut puheenviivästystä ja kaikkee. Sitten on hetkellä 1,8v eli 2 v uhmaan lähestyvä ja jokseenkin mustasukkainen taapero,et millai hän mahtaa reagoi siihen ku tuleekin uusi vauva mein huoneseen ja hän siirty tos toiseen huoneeseen ennen kesää.

Tottakai ku meillä ristiäiset ollut kotona on siinäkin oma säätöä ja kumpiko sieltä tulee,itse olen miettinyt et olisiko poika taas ku edellisetkin,mut sit taas toivoisin tyttöä ku yksi enkelivauva oli tyttö,mut pääasia että synnytys menee kuten menee, pääasia hyvin muuten ja tervee vauva saadaan sylimme.

Imetyksen haluaisin vähintään kestävän 6kk. No esikoista imetin 9kk ja kuopus luopui itse 5,5kk ikäisenä ku rupes tulee hampaita ja vaan itki rinnalla. Otti tuttipullosta hyvin sit.Toivottavasti jos edes sen puoli vuotta sitten onnistuisi.

Meilläkin ihan tavallinen auto ku ei ole edes farmari et vaihto on ehdoton ja mies hoitaa ku kerran itse autoasentajana. On hyvä ku säännöllisesti töissä 8-17 melkein aina. Yöt viimeksi olen hoitanut itse ku mies kauan lomalla ei ollut ja tiesin et aamulla töihin menossa sit et viittinyt häirita. Toisinaan kyl hoitaa tiskit ja muut jos näkee et sotkuista et en itse jaksa.
Toivon ku jään äitiyslomalle sit voisi alkaa leipoo taas kaikke ku vähän taas jäänyt,olisi ihanaa ku jaksaisi tehdä sämpylöitä. Nami.
 
Mä toivosin pitempää imetystä kuin kahen edellisen kohalla,mutta mulla on ollu luonto pitkää imetystä vastaan aiemminkin joten hyvä jos ees 3kk imetys onnistus.Esikoista voi sanoa että täysimetin 3kk mutta sitten mulla ei vaan tullut enää maitoa vaikka kuinka koitti neiti imeä mutta maidontulo loppui siis kuin seinään.Mulla siis ei jotenkin tuntunut toimivan se että maidontulo kasvaa mitä enemmän lapsi maitoa tarvitsee ja haluaa vaikka tosiaan vauva sitä maitomäärää tiiviillä ruokailutahdilla koitti nostaa.Olin sillon tosi pettynyt kun ei imetys onnistunu.Tokaa olen imettänyt 2,5kk mutta sillonkin jouduttiin synnäriltä asti antaa lisämaitoa koska poika oli iso ja mun rinnoista ei vaan maitoa alkanu tulemaan hänen tarpeisiinsa riittävästi.Pullovauva tuli siis siitäkin,mutta jouduttiin hänen kohalla alottaa kiinteetkin hurjan aikaisin kun korvikemaitomäärät oli aivan huikeita mitä veti ja paino laski silti.Kiinteiden alotus sai painon taas nousemaan.
 
Juu on jäänyt kirjoittelu vähemmälle, mutta kaikki hyvin. Np ultra takana ja la siirtyi 2.9 kun oli 28.8. Kiirettä pitää pienten kanssa toinen 3 v. ja toinen 10 kk, ei käy aika pitkäksi. Onneksi tuo vanhin 13 v. auttelee jo ihan kivasti.
 
Mulla mietityttää eniten, että miten syvälle äitiyteen sitä hurahtaakaan. Nyt kun on ihanan tasapainoista, on omaa aikaa ja parisuhdeaikaa ja aikaa lasten kanssa, niin pieni vauvahan kääntää kaiken päälaelleen. Ja minussa on hiukan sellaista suorittajan vikaa, että vaikka olenkin oppinut lempeämmäksi, niin tuleekohan sitä taannuttua vanhaan kuinka paljon ihan huomaamatta. Siinä voi rakentaa itselleen aikamoisen ansan, jos vertaa omaa tekemistä ja ajankäyttöä muihin eikä ensisijaisesti omaan jaksamiseen.

Muistetaanhan kaikki, että "good enough is enough"

Voi olla että syksyllä edessä on myös muutto uudelle paikkakunnalle ja miehellä uusi työ, joten hoidetaan nämä kaikki suuret muutokset samaan hetkeen. Tukiverkoston rakentaminen uudessa ympäristössä on varmasti se isoin haaste itselle, toisaalta lasten päivähoitokuvioiden ja kavereiden vaihtuminen tuo kotikuvioihin myös oman lisämausteensa.
 
Hyvä kysymys mikä eniten mietityttää ja huolettaa vauvan tulossa. Samoja asioita täälläkin..

Ensinnäkin se ajan riittävyys monessakin mielessä. Vaikka isoinkin on jo ensivuonna koululainen niin sekin kyllä muutosta tuo. Miten ehtii auttaa läksyjen kanssa ja miten muuten alkaa sujumaan. Tällä hetkellä tuntuu muutenkin olevan hyvin hankalassa iässä, joka asiassa vänkäämässä vastaan ja uhmaamassa. Jatkuvaa pelleilyä niin et epäilyttää onko kaikki ihan normisti, mrr. Tosin eskarissa ei kuulema ole mitään vastaavia ongelmia.. elän toivossa et koulun aloitus toisi mukanaan jotain positiivista käytöksen suhteen kotonakin. Meillä sentään kyllä hyvin, että mies pystyy paljon auttamaan lasten kanssa ja järjestämään asioita myös niin et kesken päivänkin pystyn osan jättämään hetkeksi kotiin jos jotain menoa.

Toinen iso murhe on pienimmän (silloin juuri 2v) suhtautuminen vauvan tuloon. Pitää kyllä hirveesti vauvoista ja pienistä lapsista. Käy niitä ihaillen katsomassa aina kuin jossain vain näkee. Tilanne muuttuu kummasti jos otan syliin jne. Ei kestä edes isompien sisaruksien tulemista mun syliin tai viereen. Käy tuuppimassa ja huutaa et se on hänen paikkansa heti kun näkee. Ihan mahdoton, tästä ei hyvä seuraa. Toisaalta olin myös itse ajatellut et ihanaa kun ei tarvitse hänen huomioo jakaa toisen kanssa vaan saa olla se mun vauva vaikka kuinka isoksi asti ;) No eihän se nyt niin mennytkään :)

Ja tietysti sit se oma jaksaminen kun neljän kanssa ei paljon sitä vapaa-aikaa tule jäämään se on selvä. Eikä meillä juuri hirveästi ole paikkoja lapsille mihin hoitoon saisi. Kakkonenkin kyllä jää osapäivähoitoon (3-4 aamupäivää viikossa) niin siitä pientä helpotusta tulee kyllä. Ja pelko tietysti siitä et jos tuleekin kovin hankala vauva... ei meillä kukaan ole täysiä öitä juuri ennen vuoden ikää nukkunut, mutta ovat sentään vaan tyytyneet syömään yöllä ja nukahtaneet uudelleen. Olen kyllä niin huono valvomaan et pitkä yövalvominen kuulostaa ihan kauhealta..

Tänään vaihtui taas raskausviikot 17+0ja nyt on alkanut pieniä liikkeitä tuntumaan kun makailee paikallaan. Ihanaa, odotan et voimistuvat!

Mites muut meinaatteko ottaa äitiyspakkauksen? Mulla seuraava neuvola onkin vasta sit se kun saa kelan paperit. Kuulema ensiviikolla julkaistaa uusi pakkaus. Mulla kyllä olisi ihan kaikki tarvittava varman viel kätköissä tallessa et voisin rahana ottaa. Ellei sit kovin ihana se uus pakkaus olisi ;) Vaikkei se raha niin suuri ole, mutta toisaalta haluaisin välttää turhan tavarankin nurkkiin tulemisen ja pärjätä niillä mitä on..
 
Meinataan ottaa äitiyspakkaus, kun ehdin kaikki alle 74cm vaatteet jo luovuttamaan pois. Ajattelin vielä reilu vuosi sitten, että en uskalla enään synnyttää mutta toisin kävi. Näköjään ei tarvii mennä ku puoli vuotta synnytyksestä, niin mieli on jo toinen. Kakkonen siis nyt 1v3kk.
Pelottaa kans tuo valvominen. Kakkosella oli kovat vatsavaivat ja itki illalla aina jonnekkin puoleen yöhön. Sit jos seuraava valvottaa myös myöhään ja herää yöllä syömään, mies kuorsaa ja kakkonen sit herääkin jo klo 07... :o olis paha!
Sitten tuo synnytys pelottaa paljon, kun edellisen synnytys kesti sen 12tuntia ja oli jotenkin todella rankka. 3vuorokautta tuli valvottua tuolloin putkeen.
Meillä myös tuota mustasukkaisuutta kakkosella, jos esim halaan esikkoa, niin yrittää heti puuttua siihen. Esikoinen onneksi jo 9-vuotias, niin hän ymmärtää asioista paljon.
No mutta ei pidä liikaa antaa asioiden pelottaa... aikansa kutakin ja yleensä kaikesta on sitten selvitty kuitenkin vaikka on tuntunut välillä toivottomalta :)
 
Mä oon kans kahen vaiheilla otanko pakkauksen vai en.Edellisten pakkaukset on tuolla tallessa,suurin osa niiden sisällöistäkin vielä hyvässä kunnossa.Eka ajattelin että jos sitä vaikka ottas jokaiselle pakkauksen ja sit aikanaan antas ne niille kun alkavat omaa perhettä perustaa.Musta ainakin oli ihana käyttää esikoisella niitä vaatteita mitä ite oon vauvana käyttänyt ja osa niistä on vieläkin hyvässä kunnossa vaikka tokallakin käytin eli kolmaskin saa käyttää:grinToisaalta saatas kyllä varsinkin pojalle naapurista miehen esikoisen lapselta pieneksi jääneitä vaatteita,tytölle taas on meiän neidin pieniä tallessa.Pitää siis vielä harkita mitä teen :hilarious:

Meillä on ollu oikeastaan helppoja lapsia nää edelliset,yöllä heräilivät pari kertaa syömään eikä ollut koliikkeja tai muuta.Kummallakin alko yövalvomiset siinä n.vuoden iässä kun alkoivat saada kauhukohtauksia yöllä,huutivat kurkku suorana putkeenkin useamman tunnin ja mikään ei auttanut kun olivat ihan muissa maailmoissa.Sitten kun kohtaus meni ohi nukkua posottivat hyvin aamuun asti.Se on ollu kummankin lapsen kohalla oikeestaan kaikista rankin vaihe meille vanhemmille kun sillon painettiin parhaillaan 2h yöunilla päivät ja tuntui aina niin pahalta yöllä kun et voinu huutavalle lapselle tehä mitään kun ei mikään auttanut,pystyit vaan estelemään ettei lapsi satuta itseään ja väistelemään ettei lapsi satuta sua kun kohtauksen aikana tuntui pelkäävän kaikkea,jopa omaa lempi unipupua:sad001

Mulla ei myöskään ole niin huolta miten tuo meiän kohta 10v neiti vauvaan suhtautuu,sen kanssa käytiin mustasukkaisuutta ym.läpi jo kun meiän poitsu synty,neiti oli saanut olla 7v meiän perheen vauva kun pikkuveli tuli ja sotki systeemit...Mutta tää meiän poitsu joka täyttää toukokuussa 3v voi suhtautua vauvaan monin tavoin.On ihan vauvahörhö ja nyt jo silittelee masua ja oottaa vauvaa kovasti,mutta luulen että hällekin totuus selviää vasta kun huomaa että vauva tuleekin kuulumaan meiän perheeseen sitten synnyttyään aina.Joulun aikaankin ilmaisi hiukan mustasukkaisuutta aina kun otin mieheni pojanpojan syliin,heti piti meiän poitsun änkeä syliin myös.On kyllä oppinut hoidossa tulemaan juttuun pienempien kanssa mutta onhan se tosiaan ihan eri kun meillä se pikkuinen on sit koko ajan ja meissä vanhemmissa paljon kiinni.

Meilläkin on poitsu tosiaan nyt perhepäivähoidossa ja on kyllä ajateltu että poitsu saa hoidossa jatkaa vauvan synnyttyäkin. On sitten lyhyempi hoitoaika ja joinain arkipäivinä ois sit taas mun ja vauvan kanssa kotona.Kuitenkin varmasti poitsu kaipaa ikäistään seuraa ja sitä kun perhepäivähoitajan kanssa pääsee kaikkiin kivoihin juttuihin mukaan(esim.judosalille jumppaamaan,satutunneille kirjastoon,retkille jne.).Toiseksi jo vauvan tulo perheeseen on iso mullistus varmasti niin luulen että poitsulle voisi tehä hallaa vielä enemmän se jos joutuskin sitten vielä kokonaan pois kivasta ja tutusta hoitopaikasta ja eroon hoitokavereista.
 
Tarkoitus on ottaa pakkaus. Esikoisesta aikanaan otettiin, kuopuksesta ei kun silloin se raha laitettiin tuplien ostoon. Nyt sitten taas kiva vaihteeksi ottaa. Kotona on kuitenkin kaksi muutakin, jotka varmasti innokkaina sitten katselee pakkauksen sisältöä <3

En oo täällä kai maininnutkaan että jo jokusen aikaa olen tuntenut pikkuisen liikkeet. Eilen sitten tuntui ihan kunnolla mahan päältäkin. Alkuun niitä itse jopa säikähdin kun yhtään osannut odottaa. Eilen oli kyllä pikkuisella vauhdikas meno päivällä.
 
Mertsi86: Meillä oli myös keskimmäisellä noita yöllisiä kauhukohtauksia. Pelkäsin et alkaa myös nuorimmalla,mut onneks ei ainakaan vielä. Men pojalla alko joskus 1,5-vuotiaana ja loppui vasta 3,5-vuotiaana. Toki ne loppua kohden helpottui ja rauhottui nopeammin ja välissä oli paljon öitä ettei niitä tullut. Niissä ei kyllä mikään auta, pitää vaan odottaa ettei enää jaksa raivota ja nukahtaa uudelleen.. Tosin nyt kun tultiin lentokoneessa lomalta ja oli yölento. Sai siellä sellaisen kohtauksen ja ikää tulee huomenna 5v. Kyllä ihmiset katso ja lentoemäntäkin koitti rauhoittaa. Toinen huusi vaan ja potki ja hakkas penkkiä... onneksi ei 10 minsaa enempää kestänyt kun heräsi kunnolla itsekkin..huoh

Itsekki olen ajatellut säästää pakkauksista lapsille ainakin makuupussin ja pussilakanan niin sitten nuorimmainen kyllä jäisi niitä ilman. Ratkaisen asian kuitenkin vasta kun näen sen uuden pakkauksen. Toivoisin valkoisia, ruskeita ja harmaita sävyjä. Oranssi on ehdoton inhokki. Pastellit myös kivoja.
 
Mulla sama kuin Marrulla pakkauksen suhteen: esikoiselle otettiin, toiselle ei. Nyt mietin että jos värit ja kuosit miellyttää, voisi sen taas ottaa. :)
 
Ilmestyykö uusi pakkaus 24.2? Jostain luin..
Olisi kivaa kans tuntee liikkeitä,mut ku tulee vasta 14 vkoa voi toki 2-3 vkoa mennä mut olen ylensä jo 15-16 viikolla jotain liikkeitä tuntenut edellisissä raskauksissa ku ollut istukka takaseinässa
 
Meinaan myöskin ottaa äitiyspakkauksen..ensinnäkin se rahasumma minkä sen sijasta saa, on naurettavan pieni ja toiseksi jotenkin se odotus konkretisoituu koko perheelle kun saa hypistellä pieniä vaatteita ja tavaroita! Minuakin jotenkin jännittää miten se koko perhesysteemi alkaa toimia.. Mun laskettu aika on 1.8. mutta aina menny yli la.. Koulut alkaa sit tuotapikaa ja meidän perheen kakkonen ..ainoa poika vielä ainakin..aloittaa eka luokan ja jänskättää kun on ollut puheen viivästymistä yms..että miten lähtee käyntiin ja kuinka jaksan herätä jos vauva valvottaa koko yön!
 
Meidän perhe sai kamalan influenssan..:'( mä sain tän ensin torstaina ja meidän nuorimmainen eilen lauantaina ja tänään oli mies kovassa kuumeessa !! Siis tää on jotakin ihan järkkyä! Kaikki yöt oon valvonut kun yskittää niin paljon ja vaan toivoo ettei huomisesta tuu pahempi..:( viimeksi kun sain influenssan, kesti kolme viikkoa kun lääkärit sanoi että tavallista flunssaa..ja sit olikin paha keuhkokuume jälkitautina! Ja tietty vielä kun loma alkais huomenna!!:'(
 
Liitympä minäkin tänne ketjuun. Meille kolmas tulossa. Tuleva arki jännittää ja kun laskettuaika sattuu metsästys aikaan niin se lisää jännitystä. Oon jo varoitellu miestä että ens syksynä ei joka jahtiin oo menemistä. Pitää kattoo minun jaksaminen. Eihän se oo reilua tyttöjä kohtaan jos äiti on kuin perseelle ammuttu karhu ja isä juoksee päivät metsässä.
Tässä on puuhaa ennen kuin vauva syntyy. Nuorimman vierottaminen tutista, siirto siskon kanssa samaan huoneeseen ja pottailu.
Ja sitten on asioita josta ollaan ihan eri mieltä miehen kanssa. Auto pitäisi vaihtaa, ei mahduta vaikka mies sanois mitä. Ja talo käy pieneksi, kyllähän tähän muutama vuos mahdutaan kolmen lapsen kanssa. Kahden makkarin talo. Mie haluisin että laajennettas mutta mies haluaa vaihtaa vanhempiensa kanssa talot päikkäin. En haluu, en en en!!!! Mitä järkee vaihtaa 2004 rakennettua taloa sotien jälkeen rakennettuun taloon jossa pitää tehdä täys remontti. Ties mitä sieltä löytyis. Suihkussa ei oo lattojen alla vesieristystä. Laajennus taloon on tehty joskus reilu 20 vuotta sitten.
Nyt pitää lähtee viemään esikoinen hoitoon. Tämä päivä vielä sitten alkaa loma. Sitten hiihtoloman jälkeen alkaa miula harjoittelu ja molemmat tytöt menee päiväkodille.
 
SikkeLa: Tarkistin Kelan sivuilta, että joo, tänään julkaistaan uusi pakkaus - mutta se ei tule jakoon heti vaan vasta kun edellinen pakkaus loppuu. Jännä silti odottaa, miltä se näyttää. :)

Enya38: Paljon jaksamista sairasteluun!! :(

riidu: Tervetuloa joukkoon! Haluatko kertoa mistä päin kirjoittelet ja minkä ikäisiä lapsia teillä jo on?

Riidun tekstistä tulikin mieleen, että eräs omaa mieltäni painanut asia lienee nyt ratkeamassa: Mies on havahtunut siihen, että kyllä meidän kannattaa vaihtaa isompi auto!! JES JES JES!! :smiley-bounce016 Kerrankin kannatti malttaa mielensä ja olla nalkuttamatta aiheesta, niin havahtuihan tuo tuohon asiaan itsekin. Jopa niin hyvin, että oli heti seuraavana päivänä katsellut netistä käytettyjä autoja. Hyvä, että havahtui jo nyt niin on aikaa metsästää sopivan kokoista hyvällä hinnalla! :grin
 
Meillä on kaksi tyttöä. Esikoinen 4v ja nuorin 1v. Molemmat syntyneet kesäkuussa :happy112Kesälahdella asutaan.
 
Muokattu viimeksi:
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top