Kolmannen, neljännen jne. elokuiset odottajat

Mulla on kahden tytön alkuraskaudet olleet paljon tasaisempia ja helpompia kuin tää kolmas, jossa pahoinvointi on ollu aivan omaa luokkaansa ja muutenkin oireet vahvempia. Sen vuoksi epäilen, voisiko olla poika tulossa, vaikka eipä näistä tiedä. ;) Oikeestaan nyt kolmannen kanssa on kaikista vähiten väliä, kumpi on tulossa, mut onhan sitä hauska vähän veikkailla.

Synnytyksistä: Mäkään en meinannut neuvolassa muistaa aikaisempien vauvojen syntymämittoja. Jostain syövereistä ne lopulta kaivelin ja puoliksi veikkasinkin, mut oikein meni. Synnytyksien rv:t meni täysin mututuntumalla ja molemmat heitti pari päivää. Ei vain voi muistaa! :D Mä vitsailinkin terkkarille, etten yhtään ollu varautunu tuommoiseen tenttiin.

Itse synnytykset tosin on hyvin muistissa. Eka kesti 27h ja siitä jäi hitaudessaan pieni kammo, vaikkei mitään dramaattista tapahtunutkaan. Ei vain meinannu edistyä ja esim epiduraali toi vain vartin helpotuksen. Kävinkin sit pelkopolilla ennen tokaa synnytystä ja opettelin aktiivista rentoutusta.

Toka synnytys käynnistettiin (41+1) raskausdiabeteksen takia ja vauvan painoarvio oli nelisen kiloa. Käynnistys oli helppo (oli supistellu satunnaisesti vajaan viikon ja synnyspäivänä lääkärin sisätutkimuskin ne laukaisi) ja tarvitsi vain oksitosiinitipan ja kalvojen puhkaisun - itse asiassa samat keinot jotka oli ekassakin synnytyksessä, joten en aina edes muista tätä tokaa käynnistetyksi. Tän kesto oli 4,5h ja jäi aivan eri fiilis kuin ekasta, voimaannuttavampi. Toivon kovasti että kolmas synnytys olisi enemmän tokan kaltainen kuin ekan!
 
Lisäys vielä edelliseen, että toka vauva oli itse asiassa ekaakin pienempi syntyessään, alle 3700g eli ei edes ihan hilkulla tuota peloteltua 4kg..! :D Kävin RD:n takia viikoittain seurannassa ja ultrassa, ja silti meni noin isosti painoarvio pieleen, joten en enää kyllä hirveästi luota ultran arvioihin. Sen sijaan kätilöt kopeloimalla epäilivät, että EI vauva voisi noin iso olla - eikä sitten ollutkaan. Joten luotan enemmän heidän kokeneeseen näppituntumaansa! :grin:rolleyes:
 
Muokattu viimeksi:
Mukkelis: Samaa mieltä...:) mun eka painoi 4490g ja arvaa vaan olinko huolissani seuraavasta kun sanotaan että seuraava painaa+10% ...olin koko raskauden todella huolissani ettei vaan paina enempää ja puhuin neuvolassa/ ultrissa että voisinko päästä käynnistykseen ettei vaan tuu kauheen isoa...no kukaan ei suostunut tekemään mitään ja melkein yli 2 viikkoa la jälkeen mulle syntyi "pieni" poika..:| 4900g!!! Viimeiseen saakka kätilöt sanoi ettei voi millään painaa yli neljää kiloa...en kyllä mäkään paljon laita painoa kätilöiden puheille..! Mulla ei oo koskaan ollut sokerit koholla vaikka sairaalassa sanottiin että ilmiselvä sokerivauva..eikä myöskään vauvalla! No ajattelin kolmannen kanssa että mitä mun teki hirveesti mieli kun odotin keskimmäistä ja tajusin että olin juonut maitoa tosi paljon ja yritin hillitä maitotuotteiden käyttöä...niin seuraavasta tulikin mun kategoriassa tosi pieni....3915g..että näin...
 
Hups, oli unohtuntu yksi kriittinen "ei" sana mun tekstistä, eli mulla meni juurikin niin päin että kätilön näppituntuma oli paljon lähempänä todellisuutta kuin lääkärin/ultran arvio. :rolleyes:
 
Enya38: Kivan kokonen joo ollut tuo isompi lapsi,huh! Mullakaan ei kummassakaan raskaudessa oo ollu mitään ongelmaa sokereiden kanssa,2x kummankin raskauden aikana kävin sokerirasituksessa ja aina arvot oli kunnossa ja silti tosiaan molemmat tenavat ollu syntyessään yli 4kg mutta ovat myös olleet hyvin pitkiä:) Ja ei niistä oo kyllä sanottu mitään että olisivat olleet sokerivauvoja.Tässä kolmannessa raskaudessa menen taas sokerirasitukseen mutta vasta myöhemmin,th oli sitä mieltä että ihan turhaan kahteen kertaan mua siihen laitetaan kun kyllä ne sokerit on varmasti koholla myöhemmin tehtävässä jos on ollakseen.

Mulla on kumpikin ollu aiemmissa raskauksissa liikkuvainen tapaus,ainut että tytön kohalla mulla ei koko raskauden aikana ollut migreeniä,päänsäryt jotka tuli loppupuolella johtuivat raskausmyrkytyksestä.
Pojan kohalla taas migreeniä oli melkein joka toinen päivä ja sitten oli enemmän ja vähemmän muita juttuja,ennenaikasia supistuksia,vuotoa ym.Pahoinvointiakin oli molemmissa edellisissä melkein saman verran,pönttöä tuli halailtua.Ainoat isoimmat erot oli raskausajoissa mieliteot.Tyttöä oottaessa mulla oli hurja himo porkkanoihin ja klementiineihin,pojan kohalla lakritsaan ja suolakurkkuvoileipiin.Pojan kohalla se porkkanahimo iski vasta muutamia viikkoja ennen synnytystä:grin

Tää kolmas on sitten taas ollut osittain omanlainen,joitain tuttuja juttuja on mitkä sai ajattelemaan että tulokas ois poika.Himo ollut alussa jo lakritsaan ja suolakurkkuvoileipiin, migreenit on ollut tänkin raskauden kohalla tuttuja ja jotenkin nt-ultrassa vaan vahvistu mun tunne että ois poika...Pahoinvointi on tässä raskaudessa ollut kyllä ihan omaa luokkaansa ja sitten tuo kummallinen paleleminen mitä ei kummassakaan aiemmassa ole ollut.Mutta silti,kyllä mä todella yllätyn jos 1.4 saadaan rakenneultrassa tyttöveikkaus :grin Tai sitten siellä voi käydä kuten meiän neidin kohalla että Pirpana pitää jalat tiukasti yhessä eikä paljasta sukupuoltaan ennen kuin synnytyssalissa(mutta siinä tapauksessa jos pitää jalat yhessä niin mun mies varmaan on jo 100% varma että tulokas on tyttö koska ainakin tuo meiän poika leväytti jo etuajassa näkyville kumpi on ja mies alko meiän neidinkin kohalla heti veikata että lapsi on tyttö kun niin piti jalat ristissä jokaisessa ultrauksessa :hilarious: ).
 
Niin ja tuli tosta ultran ja kätilöiden antamasta kokoarviosta mieleen: Meillä neiti syntyi rv 41+4 mutta hänestä vika painoarvio ultran mukaan oli alle 4kg.Kun menin rv 41+1 sairaalaan käynnistykseen osastolla vanhempi kätilö kysy että mikä on painoarvio.Kun sanoin niin pyysi just lupaa tunnustella vauvan kokoa koska mun masu kuulema näytti niin isolta että kätilö usko olevan lapsen isompi.Tunnusteli ja sano että koska vauvaa on masu aivan alhaalta ylös asti ei voi mitenkään olla alle 4k vaan isompi.Tyttöhän oli sit sen 4300g.

Pojasta taas rv 37+1 neuvolan mukaan painoarvio oli ultralla 3914g ja sillon oli ultran mukaan jo viikot jtn.40+ ja sain sen kutsun käynnistykseen. Rv 38+1 neuvolan mukaan(ultran mukaan rv 41+ jtn) sain sitten ennen käynnistystä sen painoarvion ultralla 4300g- 5000g.Pojan kohalla vika painoarvio oli siis ihan paikkansa pitävä,siihen välimaastoon kun pojan koko meni.Pojan kohalla ei annettu mulle minkäänlaista painoarviota käsin tunnustelemalla muuta kuin se että vauva on iso:rolleyes:

Mäkin silti enemmän luottasin kokeneen tunnustelemalla tehtyyn painoarvioon kuin ultran mittaustuloksista annettuun..
 
Mulla ensimmäinen synnytys oli huomattavasti pidempi kuin toiset. Kesto jotain 29 tuntia. Hitaasti avautui ja oksitosiiniakin lopulta sain. Epiduraalin otin kun oli kestänyt lähes vuorokauden. Hyvin auttoi se. Ponnistusvaiheen lopulta saavutettua vauvalta meni sydänäänet ja onnekkaasti kuitenkin saatiin vauva imukupin avulla pihalle. Pisteitä ei saanut kuin 4, mutta paranivat kyllä nopeasti. Ilmeisesti hidas avautuminen johtui ainakin osittain väärästä tarjonnasta. Ei jäänyt kuitenkaan traumoja. Toinen pääsi tosiaan yllättämään niin, etten ehtinyt edes matkalle. Kokonaisuudessaan kesti kaksi tuntia. Ambulanssi ei aivan myöskään ehtinyt paikalle.! Tästä jäi kuitenkin oikein hyvä muisto. Kolmas synnytys oli sinänsä hyvin samanlainen vaikka käynnistys olikin. Kesto merkattu myös 2 tuntia ja hyvä kokemus myös. Tässä ehdein kyllä saada viime metreillä kohdunkaulapuudutteen, mutta ilmeisesti liian myöhään kun ei siitä apuja juuri ollut.

Hyvän kokoisia pikkuisia täällä! Jos olen luullut, että omat olleet isohkoja niin en ole enää samaa mieltä, hih. Painot olleet järjestyksessä 3300g ja 3750g ja 3860g. Eli kasvaneet kyllä ovat joka kerralla.

Synnytys pyörinyt jo täällä mielessä aika paljonkin. Tietysti kun jo laitettiin lähetettä käynnistystä varten neuvolassa niin siellä oli puhetta aiemmista. Ei mulla kauheasti ole mitään toiveita ollut sairaalaan aiemmin eikä varmaan nytkään. Menee omalla painollaan...ja luotan kuitenkin henkilökuntaan että osaavat neuvoa sitten tilanteen mukaan mikä paras olisi. Toivottavasti nytkin kohdalle osuu hyvä kätilö minkä kanssa tulee juttuun :) Tällä kertaa toivoisin, että synnytyssalissa olisi suihku kun siellä olisin pitkään jos vain mahdollista. Viimeksi oli tyks väliaikaistiloissa ja joutu käymään käytävällä.. siellä vähän oli turvaton olo yksin kun mieskin jäi saliin odottamaan.

Me ollaan lähdössä viikon lomalle lämpimään huomenna. 4 vuoden jälkeen uusi yritys samaan kohteeseen :) Ja seuraavaan lomaan varmaan meneekin taas aikaa... On vaan hiukan tuottanut stressiä ja jännitystä kun yksi lapsista alkoi la-su yönä oksentamaan. Kesti onneksi vaan yön, ettei mikään raju tauti. Tässä kuitenkin olisi viel monta sairastumatta.. kiva kun iskee juuri kun pitäisi lähteä matkaan. Katsotaan päästäänkö menemään..
 
Kiitos ninetsu sisarusratasvinkeistä, juuri Carenaa ja Bubleridea olen harkinnut, ja Britax B-agile double olis myös listalla. Bubleride on kyllä kiva, mutta vähän eri hintaluokkaa kuin ne kaksi muuta. Saahan niistä tosin vähän takaisinkin, kun ne sitten myy parin vuoden päästä. Voishan niitä katsoa myös käytettyinä, mutta sais kyllä olla sitten siistit. :wink

Mulla tuntui outo muljahdus joskus rv13+5 tai jotain sinnepäin, samoin rv14+5. Ei kai liikkeiden pitäis vielä tuntua, mutta lueskelin asiasta ja moni kyllä sanoi samaa, että on tuntunut jo aikaisin. Kai se voi siellä ottaa vähän vauhtia ja tehdä kuperkeikkoja, ainakin ultrassa oli melko vikkelä tapaus. Oli mitä oli, tollasia muljahduksia ei ole tullut kuin raskaana ollessa.

Rakenneultrassa kysytään kyllä kumpi, kaksi edellistä tyttöjä ja kumpikin tiedettiin etukäteen. Mulla on syynä lähinnä se, että musta on kiva laittaa kaikki valmiiksi vauvaa varten. Vaikka en nyt ihan tolkuttomasti korosta sukupuolta väreillä, niin onhan meillä kumminkin isot pinot mekkoja ja jotain pinkkiäkin vauvakamaa. Jos tämä on poika, niin voi sitten jättää tyttömäiset jutut laittamatta kaappeihin valmiiksi. Ehkä kuitenkin alan myymään niitä vasta myöhemmin, voihan ultran veikkaus mennä pieleen. Ja tietty pojalle tulis hankittua ehkä etukäteenkin jotain söpöä. Jännää, kumpikohan siellä mahassa majailee... Muille ei aiota kertoa etukäteen kumpi tulossa.

Päivittäinen paha olo jatkuu, tätä on kestänyt nyt 2,5kk. Voiskohan tämä jo loppua... :yuck:

En olekaan ennen kuullut tuota, että seuraavan lapsen syntymäpaino olis +10%. Meillähän meni melkein grammalleen noin! Seuraava menis sitten jonkun verran yli 4 kilon.
 
kiva että tuosta mun sisarusratas-jutusta on ollut hyötyä! :) nuo carenat menivät mun mielestä paremmin lumella kuin nämä bumbleridet. carenoissahan on kyllä leveämmät renkaat kuin bumblerideissä, eli johtunee siitä. mutta muuten kyllä nuo bumbleridet ovat olleet ihanat, varsinkin juostessa ovat ihanan kevyet! ja menevät hyvin soratielläkin. :)

meillä ei tuo +10% seuraavan lapsen syntymäpainoon pidä kaikkien kohdalla aivan paikkaansa. :grin esikoinen syntyi 40+0 ja oli 4060g, kakkonen 41+2 ja 3960g, ja kolmonen 41+5 ja 4325g. eli meillä on keskimmäinen ollut "pienin". mutta taas keskimmäisen ja kolmosen kohdalla tämä +10% passaa. eli saa nähdä onko tämä neljäs sitten sen 4,8kg! :grin noh, tuskin kuitenkaan niin isoksi päästävät, luultavasti mulla on tässäkin raskaudessa raskausdiabetes, joten seuraavat kyllä vauvan painoa ahkerasti.

viikon päästä onkin jo se sokerirasitus ja seuraava neuvola on siitä viikon päästä, helmikuun viimeisellä viikolla. mihin tämä aika menee?! :eek: aluksi tuntui, että sinne ekaan neuvolaankin on IKUISUUS, kun oli vasta 10-viikolla. mutta nyt tuntuu että tämä aika menee siivillä! :grin kohta me jo synnytetään!
 
Mertai86: Saanko mä kysyä minkä kokoinen sun poikas oli? Kun näitä lähemmäs viisi kiloisia on suht vähän...:D Se on jännä juttu että mikä on kun toisilla kasvaa niin kovaa kyytiä vauva mahassa ja toisilla taas ei vaikka saman verran paino ois noussut?:-o Meilläkin on sukuun kyllä tullut yli 5 kg vauvoja että onko se vaan niin perinnöllistä vai? Niistä synnytyksistä vielä...itsellä ensimmäisen synnytys ajaksi merkattiin myös 29 tuntia vaikka itse oisin ajatellut 38..siis siitä kun säännölliset supistukset alkoi... Poika syntyi vajaassa 5 tunnissa ja nyt tämä viimeinen tytsi olikin vähän nopeampi( kuvastaa persoonallisuutta:D) ..mulla meni vedet kotona ja siitä vähän toista tuntia, oli hän maailmassa! Mitään lievityksiä en kerinnyt saamaan.. Meiltä yli puoli tuntia matkaa sairaalaan....en uskalla ajatellakaan tämän uuden tulokkaan vauhtia...;)
 
Enya38: Ei meiän poika niin lähellä 5kg ollu kuin sulla,poika oli 4570g ja 56cm :) Oli vaan hauska kun osastolla alkuun tuntu että en uskalla pientä ottaa syliin kun se oli mun mielestä niin pieni.Hoitaja sit vaan sano että "Hei,tää on osaston isoin lapsi tällä hetkellä,ei mikään pikkuinen siis ":hilarious: Mutta jos ois antaneet mennä raskauden vielä pitemmälle niin ois kyllä ollu meilläkin jo hyvinhyvin liki 5kg ellei jopa sen yli.Ja koska mulla tosiaan lapsista seuraava ollu isompi niin hiukan kyllä kammottaa että mihin mittoihin tää kolmas ehtii :D
 
Muokattu viimeksi:
Nonnii, kävimme tänään sit siinä niskapoimu ultrassa,kaikki näytti pikkuisella hyvin,tosi hyvin liikkui ja hoitaja tiesi hyvin näyttää kaiken ja sanoi vielä että sillä näkyi olevan hikka :-D. Edellisen tapauksen takia,lähetettiin erikoislääkärille 9.4 rakenneultraa. Kyl nyt hiukan kummiskin helpotti ku näki masuvauvan. La aika jäi samaks olis nyt 12+2 tänään ja näytti 11+5(6).
 
SikkeLa kiva kun kysyit :)
Kaikki tosi hyvin. Ultraaja näki jotenkin harvinaisen tarkasti kaikki, kun katsoi mulla alakautta vatsan jälkeen. Ultraaja hehkutti monta kertaa sitä kuinka täydellisesti kehittynyt pikku kaveri siellä pyöri :) Turvotusta oli 0,9. La siirtyi päivän aikaisemmaksi, koska heillä on kuulemma eri laskentatapa kuin neuvolalla.
Nyt sitten voi kuuluttaa koko maailmalle taas olevansa raskaana ;D
 
Mertsi86: Ai sulla oli niin pieni..:) mä kyllä jännitän tätä uudenkin painoa kun edellisessä raskaudessa olin hyvässä kunnossa...nyt oon vaan kolme kuukautta maannu sängyssä ja potenut näitä oloja..saas nähdä millaiseksi kasvaa...!:S
 
Enya38: Heh,oot eka joka sano että meiän jätkä oli pieni :grinMutta oli se kyllä teiän kaveriin verrattuna pieni :)

Mä oon täällä ihmetelly sitä että joko muka vauvan liikkeet tuntuu,mutta koska istukka oli etupuolela mutta sivussa kuitenkin niin voihan se olla...Monesti varsinkin illalla tuntunut masussa samoja tuntemuksia kun edellisten kohalla eli voihan se olla.Tokassa raskaudessa kyllä istukka oli etuseinässä ja vaimenti hurjasti pojan liikkeitä mutta ehkä johtuu vaan siitä että nyt tietää varmemmin mitkä on liikkeitä ja mitkä jotain muuta niin tunnistaa vauvelin liikkeet aikasemmin.

Masu kasvaa ja olo on ollu ihmeen hyvä,väsymys vaan enää kiusaa ja palelu.Oon myös pystyny nyt syömään taas lähes kaikkea ilman kuvottavaa oloa.Oikeestaan tää raskausaika on aika mukavaa:hilarious:

T:Mertsi86 kera Pirpanan
 
Tänään oli vihdoin ultrapäivä :) kaikki oli hyvin, ei niskaturvotusta mutta kirje kotiin siitä vielä verikokeen tuloksen jälkeen .oikeen liikkuvainen kaveri:) laskettuaika pysyy samana yhden päivän oli isompi eli 12+4 .Nyt koitan ottaa rennonman asenteen tähän odotukseen ja nauttia siitä:)
 
Heitänpäs tähän väliin taas kyselyn kaikille: Mikä sinua jännittää eniten uuden vauvan saapumisessa?

Minua jännittää eniten kaksi hyvin erilaista asiaa. Ensinnäkin materian kannalta ja kevyemmin jännittää autoon mahtuminen. :D En vain näe ratkaisua, kuinka me koko perhe (matkatavaroineen) mahduttaisiin oikeasti meidän autoon kolmen turvaistuimen kanssa. Ja miehen mielestä auton vaihto ei ole vaihtoehto. Noh, en tätä sentään yötä myöten murehdi, vaan olen varma että viimeistään kun lähdetään turvakaukalo-ostoksille, tämä totuus valkenee miehellekin ja siirtyy hänen ongelmakseen. Minä voin vain herttaisena tokaista "I told you so..." :rolleyes::p

Mutta se mikä oikeasti eniten jännittää, on oma jaksaminen. Saanko nukuttua tarpeeksi? Millaiseksi härdelliksi isompien lasten meno yltyy minun imettäessä? Tuleeko mustasukkaisuutta vai jatkuuko nyt vallalla oleva vauvainnostus myös vauvan synnyttyä? Missä vaiheessa esikoisen ja keskimmäisen uhmat ovat syksyllä, kun tuntuu että varsinkin isommalla koko ajan vain pahenee? Riittääkö minulla hermoja kahteen uhmaikäiseen, jos vauva sattuu olemaan vaativampaa sorttia tai heräilee paljon? Jne jne jne...
Meillä tulee myös syksy olemaan kovin rankka siinä, että miehen työ muuttuu ja hän lähtee reissaamaan kauemmas töihin ollen käytännössä koko lasten hereillä olo ajan töissä tai tien päällä. Eli yritän jo nyt varautua siihen, että tulen syksyn olemaan liki yksinhuoltaja. Ja vaikka mummit ovat luvanneet tulla auttamaan, niin eihän se silti ole sama asia. Plus että molemmat asuvat sen verran kaukana, että heidän apunsa edellyttää aina myös sitä, että he jäävät yöksi eivätkä voi tarjota apua vain päiväseltään.

Nämä pohdinnat on kyllä sellaisia, että en salli noiden vallata ajatuksiani, koska A) ei ne murehtimalla ratkea ja B) ei noita voi tietää etukäteen. Kyllähän noita silti välähtelee mielessä ja vain aika näyttää miten käy.:confused:
 
Täällä myös jännittää oma jaksaminen. Oikeastaan tämä jännitys alkaa jo ennen vauvan syntymää, kun kuukausi ennen laskettua-aikaa joudun jättämään lääkkeeni pois. Pelottaa olenko kuinka kipeä sitten. Sama pelko jatkuu sitten vauvan kanssakin, koska toiveena olisi imetys ja se taas määrittää joidenkin lääkkeiden käytön.

Tällä hetkellä isommilla lapsilla on kunnon uhmaa. Toivottavasti syksyyn mennessä on jo mennyt ohi. Mies tekee töissä usein pitkää päivää (12h). Mietin jos vauva on huono nukkuja, itkijä ja isommat vaatii omansa niin miten jaksan. Isommat odottaa nyt vauvaa todella innoissaan. Jännittää miten loppujen lopuksi suhtautuvat. Varsinkin kuopuksen reaktio jännittää, koska on minussa edelleen Todella kiinni.

En nyt ainakaan muuta huomaa mikä jännittäisi, mutta eiköhän tuossa olekin jo tarpeeksi. Aika vaan näyttää miten kaikki menee.
 
Mua jännittää monikin asia mutta ensinnäkin:
vauvan koko ja synnytys,
millaista meiän elämä tulee olemaan sitten kun meillä on kolme lasta kun tuntuu hermot olevan kireällä välillä näiden kahdenkin kanssa...Murrosikäinen ja uhmaikäinen EI ole kiva yhdistelmä,entä kun siihen lisätään vielä vastasyntynyt yövalvottaja...
onnistuuko imetys nyt paremmin vai kehnommin vielä kuin aikasempien kanssa ja
miten sujuu meiän sukulointireissut jatkossa kun ei enää mahu eläimet mukaan automatkalle.
Jos vielä muuta mietityttävää lisäisi niin varmaan ristiäisten järkkäys,kummit ja lapsen nimi on kans koska ensinnäkin jos vauva on poika niin nimivaihtoehdot on jo melkein olemattomissa.Kummiehdokkaita ois vaan yksi.Edellisten lasten ristiäiset on pidetty muualla kuin kotona kun on ollu niin pieni asunto aiemmin mutta nyt sitten voisi pitää kotona.Mutta jos pidetään kotona sillon pitäs hyvinhyvin tarkkaan miettiä ketkä kutsuu kun ennen on pystyny kutsumaan monia sukulaisia kun oli iso tila ja samalla pysty siis pitää isommat juhlat...

Mutta onneksi kaikki tosiaan selviää aikanaan,ehkä tässä pitäs eniten vaan nyt jännäillä sitä kumpi tuolla masussa kasvaa :grin

T:Mertsi86 kera Pirpanan
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top