Kolmannen, neljännen jne. elokuiset odottajat

Täälläkin on alkanut kunnon etominen ,varsinkin jos on vähäkään nälkä. houmaan kanssa että ärsyynnyn paljon helpommin ,varsikin iltaisin kun on lasten iltapuuhat menossa niin kärsivällisyys on nollassa:( vielä kun on kyseessä 5v ja 2v pojat niin kaikki ei mene perille ensi sanomisella jos toisellakaan... mutta eiköhän tämä olo tästä olo tästä pikkuhiljaa ala tasaantua:) ja on tämä kyllä sen arvoistakin:)
 
Hei kaikille!

Onko kenelläkään muulla täällä tuon kuvotuksen suhteen samaa kuin minulla, että muuten on vain tasaisen ällöttävä olo, eikä yhtään haittaa istua kuopuksen kakkakaverina, mutta varjele jos erehtyy rehkimään, niin heti saa nipistää suun tiukasti kiinni ettei koristele lenkkipolkua.:confused:

Ei kummassakaan aiemassa raskaudessa tällaista ole ollut.
 
Mä odotan kolmatta lasta myös. Kaksi tyttöä 4v ja toinen tässä kuussa 1v.
Yllärivauvaa täs odotellaan.
 
Tervetuloa jälleen uusille! :)

Täällä lienee nyt 8+4 ja tänään olisi eka neuvola. Miksiköhän sitä nyt kolmannessa jännittääkin näin paljon, liki yhtä paljon kuin ekaa...? :grin

Pahoinvointi jyllää yhä mutta jotain kikkoja oon oppinut sen hillitsemiseen. Isoimpana se, etten voi syödä liki mitään 2-3h ennen nukkumaanmenoa. Syönkin varsinaisen iltapalani nyt lasten kanssa yhtä aikaa ennen seiskaa, ja sen jälkeen vain pienen kipollisen marjoja. Näin ei yö mene vatsan velloessa eikä aamulla tarvii herätä vihrein kasvoin... :depressed:

Pitkin päivää pitää kyllä tasaisesti napostella jotain, ettei pahoinvointi ylly liian suureksi tai iske päänsärky. Tämä näkyykin siinä, että pötsi tuntuu jo kasvavan. Iltaisin turvotuskin sitä vielä pingottaa, niin näytän melkein yhtä suurelta kuin esikoisen odotuksen puolivälissä, jaiks! Itse kyllä jo odotan raskausmahaa, olen aina nauttinut siitä - varmaan kun olen muutoinkin pehmeä ja pyöreä, mutta tuo vatsa on ainoa jota saa luvan kanssa korostaa eli on sallittuakin olla mahakas. :p Tosin tätä turvotuspötsiä ei vielä huvita yh-tään korostaa, heheh. Kuinkas muut, onko teillä kroppa kuinka palautunut edellisistä raskauksista ja joko alkaa pömpöttää?

Pitää tänään kysellä terkalta vähän vinkkejä parempiin naposteltaviin. Mäkin pelkään myös raskausdiabetesta. Esikoisesta ei sitä ollut mutta kakkosesta kyllä, joten epäilen, että nytkin saattaisi tulla. Se pistäminen oli kyllä niin epämiellyttävää... :grumpy: Siis varsinkin sen sormenpään veritipan pistäminen! Jostain syystä se insuliinin laittaminen oli paljon iisimpää. :rolleyes:

Tänään alkoi myös työt joululomailun jälkeen, ja väsymys on jo nyt aamupäivästä aivan jäätävä. Pakko yrittää silti jaksaa pakertaa. Onneksi ei ole mitään raskata työtä vaan koneen ääressä istumista vain. Oli kyllä niin ihana viettää parin viikon tauko ja rentoilla kotona! Varsinkin kun mies hoiti lapset pääsääntöisesti ja mä sain keskittyä lähinnä pitämään pahoinvoinnin poissa. :wink

Oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille!
 
Mä poistun täältä.. Meille ei vauvaa tulekaan.. Ultrassa ei näkyny sykettä.. :(
 
Kaamos väsymys 7+ jotain... Uhuh pyörimässä omien lisäksi 2+3 ja 3 on alle 2 v muksuja. Voittaa silti tehdastyön tää väliaikainen perhepäivähoito ja saa ollaa oman 1,5v kanssa kotona. On nyt tässä plussapuolia jos saa kaikki melkein yhtä aikaan päikkäreille niin mäkin otan nokoset :) Millai muualla neovola/ ultra on ku musta on vähän outoja systeemejä ku ensin neuvola ha sit vasta ultra...turhia korttien täyttämisiä jos esim tuulimuna tai jtn. No odotellaan 16.1 sit neovolaan..
 
Mammeli 83 Osanottoni. On se niin kurjaa :(

Mulla itsellä olo on muuttunut täysin, et ei juurikaan ole yhtään huonoa oloa enää. Väkisin tulee mieleen et onko mennyt kesken... Viikko ultraan niin siellä sit selviää viimeistään. Huomenna 10+0.
Mulla on jo kerran aiemmin kokemus keskeytyneestä keskenmenosta kakkosen ja kolmosen välistä. Mitään epäilystä ei ollut asiasta silloin ja selvisin np-ultrassa et oli jo syke lakannut kolme viikkoa aiemmin.
 
Mulla pahoinvointi hellittänyt sen verran ettei oksentaa ole tarvinnut pariin päivään. Kyllä on aika turvonnut olo ja tänäänkin tuskailin takkini kanssa. Kaverikin minut näki ja sanoi että ei tuosta voi kohta erehtyä (tietää raskaudesta). Tuleeko raskaus vaan aikaisemmin näkyviin kun on enemmän raskauksia takana vai mitä lie. En tällaista muista aikaisemmista raskauksista näillä viikoilla.

Kyllähän se yleensä niin menee että ensin neuvola ennenkuin ultra, ellei sitten itse käy yksityisellä alkuraskauden ultrassa tms. Kyllähän se keskenmeno voi tulla vielä senkin jälkeen kun on jo ultrassa raskaus varmistettu ja neuvolassakin kaikki paperit täytetty. Itsellä tämä on oikeastaan neljäs raskaus. Ensimmäinen mennyt kesken 12. raskausviikolla. Sen jälkeen ollutkin pieni pelko varsinkin siihen asti kun tuo raja on ylitetty, niin nytkin. Toisaalta pitäis olla luottavaisin mielin ja onneksi sitä tuo olemassa olevat lapset. Eivät osaa alkaa murehtimaan, jos jotakin käykin, vaikka tietävät ettei raskaudet aina mene hyvin.
 
Marru: Kyllä tiedän et myöhemmin voi mitään vaan tapahtua,ku itselläkin ollut keskenmeno ja 22+4 geneettinen keskeytys,silloinkin ku viimeiksi oli jo 12 vkoa täynnä ja ajattelin et voi huokaista mut 20 vklla selvis et ei ollutkaan kaikki ku piti. Vähän on ollut semmonen epäilevä tunne kaiken suhteen ku on 7+ jotain nyt ja ei mitään oireita paljon,vaan haluaisi äkkiä päästä kattoo onko kaikki kunnossa. Kai se vaan on ihan luonnollista ku miettii koko ajan tommosia et onko siellä ketään siihen asti ku liikkuu alkaa. Täällä hyvää jakaa mielipiteitä ;) itsella ollut nyt oikealla puolella kuukautiskipujen tapaista kipua välillä ei koko ajan, onko muilla vastaava,ku itsellä aikasemmin ei ole ollut.
 
Mulla oli esikoista odottaessa ihan alkuviikoilla toispuoleista kuukautismaista kipuilua, aaltoilevaa muttei 24/7 jatkuvaa.

Mulla eilen tuli säikähdys, kun liukastuin pihalla. :( Kaaduin hieman oikean jalan päälle sivuttain, eli en pepulleen enkä varsinkaan vatsalleen. Ja hiljaisesta vauhdista, mutta kyllä sen verran pelästytti että kyyneleet tuli. Oli jo iltakin etten voinut enää neuvolaan soittaa. En löytänyt googlettamalla voiko tuollaisesta olla isoa vaaraa näin alkuraskaudesta, mutta kaikki lääkärien vastaukset koski enemmän loppuraskauden kaatumisia ja niissäkin korostettiin että hyvin harvoin käy pahasti vauvalle. Tänään ei ole ollut mitään epänormaalia eikä vuotoja tms, mutta kyllä vähän jäi kalvamaan... :(
 
Mukkelis, itse olen molemmissa raskauksissa lentänyt komeasti kumoon alussa ja loppupuolellakin. Kunnolla vatsalleni siis. Terkkarissa tuli puheeksi, niin lääkäri totesi, että on erittäin epätödennäköistä, että alkio/sikiö kaatumisesta vahingoittusi alkuraskaudessa. Seuraavassa raskaudessa en kompuroinnista viitsinyt enää mainitakaan.

Varmasti se mietityttää, muistan oikein hyvin itsekin sen. Muista kuitenkin, että se pikkuinen on vielä niin pieni ja niin hyvin turvassa, että tuskin on mitään syytä huoleen.
 
Mites muilla sujuu odotus? Onko (jo vatsan ulkopuolella olevien) lasten kanssa ollut jotain?

Täällä lapset jo vähän kummastelee, miksei äiti voi syödä (pahoinvointi 24/7) ja kyselee, milloin äiti paranee... Oon siis koittanut selittää, että äidillä on tällä hetkellä vähän herkkä maha, ettei kärsi syödä paljoa. Aikaisemmin on ollut puhetta vatsataudeista ja nyt isompi on kysellyt mm tarttuuko äidin tauti. Hieman on hakusessa, kuinka selittää tätä noin pienille, kun ei kuitenkaan haluttaisi vielä paljastaa heille vauvaa. Eivät he osaisi sellaista salaisuutta pitää, eikä mielestäni tarvitsekaan, joten tarkoitus olisi kertoa vasta nt-ultran jälkeen heillekin.

Viikonloppuna mies otti jälleen vetovastuun lapsista, kun minä koomailin väsymyksestä ja pahoinvoinnista. Teki kyllä hyvää, kun ei tarvinnut oksennuksen partaalla pottia tyhjentää eikä hellan ääressä seisoa! :) Onneksi on osallistuva mies. <3
 
Täällä odotus sujuu ihan hyvin. Pahoinvointi väistynyt, joten oikeastaan olen pienesti hermona että onhan kaikki hyvin. Niin mielellään edes vähän olisin pahoinvoiva niin helpottaisi tuota mieltä.
Närästys on kyllä jatkuva riesa. Tätä ei olekaan ollut koskaan aikaisemmin.

Mahakin on sen verran kasvanut, että eilen jäin "kiinni" eräälle tuttavalle. Paljon ei voi enää piilotella, ellei käytä oikein isoja vaatteita ja eipä sellaisia kauheana ole. Lapsetkin ovat kyllä jo mulle huomautelleet mahan kasvamisesta ja sanoneet että kyllähän jotkut jo kohta huomaa. Kovasti haluaisivat jo salaisuuden paljastaa. Hienosti ovat kyllä pitäneet sen salassa! Lupasin eilen että ultran jälkeen saavat sitten sanoa kenelle haluavat. On tämä jotenkin ihana ja erilainenkin odotus kuin aikaisemmat. Niin koko perheen odotus <3
 
Mukkelis, olet onnekas kun sulla on mies joka osallistuu. Mun mieheni ei tee mitään. Ehkä kylvettää pojat kun pyydän erikseen. Se ei auta vaatteita päälle, eikä riisu, ei käytä potalla, ei laita ruokaa, ei harjaa hampaita tai tee muita pesuja. Eikä lue iltasatuja tai saattele nukkumaan, eikä leiki 5 minuuttia kauempaa. Ihan tyhjänpanttina koko äijä!

Tänään jouduin jäämään sairaslomalle pariksi päiväksi kun ei vaan väsyneenä ja pahoinvoivana ajatus juossut niin, että olis pärjännyt töissä. Mies toi pojat päiväkodista, heitti likavaatepussin eteisen lattialle ja meni laittamaan itselleen ruokaa. Pojat seisoi ulkovaateissa ja pyysivät auttamaan. Sama jatkui koko illan. Sitten ihana mieheni päätti, että hän vetäytyy päiväunille klo 17.00 ja peittojen alle hyvän kirjan kanssa loppuillaksi 18.30. Kaikki iltatouhut jäi taas minulle. Joskus mua huolestuttaa, että miten mä selviän kolmen lapsen yksinhuoltajana, koska sellainen mä käytännössä olen. Paitsi joskus mies saa päähänpiston, että hän haluaa olla vaikuttamassa esim. mitä pojille laitetaan päälle tietämättä edes missä niiden vaatteet on!

Just äsken sain viimeisen pyykkikoneellisen kuivumaan ja kattelen kun tuo laiska p****a makaa vieressä! :angry5Tälläsinä hetkinä tosiaan miettii, mitä tuli tehtyä.:sad010
 
..tänään ultrassa näkyi kaunis pieni murunen,
ei vilkuttaa äidille enää jaksanut, oli sydän sammunut.
Meidän rakas on nyt enkeli, rv10+4.
 
Voi Vatu, mikä mies sulla on!! Ei riitä ymmärrys, ei yhtään.

Tikulle osanotto, kauniisti kirjoitat!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Tikulle osanotto ja voimia kovasti! ♥

Vatu, jaksamisia arkeen! Ei riitä ymmärrys täälläkään.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top