Kokemuksia neuvolasta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ramsi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Ramsi

Vauhtiin päässyt keskustelija
Otetaanpa esille aihe neuvolat. Minkälaisia kokemuksia teillä on neuvolan toiminnasta ja lähinnä ns. kasvatusneuvoista vauvan ja lapsen kanssa? Mitä enemmän näitä keskustelupalstoja lukee ja kavereiden kanssa keskustelee sitä enemmän olen alkanut menettää uskoani tähän kehuttuun suomalaiseen neuvolajärjestelmään. Omat kokemukseni ovat tietyllä tapaa vähän kahtiajakoiset. Ensimmäiset kokemukset äitiysneuvolasta ovat hyviä. Hoitaja oli vanhempi kokenut rouva, joka kuunteli ja opasti ja otti todesta huoleni ja jaksoi kertoa asioista kuitenkaan mitään tiettyä näkökulmaa tyrkyttämättä. Kun vauva syntyi ja tämä sama hoitaja tuli kotikäynnille yhdessä lapsen tulevan neuvolahoitajan kanssa, hän kannusti minua päätöksessäni olla imettämättä. Toki halusi kuulla perustelut, mutta kerrottuani ne hän hymyili ja kehotti jatkamaan ihan samaan malliin.

Sitten vaihtuikin hoitaja nuorempaan sukupolveen ja homma alkoi tuntua pakkopullalta. Jokaisella käynnillä seurattiin käyriä todella tarkkaan ja ruuasta ja kiinteiden aloituksesta väännettiin kättä usein. Itse aloittelin kiinteitä 3 kk iässä ja neuvolan täti ei siitä lainkaan tykännyt. Yritti kovasti vain puhua, että odottele nyt ja anna olla. Sitten yhtäkkiä, kun vauva täytti 6 kk sanoikin jo, että kai olet sitten jo lihaa ja kalaa antanut ja minä hieman huuli pyöreänä, että jaa nyt on sitten jo kiire tämän asian kanssa.

Homma vain paheni, kun muutimme toiselle paikkakunnalle ja hoitaja vaihtui vielä nuorempaan (luulisin, että hoitaja on nuorempi kuin minä). Nyt ei sitten enää tehtykään muuta kuin tuijotettiin käyriä ja sitä, että tytön paino ei nouse tarpeeksi. Ei auttanut vaikka miten selitin, että on iloinen ja nauravainen ja todella menevä ja energinen eikä pysy yhtään paikallaan niin minä vain olin huono äiti, kun en antanut tarpeeksi ruokaa lapselleni. Ja kuukaudessa pituutta tuli kuitenkin 3 cm eli kasvua kyllä oli!

Toinen kokemukseni on ystävieni puolesta. Heillä on vaikea koliikki ja refluksivauva. Joka kerta neuvolassa he ovat asiasta sanoneet ja vasta 2 kk iässä he saivat ensimmäisen ajan lääkärille. Sielläkin lääkäri oli vain todennut, että kyseessä on nuoret ensimmäisen lapsen vanhemmat ja vauvat nyt vain itkevät. Vauva siis huutaa n. 10-12 tuntia joka vuorokausi. Lopulta he menivät yksityiselle, jossa asioihin alkoi tulla selkeyttä ja todettiin mm. refluksi ja saivat lääkityksen. Ja viimeksi taas neuvolakäynnillä vauva oli kuulema huutanut suoraa huutoa koko ajan siellä ollessa niin hoitaja oli kirjoittanut korttiin "iloinen ja tyytyväinen vauva".

Onko tämä ihan oikeasti tätä? Nuoria ensimmäisen lapsen saavia äitejä ei uskota, syyllistetään, haukutaan ja mollataan sen sijaan, että osattaisiin oikeasti tukea ja kannustaa ja antaa neuvoja lapsen kanssa? Mulla on usko jo mennyt, miten on teidän muiden laita?
 
Muistan itsekin tuon, että kun neuvolassa kerroin lapseni olevan kovin itkuinen, niin kohautettiin olkaa ja sanottiin, että sellaisia ne pienet vauvat on. Meillä tosin ei mitään refluksia/koliikkia ollut, vaan runsaasti vatsanpuruja, joihin auttoi tuttipullojen vaihto.

Ja mitä noihin nla-täteihin tulee, niin mulla kans vaihtui ihana, herttainen vanhempi terkkari minua nuorempaan ja lapsettomaan terkkariin. "/ Käyriä katsellaan yhdessä aina mittausten jälkeen ja ihmetellään, kuinka nyt on tullut niin paljon pituutta ja paino tulee vähän perässä, on kovin hoikka lapsi jne jne. HUOKAUS! Ja sitten se, kuinka jämpti se nokkamukin käyttö ja syömään harjoittelu on aloittaa juuri tasan alle vuosikkaana! Ihan sama vaikkei muksu ees tajuais tarttua lusikkaan kiinni - sen vaan juuri nyt on opeteltava syömään itse, ja jos ei opi niin sitten on syömättä. Hivenen liioittelen ja kärjistän ehkä, mutta melkeinpä se noin on mennyt!

Toinen juttu oli kun 10kk-neuvolassa meijän terkkari mainitsi tavallisen maidon, ihan vaan ohimennen.. Eipä sitä sen ihmeemmin käyty läpi, enkä minäkään älynnyt siinä hötäkässä kysellä! Th oli vaan kirjoittanut neuvolakorttiin, että "ohjeistettu aloittamaan rasvattoman maidon käyttö". Noh, mä luulin et sitä saa ruveta antamaan pieniä määrä nyt heti.. Onneksi tuli asia puheeksi kaverin kanssa, jolla saman ikäinen lapsi mutta eri neuvola.. Siellä olivat sanoneet, että hapanmaitotuotteilla mennään vuosikkaaks asti, jonka jälkeen rasvatonta maitoa ja korvike pois. "/

Uskomatonta, miten sokeasti niitä opaskirjoja ja käyriä tuijotetaan, eikä käytetä maalaisjärkeä yhtään. Tyytyväinen olen, ettei tartte enää käydä kuukausittain neuvolassa. Ja se on varma, et jos/kun tässä vielä raskaudun, niin koitan päästä eri terkkarin vastaanotolle. Tiedän jo etukäteen, että kemiat ei tule natsaamaan, etenkin kun puhutaan minun asioista ja raskaudesta. :D
 
Mulla on ollut ihan huippu neuvolatäti. Hän on kyllä nuori, mutta hänellä on itsellään pieniä lapsia ja asiat siksi tuoreessa muistissa. Minä olen kokenut neuvolan mitä parhaimpana juttuna, olen saanut siellä tukea ja kannustusta ja mitä tahansa olen voinut kysyä. Nyt vähän jännittää kun muutamme toiselle paikkakunnalle että millainen tyyppi siellä saadaan, mutta ainakin puhelimessa vaikutti ihan mukavalta.

Se on jotenkin jännä miten eri tavalla näitä asioita voi kokea ja miten eri tavoin ne neuvolassa voi asiat esittää. On niitä samoja käyriä katsottu meilläkin, mutta en ole kokenut että olisi syyllistetty. Minä olen kokenut sitä enemmänkin sukulaisten taholta, kun niiden mielestä imetän liikaa o_O, annan pitää itseäni tuttina, lihotan lapseni äidinmaidolla ja lopulta tapan sen kun nukkuu meidän vieressä. Ja sitten kun neuvolassa kerroin tän niin meidän täti sanoi että nyt et ollenkaan kuuntele niitä, kyllä sä itse tiedät parhaiten ja selitti että kun ne vanhemmat ihmiset vertaa siihen kun ovat itse olleet samassa tilanteessa niin ohje on ollut, että aina neljän tunnin välein imetetään, niin tuo lapsentahtisuus on niille ihan hämärä juttu. Niin mulle se usko omaan äitiyteen palasi nimenomaan neuvolassa. :) Mutta voihan se olla, että mulla vaan on ollut tosi hyvä tuuri.
 
Itse kirjoittelin tänne foorumille aikaisemmin juuri tästä samasta asiasta, kun lapseni paino ei neuvolatädin mukaan nouse tarpeeksi. Yritin neuvolassa itse sanoa että lapsi on syönyt huonommin mm. hampaiden puhkeamisen takia, ja paino oli noussut ''vain'' n.300g kuukauden aikana. Tästä seurauksena nla täti rupesi tivaamaan että miten paljon ja milloin annan lapselleni ruokaa ja vihjaili selvästi että en anna tarpeeksi ruokaa lapselleni. Sanoin itse sen jälkeen tiukempaan sävyyn että annan lapselleni ruokaa sen verran kuin hän syö, en voi nimittäin pakottaakkaan häntä syömään.

Nla tädit eivät tunnu ajattelevan lapsia yksilöinä vaan tuijottavat niitä käyriä, kaikki eivät ole isokokoisia lapsia! Meillä pian 8kk neuvola ja meinaan sanoa muutaman valitun sanan, jos taas saan tuntea itseni huonoksi äidiksi. Heidän kommenttinsa ei todellakaan ole minua kannustaneet, päin vastoin! Tämän jälkeen olen seurannut kokoajan lapseni painoa itse punnitsemalla ja tuputtanut ruokaa hysteerisesti. Sanon jopa lapselleni että ''jos et syö niin neuvola täti taas haukkuu meidät'' Minusta aika huolestuttavaa !!

Tyttöni on energinen, hyväntuulinen ja tyytyväinen. Ja ruokaa tyttö tällä hetkellä syö paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
 
Itsekin olen monenlaista kuullut noista, että syyllistetään äitejä raskausajan painon noususta tai korvikkeen syöttämisestä. Meillä oma terkka on aina tukenut kaikessa eikä ole käyriä edes maininnut neuvolassa. Viime kerralla harjoittelija sitten heti otti käyrät esiin ja rupes esittelemään niitä. Kyselin kiinteitten aloittamisesta 3 kk iässä niin sanoi vaan että suositus on 4 kk. Minun inttämisen jälkeen hän kävi kuitenkin tarkastamassa asian meidän oikeelta terkalta niin hän sanoi, että odottakaa viikko ja aloittakaa sit, jos siltä tuntuu. Harjoittelija ei kuitenkaan oikein neuvonut mitään niin odotetaan, että saadaan kunnon neuvot 4 kk neuvolassa. Harjoittelijat ja joka kerta vaihtuva neuvolalääkäri minua eivät ole oikein osanneet vakuuttaa. Onneks oma terkkari omaa kokemusta ja maalaisjärjen.
 
Meillä esikon kohalla ei neuvlassa kenellekään tullu mieleen et vauvalla voisi olla refluksi, "se vaan nyt itkee" ja 3kk kortissa lukee et tyttö on välillä itkuinen. Se huus koko ajan ku oli hereillä ekat 4kk ja kaikki refluksin oireet täytty. Me myös kerrottiin niistä oireista niin tädille ku lääkärille ja ainoo apu mitä ne tarjos, oli perhetyöntekijä; eipä huolittu ku ei se ois itkuu saanu loppumaan. Ite en osannu refluksii epäillä ku en tienny et sellanen voi jo vauvalla olla. Vast nyt tän tokan synnyttyä luin ja kuulin ekan kerran koko vauvarefluksista :sad001 Pikkusen on nyt myöhästä. Esikolt loppu kaikki huuto ja muut oireet silloin ku oppi ite nousee istumaan eli 6kk vanhana.

Esikon aikana, ja jo ennen ku se synty ni tuli nla tädin kans riitaa siitä mitä lehmänmaitoa tulee antaa sit ku on sen aika. Se oli sitä mieltä että ehdottomasti rasvatonta, me kun annetaan punasta(ja välil kevyt). Ollaa ite myös joissai asiois ehdottomia ja pidämme päämme, ni onpa tuo neuvolan tätiki jo alkanu välist kattoo läpi sormien niitä omia kantojaan. Aina se kyl muistaa sanoo et tyttö kasvaa omal käyrällää, ja kerran on jouduttu menee painon tarkistuksee.

Kuitenki luotan siihen enemmän ku sijaiseen, eli toiseen saman neuvolan tätiin. Ja nyt ku kakkosen 3kk neuvola oli, niin saatiin uus aika vasta 16.1. ja silloin kakkonen onkii jo melkein 5kk! Ja toi kyseinen aika on 4kk neuvolääkärin tarkastus. Aattelin et ens viikol soittelen neuvolaa ja kysyn et onko toi nyt sitte ok, vai pitääkö se tarkistus käydä tekee jossain muualla lastenlääkärillä(ja kuka sen sit maksaa). Ymmärrän kyl et ajat on tiukas ku nla lääkäri vaan 2kertaa viikos paikalla ja joulu sotkee kuviot. Mut ite ainaki joskus saanu sen käsityksen et noi lääkärin tarkastukset pitäs tehä ajallaan eikä melkee kuukaus myöhässä.
 
Takaisin
Top