Kokemuksia ketogeenisesta ruokavaliosta

Aloitin jälleen n. kuukausi sitten, mutta sitten tuli pariksi viikoksi kaikkea sairastelua, ja vatsataudissa lopulta luovutin kun tuntui että pakko saada jotain sokeripitoista. Aiempi yritys päättyi syksyllä raskauspahoinvointiin. Maanantaina palasin taas ruotuun.
Nyt valmistumassa kana, vihreä papu, kesäkurpitsa, chili, inkivääri, valkosipuli, kookosmaito keittoa. Tämä on ihan mun lempparia ja voisin syödä vaikka joka päivä.
Jostain syystä myös usein tullut ketogeenisella ruokavaliolla plussattua ja sehän tässä on toiveena taas ja motivoi pysymään tässä ruokavaliossa :)
 
Mä tuun heti ketolle takas kun imetys joskus loppuu 😅 Tai periaatteessa heinäkuusta olis jo mahdollisuus palata, kun lapsi olis sit jo yli yksivuotias ja rintamaitoa ei tarvi ruoaksi enää. Ni ei haittais vaikka maitomäärä vähenis, hän vois syödä ne tipat mitkä irtoo, ehkä vieroittua jos ei nappaa syödä vähentynyttä määrää enää, ja mä voisin voida taas paremmin ilman hiilareita. Keto sopi mulle painonpudotukseen erinomaisesti, ja vhh ylläpitovaiheeseen. Tuntui yksinkertaiselta ja helpolta tavalta syödä, myös pätkäpaasto oli jees kun sai syödä vatsan täyteen asti siinä ruoka-aikana ja muulloin piisasi virtaa syömättä. Juuri nyt koitan "sammutella tulipaloja" ja kattoa pt:n avulla hiilarillisen ruokavalion järkeväksi, kun ei yksin ollut voimia sitä miettiä kuormittavaksi osoittautuneessa vauva-ajassa. Oon syöny mitä käteen sattuu. Ihan siis hyviäkin ruokia ja kasviksiakin joo, mutta myös kaikkea muuta 🥴 Ah, kohta on kesä ja keto 😋
 
Vhh:lla ollaan oltu alkutalvesta asti. Toki nyt on vähän taukoa kun pitää sairastaa, mutta kunhan paukut taas löytyvät niin jatketaan. Välillä olen käynyt ketoosinkin puolella, vhh + hikiliikunta tyhjentää hiilarivarastot aika nopsaan. Täällä päin voi vielä hiihtää, se tuntuu sopivan minulle hyvin. Tosin nyt kun vatsataudin jäljiltä kävin puntarilla ni lukemat oli varsin kivat, mutta kyllähän sen tietää kuinka helposti kilot hiipivät takaisin jos ei ainakin yleisellä tasolla koita tarkkailla syömisiään. Minä lipsun helposti leivän kanssa, ruisleipää on pakko päästä natustamaan silloin tällöin. Mutta muutama vhh-päivä viikossa pitää yllä sitten tasapainoa.
 
Mä en saa unta jos en syö hiilaria, muutenkin olo kaamea, ylivirittynyt, aggressiivinen.. Joillekin se taas sopii ja saavat paremmin unta! Joskus oon ollu semi vhh:lla ja se oli ok.. Nykyään en pysty siihenkään, keho kaipaa hiilaria.
 
Vhh tosiaan vähentää unen tarvetta, pärjää vähemmälläkin. Mutta senkin olen huomannut et jos on yö mennyt jostain syystä ihan pipariksi ja rikki, niin hiilariton dieetti on ihan mahdoton pitää päivällä kun keho huutaa extraenergiaa ja mieluiten pikana.
 
Mä olen ollut vetänyt ketoilun astetta pidemmälle ja ryhtynyt karnivooriksi, eli vain eläinkunnan tuotteita. Lisännyt siihen eri pitusia paastoja. Toistaiseksi 4 päivää ollut pisin paasto. Nyt kun kevät lämpenee niin haluan kokeilla viikon vesipaasto.
En ole eläissäni voinut näin hyvin. Mulla on hävinnyt kaikki kivut, säryt, ylipaino, vatsaoireet, turvotus, peräpukamat, hilse, kankeus, hienhaju, naaman punoitus (jopa sosiaalisissa tilanteissa punastelu) jne.
Tilalle on tullut energiaa, hyvä itsetunto, virkeyttä, iloa, hyvää mieltä, normaali verenpaine, lisää liikkuvuutta. Aivan käsittämätön muutos mielialassa, sitä ei voi uskoa jos ei ole itse kokenut.
 
Hienoa kuulla, että sinulla on ketoilu ja paastoilu toiminut noin hyvin! Paastoaminen kannattaa varmaan aloittaa pätkäpaaston avulla ja perehtyä asiaan kunnolla ennen aloittamista.
 
Last edited by a moderator:
Nostetaan. Olisi tarkoitus taas alkaa ketoilla, ehkä syksyn tässä edetessä.. Tuntuu että ihon kunto paranisi ja kehon tukkoinen olo sulaisi pois, kun saisi hiilarit taas minimiin. En tiedä kuinka realistista on, mutta ainakin nyt hiilarien vähentäminen voisi aluksi rauhakseen olla se juttu.
 
Takaisin
Top