Kokemuksia ammesynnytyksestä?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Pirkku
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Muistaakseni Jorvissakin on vain yksi tai kaksi ammetta, eli synnyttää ei siellä saa.
Muutenkin taitaa pk-seudulla olla erikoistoiveet kortilla, kun on noita remontteja...
 
Minulla on kyllä se käsitys, että Jorvissa kyllä saa veteen synnyttää. Ja ainahan saa oman ammeen sairaalaan viedä. :)

Ammeita vuokraa ainakin Aktiivinen Synnytys Ry ja monet doulat. :)
 
Jaa, no ei kuulema saanut tai ainakaan suositeltu kun itse kävin - tosin en itse olisi ehtinytkään, hyvä kun ylipäätään sairaalaan ehdittiin :)
 
Mua jotenkin myös houkuttaisi ajatus ammesynnytyksestä. Täälläpäin ei vaan taida olla siihen mahdollisuutta. Viikkojakin on tosin vasta 15 ja nyt jo tuleva synnytys mietityttää..
 
Nostellaan tätä ja kyselen että missä oli mahdollista synnyttää veteen tämä päivänä?
 
Moi! Jaanpa tähänkin ketjuun kokemukseni💗 Synnytin toisen lapseni veteen huhtikuussa Hyvinkäällä ja harmittaa etten mennyt ammeeseen jo esikoisen aikana kun mahdollisuus olisi ollut. Veteen meno tuntui taivaalliselta! Olo oli supistusten välissä täydellisen rento. Supistukset oli edelleen haastavia ja tarvitsin miehen tekemää tukistamista, doulan lantionpainallusta ja synnytyslaulua niiden aikana, mutta uskon niiden välissä olleen autuuden nopeuttaneen synnytystä hurjasti. Ehdin olla ammeessa kai vähän yli tunnin, sairaalassa pari tuntia ennen vauvan syntymää. Koko kokemus oli ihan mielettömän upea. Vauva syntyi veteen ja kahmaisin hänet sieltä itse syliini kuten olin toivonut. En saanut suoraan koppia, mutta parilla yrityksellä löysin hänet takaani.

Oma kokemukseni on siis, että kannattaa ehdottomasti antaa vedelle mahdollisuus!

Meillä oli mukana myös synnytysvalokuvaaja ja olenkin jakanut koko synnytystarinan kuvina ja kertomuksena instagramissa @sundoulasini, tässä vielä linkki 🤍: https://www.instagram.com/sundoulasini/profilecard/?igsh=cHlrYzNiOXVjMmh0
 
Moi! Jaanpa tähänkin ketjuun kokemukseni💗 Synnytin toisen lapseni veteen huhtikuussa Hyvinkäällä ja harmittaa etten mennyt ammeeseen jo esikoisen aikana kun mahdollisuus olisi ollut. Veteen meno tuntui taivaalliselta! Olo oli supistusten välissä täydellisen rento. Supistukset oli edelleen haastavia ja tarvitsin miehen tekemää tukistamista, doulan lantionpainallusta ja synnytyslaulua niiden aikana, mutta uskon niiden välissä olleen autuuden nopeuttaneen synnytystä hurjasti. Ehdin olla ammeessa kai vähän yli tunnin, sairaalassa pari tuntia ennen vauvan syntymää. Koko kokemus oli ihan mielettömän upea. Vauva syntyi veteen ja kahmaisin hänet sieltä itse syliini kuten olin toivonut. En saanut suoraan koppia, mutta parilla yrityksellä löysin hänet takaani.

Oma kokemukseni on siis, että kannattaa ehdottomasti antaa vedelle mahdollisuus!

Meillä oli mukana myös synnytysvalokuvaaja ja olenkin jakanut koko synnytystarinan kuvina ja kertomuksena instagramissa @sundoulasini, tässä vielä linkki 🤍: https://www.instagram.com/sundoulasini/profilecard/?igsh=cHlrYzNiOXVjMmh0

Aivan ihana tarina kuvineen! ❤️ Kyllä veteen on vaan ihana synnyttää! Paljon lempeämpää kuin kuivalla maalla, vedessä on keveämpi olla ison mahan kanssa ja se vesi osaltaan tosiaan vie kipua pois. Minäkin oon kahdesti synnyttänyt ammeessa omassa olohuoneessa ja voi että oli se vain parasta! 🥰
 
Takaisin
Top