Kivunlievitys

Ainakin tuossa brittiläisessä "Vatsasta maailmaan"-ohjelmassa kertoivat tuosta laitteesta eli varmaankin muualla päin mualimaa saattapi olla yleisempi tuo TENS. Vaikka tuo onkin kyllä ihan mutu-tuntumalla sanottu [8|]
Mutta tuo on varsinkin kuulemma ennen sairaalaan menoa hyvä apu kipuun, kotona kun ei niitä kivunlievityksiä nyt kovin laajaa arsenaalia ole käytössä. Jos ei pelitä itsellä, niin sille ei sitten voi mitään mutta mielelläni kokeilen. Ilmeisesti ensi viikolla saan laitteen vuokralle joten jos vaavi syntyy etuajassa niin olisi tuosta apua silloinkin [:)]
 
Mä oon niin kahden vaiheilla tästä kivunlievityksestä....

Olen ensisynnyttäjä ja isoin ongelmani on neulakammo.
Jo neuvolassakin kun ottavat verikokeita tai hemoglobiineja niin taju meinaa lähteä joka kerta (ensimmäisellä kerralla kun ottivat verikokeen niin pyörryinkin)
Joka kerta nousee hiki pintaan kun sinne menen ja ihan vain siitä kun tiedän että taas pitää neuloja kestää.

Sinänsä siis synnytys ei jännitä, mutta ne puudutukset...
Yritän kuitenkin koko ajan ajatella niin, että siinä vaiheessa kun on synnytys käynnissä niin tuskin välttämättä edes muistan koko kammoa =)
Joko kivut ovat siedettävät ja en tarvitse puudutuksia tai sitten kivut ovat niin kipeät että viis veisaan enää koko neulakammosta.

Silti se vain mietityttää... Neuvolassa vain ns. naureskelivat kun kerroin tästä kammosta. Sanoivat heti että tuskin sinä sitä ehdit miettimään...
Täähän on tosiaan niin paha, että hammaslääkäriin mennessä joudun ottamaan rauhoittavia ihan vain sen puudutuksen takia. Sitä en muuten kestä, koska nään sen neulan...Olen kerran pyörtynyt siihen kun näin sen hammaslääkärin puudutusneulan.
 
Avoimin mielin oli hyvä ohje. Turha on äidin jäkittää kivuissaan vastaan synnytyksen kulkua, koska haluaa luomusynnytyksen. Ja ei varmaan ole kenenkään edun mukaista, että äiti ei jaksa ponnistaa kun ei ole kivunlievutysten ansiosta saanut levätä. Itse synnytin ekan epiduraalin, ilokaasun ja pudendaalipuudutuksen voimin. Synnytys oli helppo ja eteni. Toisen synnytin ilokaasun ja spinaalin voimin. Helppo ja meni nopeasti. Vauvat ovat olleet 10 ja 9 pisteen ja hyvin tarkkaavaisia syntyessään. Kätilöt kuitenkin koko ajan tarkkailevat vauvan vointia ja laittavat rutiinisti anturin päähän ja ainakin minulla laittoivat tipan, puhkoivat kalvot ja antoivat oksitosiinia. Suosittelen kivulievitystä!
 
Todellakin, fiiliksen mukaan pitäisi mennä. Jos tuntuu että tarvii kivunlievitystä vaikka on kuinka päättänyt luomuna mennä niin parempi ottaa se lievitys :)

Ite menin avoimin mielin synnyttämään, toki olin miettiny etukäteen että yritän parhaani mukaan mennä ilman lääkinnällistä kivunlievitystä. Kätilölle sanoin että haluan kuulostella oloani ja pyydän sit jos jotain tarvin ja näin edettiin.
No aika pian sitä sitten epiduraalia kaipailin ja se toimikin sitten hyvin. Pudendaalikin laitettiin jossain vaiheessa. Ilokaasua hengittelin sitten synnytyksen jälkeen kun paikkaustilannetta katseltiin.
Suosittelen kyllä käyttämään hyödyksi tarjolla olevia vaihtoehtoja jos siltä tuntuu, kyllä ne kummasti helpottaa tilannetta :)
 
Esikoista synnytettiin kauan ja hartaasti.  Silloin aika pitkään toimi kaurapussi ja kuuma suihku.  Kunnolla kun lähti avautumaan niin päädyin epiduraaliin ja siinä vaiheessa kun oli toista vuorokautta jo lasta tehty niin en ois luomuna kyenny mihinkään.  Aquarakkuloita ja ilokaasua kokeilin ennen kuin anestesialääkäri ehti paikalle ja tiedänpä etten koskaan enää niitä halua.  Epiduraali oli aivan loistava!  Sen avulla meni loppuvaihe kuin tanssien.

Kuopuksen kohdalla oli selvää että epiduraalin haluan.  Jostain syystä en sitä saanut, lääkäri laittoi spinaalin joka ei siis toiminut ollenkaan, mulla puutu vaan varpaat, ei muuta.  Kipujen puolesta meni siis täysin luomuna, mutta synnytys oli niin nopea joten ei haitannut.

Mä en esikoisen synnytystä suunnitellu ollenkaan etukäteen.  Kun ei ollu aavistustakaan siitä mitä ne kivut on niin en halunnu miettiä otanko lievitystä vai synnytänkö luomuna.  Päätin että mennään luomuna niin pitkään kuin pystyy ja kipujen mukaan sitten lievitystä.  Hyvä ja toimiva suunnitelma :)  Kakkosen kohdalla olin tosiaan suunnitellu sitä epiduraalia mutta eipä tuo haitannu etten saanutkaan.
 
Itselleni ei tarjottu alkuun mitään. Tosin synnytykseni oli niin nopea ettei kätilö muutenkaan oikeen pysynyt perässä :D kun pääsimme sairaalaan noin 3 h kipeiden supistusten alusta, niin olin 7 cm auki. En muista sanoinko vielä epäuskoiselle kätilölle ennen tarkastusta, että "mä en sitten selviäkään tästä ilman lääkettä". No sain sitten just 30 min ennen lapsen syntymää sen epiduraalin, että eipä siitä juuri apua enää ollut. :D Mutta kipu oli niin järkyttävä etten olisi ikinä uskonut, että joku voi sattua noin paljon ja itselläni on erittäin suuri kipukynnys. Veikkaan, että olisin pyörtynyt ilman mitään lääkettä. Sain lisäksi puoliksi happea ja puoliksi ilokaasua, koska en pystynyt kunnolla hengittämään. Synnytys kesti säännöllisistä suppareista 4h.

En voi sanoa kellekään, että ottakaa nyt ihmeessä lääkettä, mutta itse olin päättänyt, että mitään en ota ja käytän ammetta sun muuta apuna. No ehdin olla sen tunnin siellä synnytyssalissa, kun lapsi syntyi, että se siitä kivunlievityksistä ja olen iloinen, että sain edes nuo lääkkeet, koska kipu on niin sietämätöntä ettei sitä voi karusti sanottuna verrata varmaan muuhun kuin siihen että sua silpotaan elävänä paloiksi. :D
 
Gibsoni:

Mulla oli myös neulakammo ja sanoinkin miehelle, että muhun ei sit neuloja pistellä. No sainkin sitten streptokin takia antibioottia kanyylin kautta ja se jos joku oli kauheeta, kun näin sen neulan ja kivusta kouristellessa piti vielä koittaa varoa sitä kättä. No siihen jäikin sitten kiva mustelma ja kipu, kun olin heiluttanut ja jännittänyt sitä laittaessa. Lisäksi sain vielä alapäähäni jotakin lääkettä vauvaa varten tai mihin nyt olikaan tarkoitettu. Mutta jotenkin se synnytyskipu kyllä vei huomion noista neulanpistoista, että se tuntui kuin hyttysen pistokselta enää siinä vaiheessa. 
 
Mä suosittelen lämpimästi kaikkia ensisynnyttäjiä lukemaan hyvin kriittisesti noita aktiivisen synnytyksen ym. sivuja. Totta kai on hyvä ottaa etukäteen selvää erilaisista kivunlievitysmenetelmistä, varsinkin lääkkeettömistä, joista ei ihan hirveesti neuvolan synnytysvalmennuksessa puhuta ainakaan meillä päin. Kovasti keskitytään vain puudutuksista puhumaan... Mutta kyllä ne kätilöt on ammatti-ihmisiä mitä synnytykseen tulee ja varmasti osaavat auttaa ja lukea ihmistä ja tarjota sopivaa kivunlievitystä.

Asia on mun mielestä niin, että sen synnytyskivun kanssa ei tarvitse kärvistellä sen takia, että jossain Afrikassakin naiset synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä ja onhan noita lapsia synnytetty ennenkin ilman epiduraalia ym. Synnytys on kokemuksena sellainen, että vaikka sitä kuinka pähkäilis ja miettis mikä olis hyvä "kaava", niin siihen ei kuitenkaan pysty täysin varautumaan. Mitä vähemmän suunnittelee, sen vähemmän pettyy. Sanon nyt tämän ihan vilpittömästi kokemuksen syvällä rintaäänellä. Mulla oli synnytyksessä sekä lääkkeetön että lääkkeellinen kivunlievitys käytössä. Kumpaankin olin tyytyväinen, enkä todellakaan kanna mitään huonoa omaatuntoa epiduraalista tai ajattele, että olisin sillä vahingoittanut lastani.

Mun tekee myös pahaa kun otetaan verikoetta tai edes hemoglobiinia, mutta synnytyksessä en nähnyt edes koko epiduraalipiikkiä missään vaiheessa ja olin kyllä sen verran keskittynyt supistusten kanssa selviytymiseen, ettei tuon puudutteen laitto tuntunut miltää.
 
ite en kyllä ota epiduraalia seuraavan lapsen kohalla ku lääkäri pisti 4 kertaa ja joka kerran meni jotenki vinoo et puolet kropasta oli tunnoton mutta kuiteski tunsin supistukset eikä se ollu yhtää kivaa mutta heti ku sain spinaalipuudutuksen ni olin taivaassa..
 
Itse menin synnytykseen avoimin mielin ja voin vaan todeta että en todellakaan olisi ilman kaikenmaailman puudutuksia selvinnyt siitä. Pelkään kans neuloja ja etukäteen ahdisti ajatus että tulee tippa käteen jos ottaa epiduraalin. No se tippa tuli sitten jo aiemmin kun vauvelin sydänäänet hävisivät hetkellisesti mahan päältä otettuna. Ja sitten sain ensin jonkun kohdunkaulan puudutuksen kun eivät voineet heti kalvojen puhkasun jälkeen laittaa epiduraalia. Kyllä siitä apua oli, vaikka ei niin paljoa, mitä jotkut sanovat. Synnytyksen jälkeen laittoivat epiduraali letkua pitkin jotain särkylääkettä sitten vielä kun tikkasivat välilihan leikkauksen jäljiltä ja siitä aineesti putosivat kaikki omat paineeni tosi alhaisiksi, mutta silti ottaisin kaikki ne puudutukset edelleenkin.

 
Minä liputan myös avointa mieltä =) esikoisen kohdalla asennoiduin niin, että se sattuu pirusti, ja sen jälkeen meillä on vauva. En tehnyt etukäteen mitään päätöksiä lääkkeiden suhteen tms. Synnytys oli kuitenkin niin tolkuttoman nopea, että en ehtinyt saada mitään puudutteita vaikka olisin halunnutkin =S vedet meni kotona 1:30 ja 3:30 olin jo täysin auki ja mua kärrättiin kiireellä synnytysvastaanotosta saliin =D luomuna mentiin mutta ei se loppujen lopuksi niin kamalasti haitannut. Pahin kipu kesti ehkä 5min kun avauduin muutamalla supistuksella parista sentistä kymmeneen senttiin kertaheitolla. Silloin oli kyllä pakko huutaa, mutta ku salissa pääsi ponnistaan niin en sitten olisi juuri kaivannutkaan enää niin sitä puudutusta. Mutta tää on niin yksilöllistä, ite voisi ajatella synnyttäväni tämän toisenkin ilman epiduraalia, tää syöksysynnytys kun on meillä sukuvika niin en usko että Täpinän kanssakaan tarvii kauaa kärvistellä =)
 
Mulla on ollut jotenkin aina semmoinen mieli synnytystä kohtaan, että kaikki mahdolliset kivunlievitykset otan, mitä on saatavilla. Nyt sitten, kun olen raskaana ja synnytys pikkuhiljaa lähenee, on mieli muuttunut aika paljon.
Yritän mennä avoimin mielin sinne synnyttämään ja kuuntelen kätilöiden ehdotuksia. Haluaisin kuitenkin pärjätä mahdollisimman pitkään ilman lääkkeellisiä kivunlievityksiä. Ja ilokaasua en halua kokeilla ollenkaan. Se jotenkin kammoksuttaa jo pelkkänä ajatuksena. En halua, että pääni menee sekaisin mistään kaasuista, saatikka että tulisi sen takia huono-olo.
Epiduraalia olen ajatellut kokeilla, mutta sen kanssa pelottaa eniten se, että joutuuko sitten olemaan koko ajan sängyssä, jos on kiinni kaikenmaailman laitteissa? Haluaisin mahdollisuuksien mukaan liikkua paljon ja vaikka keinua jumppapallon päällä. Piikkejä en pelkää, mutta se pelottaa, että en pääsisi sängystä liikkeelle ollenkaan.
 
Itsellä synnytys lähenee kohta puoliin ja olen menossa suhteellisen avoimin mielin synnyttämään. Itseä tuo epiduraali hieman mietittyttää koska tuppaan saamaan helposti noita sivuvaikutuksia lääkkeistä, kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Kärsin muutenkin migreenistä ja voimakkaasta päänsärystä niin en sitä hirveän mielellään itselleni ottaisi.
Ilokaasua olen ajatellut kokeilla vaikka  siitäkin aika moni tuttu on saanut huononolon itselleen.
Omaan erittäin matalan kipykynnyksen ja pelkään pistoksia mutta tiedän etten selviä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Olen ettinyt ja lueskellut paljon lihakseen annettavista lääkkeistä. Synnytyksessä se selviää mitä kaikkea sitä tarvitsee.
 
Päivä päivältä lähenevä synnytys alkaa olemaan enemmän ja enemmän mielessä, joten ekyinpäs mielenkiinnosta lukemaan. Tällä hetkellä mielessä ei todellakaan ole mitään valmista synnytyssuunnitelmaa ja varsinkin kun aiempaa kokemusta ei ole, menen sairaalaan täysin epätietoisena siitä, mitä edessä on. Tämäkin kuitenkin melko luottavaisin mielin, koska olenhan silloin sairaalassa, kätilöiden ja muiden ammattilaisten käsissä. Luotan siihen, että he osaavat kertoa ja neuvoa mikä on missäkin tilanteessa parhaaksi, sekä minulle, että pienokaiselle.

Olen oikeastaan yrittänyt olla lukematta ja miettimättä liikaa erilaisia vaihtoehtoja, huomasin, että ne vain sekoittavat pakkaa entisestään. Epiduraali on vaihtoehto josta tiedän kenties eniten.. joten uskon päätyväni siihen ja jos sitä minulle suositellaan tai kivut ovat niin kovat, etten ilman pärjää niin ei mulla epäilyksiä siihen liity.. pelottaa kenties tilanne, jossa se laitetaan. Ns. luomusynnytys ei periaatteessa merkitse mulle sen enempää.. en arvosta luomusynnytyksen läpikäyneitä naisia sen enempää kuin vaikkapa epiduraalia kipuun ottaneita. Ehei, kyllä jokainen synnytys on varmasti vaatinut oman työnsä.. ja jos kerran on olemassa edes pieni mahdollisuus hieman helpottaa synnytystä..miksi sitä ei käyttäisi? Enkä usko, että vauvallekaan on näistä puudutteista niinkään haittaa, tuskin niitä siitä tapauksessa käytettäisiin.

Saa nähdä mitä edessäpäin oottaa.. onnea vain kaikille, joilla synnytys edessäpäin, oli se sitten ensimmäinen tai viides.. kyllä siitä maailman parhaimman palkinnon saa :)
 
Nostelempas tällaista ketjua kun itsellä alkanut pyöriä synnytys aika taajaan mielessä. Oma suunnitelma on mennä luomuna aluksi ja tarpeen vaatiessa sitte ihan lääkkeellisiäki menetelmiä. Epiduraalista oon kahden vaiheilla ku oon kuullu et joillaki auttaa ja joillaki vaan hidastaa synnytystä. Ilokaasua haluaisin kokeilla ihan mielenkiinnostakin :D
 
Takaisin
Top