Kivunlievitys

viimeinen

viimeinen

Puuhakas puhuja
Ajattelin nyt tähän laittaa ihan vaan jos asia mietityttää jotakuta... Olen vähän kauhistellen lukenut kuinka hirmu useat on päättäneet mennä ilman lievityksiä. Mikäs siinä jos pärjää ilman. Lämpimästi kumminkin suosittelen että avoimin mielin menisitte synnyttämään, ja uskokaa sitä kätilöä jos se suosittaa esim. epiduraalia, turhaan ne eivät sitä tarjoa. Joskus synnytys venyy vain siksi että äiti ei pysty rentoutumaan kun kivut on kovia, ja sitten saattaa tulla ongelmia jo vauvallekin kun synnytys venyy ja venyy ja äiti edelleen kuvittelee että on lapsen parhaaksi olla ilman lievitystä. Tosiasiassa voi ollakin niin että lapsellekin on parempi ja synnytys etenee nopeammin jos laitetaan vaikka sit joku kohdunkaulanpuudutus.

Itse oon synnyttänyt epiduraalilla kaksi poikaa ja ilman epiduraalia kaksoset. Vauvojen vireystasossa en kyllä huomannut mitään eroa.
 
Kiva, että aloitit tälläisen! Mä ainakin kaipaisin ylipäätään enemmän keskustelua synnytyksestä, kivunlievityksestä sun muusta.. Aika vähän täällä niistä keskustellaan muuten kuin oman kuun keskusteluissa! [&:] Itse haluan ainakin kaikki kivunlievitykset mitkä hyvältä tuntuu. Uskon, että lapsi voi hyvin jos minäkin! 
 
Mä olen vahvasti sitä mieltä, etteivät ne kätilöt turhaan tarjoa kivunlievitystä. Ja aion itse siihen kyllä myöntyä kun sitä minulle sitten tarjoavat. Joskus kovien kipujen takia äiti jännittää lihaksia niin paljon eikä pysty rentoutumaan että synnytys ei etene. Minä näistä asioista kun niin paljon tiedänkin kun itse ensimmäistä odotan ja synnytyksestä vielä tietoakaan! [:D] Mut siis näin olen kuullut ja näin kävi mm. äitini siskolle viimeksi. Hän sit lopulta suostui kivunlievitykseen ja pikku prinsessa saatiin terveenä maailmaan! [:)]
 
Hmm. Jossain täällä taisi olla jotain juttua kivunlievityksestä ,mutta eipä enää tule mieleen missä. Anyway. Olen itsekin sitä mieltä, nyt jo kokemuksella, että asia on just niin, että liian kova kipu saattaa viivyttää aukeamista esimerkiksi. Niin minulle kävi. Muutenkin synnytys kesti kauan, vaikka papereissa vain reilu kuusi tuntia, 108 h vesien menosta! Supistukset veivät koko kropan kramppiin eikä kohdunsuu auennut, joten sitten osasin kysäistä että kuinka paljon pitää sattua että saa jotain... Kätilö otti käyrät, päästi "oho" ja juoksi hakemaan piikin[:D] Eikä tuo epiduraali ole sa ainoa tehokas todellakaan. MInä luotin kätilöön ja kohdunkaulanpuudutus sekä joku piikki peppuun teki tehtävänsä ja ponnistus meni nopsaan. Luottakaa, luottakaa ammatti-ihmisiin.
 
Jees, komppaan kyllä aloittajaa!

Mun synnytys kesti ekoista suppareista vauvan syntymään yhteensä 36 tuntia, ja ilman kipulääkkeitä en olisi mitenkään jaksanut puskea vauvaa maailmaan.

Sain ekana yönä sairaalassa kipulääkekoktailin jalkaan, että sain nukuttua, ja seuraavana päivänä epiduraalin ja käynnistyspiikin, kun synnytys ei kivuliaista suppareista huolimatta edennyt tarpeeksi nopeasti. Epiduraalin laittaminen tuntui ihan pikkaisen, se ennemmin laittoi säpsähtämään kuin sattui, ja sen jälkeen tuntuikin todella hyvältä, ja en tuntenut suppareita enää lainkaan. Synnytys lähti tämän jälkeen hienosti etenemään. Eli yhdeltätoista aamulla sain epiduraalin ja käynnistystipan, ja klo 17:16 oli poika maailmassa. Ponnistusvaihe kesti 71 minuuttia, ja luulen että sekin olisi ollut todella tuskaista ilman kipulääkkeitä.

Vaikka nyt hehkutankin epiduraalia, niin nostan kyllä hattua kaikille niille naisille, jotka luomuna vauvansa ovat synnyttäneet!
 
Olen synnyttänyt kolme kertaa ilman kivunlievitystä. Jo ensimmäistä odottaessani päätin, että mikäli kivunlievityksestä voi olla haittaa synnytyksen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta, kestän kivut ja synnytän ilman aineita. Järkeilin asiaa niinkin, että naiset kautta aikojen ovat synnyttäneet ilman kipualievittäviä, miksen minäkin ja lisäksi en antanut minkään uhkakuvien tai kertomusten pelottaa mieltäni. Lähdin siis synnyttämään avoimin mielin. Ensimmäinen synnytys on kirjattu kestoltaan hieman reilut 2 h , toinen n. 3 h ja kolmas synnytys kesti myös n. 3 h.
Tämän neljännen kanssa aion mennä samoilla tulilla, saas nähdä miten käy, kestänkö enää kipua kuten ennen.
Joka kerta olen käyttänyt kivunlievityksenä liikkumista ja keinutellut itseäni sekä kävellyt supistusten aikana. Eilen katselin vauva tulossa- ohjelmaa ja ihmettelin, miksi naiset makaavat sängyssä supistusten kanssa. Liikkuminen auttaa.

Olen sitä mieltä, että kivunlievitys on varmasti paikallaan silloin, kun kivut kestävät pitkään, ei kukaan kestä synnytysupistuksia tuntikausia.
 
mä olin vielä alkuraskaudesta ihan varma, et otan ihan kaiken, mitä vaan saa. mitä sitä
turhaan itseään kiduttamaan. no, meninpä sit lukemaan kivunlievityksestä lisää ja nyt
oon alkanut pohtia, josko tohon pystyisi ilman lääkkeitä. mitään lopullista päätöstä en
aio tehdä, mutta nyt tuntuu siltä, että haluaisin olla lääkkeittä niin pitkään, kuin pystyn.
jotkut lääkeaineet pysyvät vauvan elimistössä jopa 4 vrk synnytyksen jälkeen. tuntuu
pahalta ajatella, että pieni vauva olisi täynnä erilaisia lääkkeitä mun takiani.
 
Suosittelen vahvasti jokaisen menemään ainakin siihen ensimmäiseen synnytykseensä erittäin avoimin mielin. Itse ajattelin, että jos helpolla päästään niin mikäs siinä mennessä ilman lääkkeellisiä kivunlievityksiä, mutta jos siltä tuntuu niin kaurapusseista lähdetään ja kaikki kokeillaan.
 
Ja kaikki melkeen kokeiltiin 22h synnytyksen aikana joka käynnistettiin käytännössä väkisin sillä oma kroppani ei juurikaan tehnyt töitä lapsen maailmaan saattamiseksi. 2-3 minuutin välein tulevia kamalia lääkkeillä aikaansaatuja supistuksia kestin 7h jonka jälkeen itku kurkussa anelin jo epiduraalia vaikka olin auennut vasta 2cm. Epiduraalin ansioista pystyin rentoutumaan ja kohdunsuu alkoi vihdoin avautumaan. Lopulta 4,6 kiloinen lapsi revittiin maailmaan imukupilla 1½h ponnistusvaiheen jälkeen ilman epiduraalia, ilman mitään kivunlievitystä. En voi kuvitellakkaan enää synnyttäväni alakautta eli ellen saa täyttä varmuutta että seuraava leikataan ulos, jäi lapsen teko osaltani tähän, kiitos tuon luomuna tapahtuneen ponnistus/repimisvaiheen. (imukuppi irtosi 4 kertaa, joista kerran niin että lapsen pää oli jo ulkona ja paiskautui sitten irtoamisen takia uudelleen sisään..)
 
Väitän että paremmin olisin selvinnyt jos synnytys olisi ollut lyhyempi, käynnistynyt itsellään tai lapsi olisi ollut pienempi ja näin mahtunut paremmin ja etenkin nopeammin ulos. Näitä kun ei vaan voi tietää etukäteen...
 
Niin ja meillä vauva voi äitiänsä huomattavasti paljon paremmin vaikka oli kaiken maailman lääkkeitä pistelty ja tiputettu suoneen. Oikein virkeä jössikkä on ollut heti syntymästään lähtien...
 
Tännekin haluan hehkuttaa TENS-laitetta, joka tuntuu olevan suurimmalle osalle aivan vieras juttu eikä siitä oikein neuvoloissakaan välttämättä kuule! Itse törmäsin siihen ihan sattumalta ja onnistuin onneksi saamaan sellaisen vuokraan ennen synnytystäni - ja olin TODELLA tyytyväinen!

Ote Aktiivinen synnytys ry:n sivuilta:

TENS tulee sanoista “Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation”. Laitetta on käytetty menestyksekkäästi vuosikausia synnytyskipujen lievityksessä ympäri maailmaa. TENS-laite on paristokäyttöinen. Se lähettää kehoosi sähköimpulsseja selkään laitettavien elektrodilappujen kautta . Nämä impulssit vaikuttavat positiivisesti niihin hermoihin, jotka ovat tekemisissä aivoihin vietävien kipuviestien kanssa estäen kipuviestien etenemisen.

TENS-laitteemme saa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja niitä saa pitää synnytykseen asti. Synnytyksen jälkeen ne toivotaan palautettavan mahdollisimman pian. Voit vuokrata TENSin keneltä tahansa vuokraajalta, katso välilehdistä vuokraustilanne!

Lisää tietoa: http://aksytens.blogspot.com/ ja http://www.aktiivinensynnytys.fi/artikkelit.php?artikkelinr=58

Itse käytin lähes koko synnytyksen ajan TENSiä (ainoastaan kylvyn ajan oli pois), ja minulla se toimi loistavasti! Laitetta voi käyttää myös lääkkeellisten kivunlievitysten lisänä, ja sitä saa itse säädellä kaulassa roikkuvan kaukosäätimen avulla, tasoja on muistaakseni jo 15, ja itse pääsin tasolle 6 synnytyksen loppuun mennessä, joten tehoa laitteessa kyllä riittää! Impulssit rentouttavat ihanasti alaselkää ja tosiaan lieventävät kipuaistimusta paljon. TENSin avulla pärjäsin koko synnytyksen ilman lääkkeellistä kivunlievitystä ja synnytys kesti 15h, joten ihan maailman nopein se ei todellakaan ollut. TENSin lisäksi kävin kylvyssä ja liikuin mahdollisimman paljon. Synnytyksestäni voi lukea tarkemmin maaliskuisten foorumista Synnytystarina-ketjusta. Mutta, suosittelen erittäin lämpimästi tutustumaan, jos vaan tällaiseen kiinnostusta löytyy! Vuokra oli 40e ja minusta kyllä sen arvoinen, laitteen voi myös saada postitse vuokralle, jos omalta paikkakunnalta ei laitetta löydy.
 
Kiva kun täältä löyty tämmönen ketju. Ootan esikoista joten nää synnytys asiat kiinostaa ja jännittää jo näin etukäteen. Mulla menossa rv 38+6 ja synnytys voi olla ajankohtanen koska vaan. Ite ainakin otan kaikki maholliset lievitykset mitä tarjotaan. Tiedän jo etukäteen että siinä tilanteessa oon todella hermona, jännitän aina todella paljon kaikkee uutta ja itelle vierasta ja se ei helpota yhtään että mun ympärillä häärää ventovieras ihminen. Onneks mies on mukana synnytyksessä, en kyllä selviäis yksin [&o]. Oon myös todella huono kestää kipua, menkkakivut aiheutti mulle kammottavaa pahoinvointia, jalat saatto lähtee alta, oksentelin ja maha oli todella pahasti sekasin aina. Tuskailin hirveesti noitten menkkakipujen kanssa. Saa nähä kuinka käy noitten synnytyskipujen kanssa, se vähän pelottaa tällä hetkellä.
 
Lisäänpä tähän vielä ton tytönkin eli:

Itse oon synnyttänyt epiduraalilla kaksi poikaa ja ilman epiduraalia kaksoset. Tyttären syntyessä olin niin puutunut epiduraalista että ei sattunut juuri yhtään, muut synnytykset on sattuneet paljon. Vauvojen vireystasossa en kyllä huomannut mitään eroa, kaikki muksut on olleet virkeitä.
 
Noksu86 minulla sama menkkakipujen kanssa... "Ilman buranaa ei ole elämää!" E-pillerit osoittautuivat myös pelastukseksi.
Sen verran ehdin silloin kipujen kanssa kärvistellä, että tiedän kylvyn ja kuuman (suihkun, vesipullon, kääreen...) auttavan! Ostin jo apteekista kylmä/kuuma-geeli pakkauksensynnytystä varten. Pitäisi ehkä hakea vielä toinen tuonne välilihalle....

Itse olen pelkoni käsitellyt ennen tähän kaikkeen mukaan lähtemistä, sekin auttaa!
Mieheni on korvaamaton tuki pelkällä läsnäolollaan. Jos hän ei olisi lähdössä mukaan, olisin varmasti kauhuissani. Sitä en tiedä onko hänestä OIKEAA apua, kun ei ole nähnyt minun kärsivän edes niistä menkkakivuista...

Avoimin mielin, myös kaikille kivunlievityksille! Koskee varmasti, mutta selvinneet ne on muutkin ja useimmat menneet vielä uudelleen täysin vapaaehtoisesti! 
 
Itselläni esikoista odotellessani v.2009 maaliskuuta otin epiduraalin mutta se ei auttanut minulle ollenkaan,sitten otin sen kohdunsuun/kaulan puudutuksen ja se oli todella hyvä,paikat puutukin ja en tuntenu synnytyksessä yhtään mitään kipua..[:)] ajattelin että jos tästä nytten raskautuisin uudestaan 3yk niin en ota sitä epiduraalia enään vaan pelkästään sen kohtu puudutuksen.. [:D]
 
Ensimmäistä vauvelia kovasti odotellaan. Sen mitä olen netistä aiheesta lukenut, olen päätynyt siihen tulokseen että siitä lähdetään, että mitään kivunlievityksiä tai toimenpiteitä ei oteta, mutta sitten tilanteen mukaan aloitetaan kokeilut sitten niistä kaurapusseista sun muista ja otetaan sitten tilanteen mukaan mitä tarvitaan.
Täytyy jutella asiasta ystäväni kanssa, jonka synnytys meni ihan luomuna. Samaa haluaisin jos vaan kroppa ja kantti kestää. [:D]
 
Mä olen itse ainakin sitä mieltä, että otan kaiken mahdollisen kivunlievityksen mikä on vain mahdollista[:)] Ja luotan siihen, että kätilöt osaavat hommansa ja tietävät mitä tekevät ja he eivät varmasti anna sellaista kivunlievitystä tai muutakaan mikä olisi vauvalle vaaraksi.[:)][:)]
 
Mä repeilen täällä Viirukhanin miehen kustannuksella!!
Toivottavasti se varautuu hammassuojilla synnytykseen jos meinaa yhtä nasevia juttuja jakaa tositilanteessa!! [:D][:D][:D]

Kyllä mäkin haluan kaikki mahdolliset kivunlievitykset mitä ne vaan antaa!
 
Minäkin muuten varasin itselleni TENS-laitteen ja ajattelin sitä kokeilla. Ainakin olen kuullut kehuja.
Muuten menen niin pitkälle ilman, kun tunnen pärjääväni. Kokeilen kuitenkin mielummin ensin asim akupunktiota ja ammetta [:)]
 
Varmasti aika kiva vaihtoehto jos haluaa selvitä pienemmällä määrällä lääkkeita tai kokonaan ilman!
Onkohan ton käyttö yleistäkin? Vaikka tosiaan meinaan ihan lääkkeitä ottaa.. Mutta mielenkiinnosta kyselen.
 
Takaisin
Top