Kierukkaraskaus yllätyksenä ja sekavat tunteet

Keskustelun 'Raskaana' aloitti Nyytikki1, 17 elo 2019.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. Nyytikki1 Vieras

    Olen nuori nainen, 3v lapsen äiti ja lapsemme sai alkunsa hoidoilla pconi vuoksi. Olen nyt tullut raskaaksi, vaikka minulla on kuparikierukka joka on vielä täysin paikoillaan. Sen ei pitäisi olla mitenkään mahdollista, tai siis hyvin hyvin epätodennäköistä mutta näin nyt on käynyt.

    Olemme mieheni kanssa aikaisemmin puhuneet, että emme tiedä haluammeko enempää lapsia. Tyttäremme on aivan ihana, mutta helppo kolmihenkisen perheen elämä houkuttelee, perheemme tuntuu kokonaiselta ja elämässä olisi suunnitelmana vielä esimerkiksi opiskella. Mieheni aloittaakin syksyllä pitkät korkeakouluopinnot.

    Ja nyt olen raskaana. Mieli vaihtelee koko ajan - välillä tuntuu että haluan tämän heti pois, en ole päättänyt haluta lasta ja tahdon vanhan elämäni takaisin. Toisaalta taas tuntuu, että abortin pienikin pohtiminen on turhaa sillä en uskoisi kuitenkaan siihen pystyväni. Samaan aikaan tuntuu, että ahdistaa kaikki asiat lapsen saamiseen liittyen, mutta en voi tehdä mitään asialle! Näin nyt vain on ja sen kanssa on pakko elää.

    Mitä ihmettä teen, mistä sen voi tietää? Ja ennen kaikkea: voisiko joku kertoa kokemuksia yllätysraskauksista? Tai kierukkaraskauksista? Kierukkani koitettiin poistaa, mutta sitä ei saada pois ja sekin pelottaa kun sen paikallaolo lisää keskenmenoriskiä. :sad001
  2. Vargynja Foorumi-vastaava Staff Member Administrator

    Paljon tsemppiä Nyytikki1! Olette ison pohdinnan äärellä. Ei ihme jos pää on pyörällä ja tunteet sekaisin. Onhan ne vähän kaikilla vaikka olisi toivottu raskaus ja varmasti ei-toivotun yllätysraskauden kanssa vielä paljon enemmän. Kannattaa miettiä, kaduttaisiko abortti jälkikäteen? Entä kaduttaisiko lapsen pitäminen? Se ei ehkä ole helppoa, mutta se vaihtoehto joka kaduttaisi on todennäköisesti se väärä.
  3. Kuunvalo Aloittelija

    Mä jotenkin luin tuon kohdan, jossa sanoit että pelottaa, koska kierukan paikalleen jättäminen lisää keskenmenoriskiä. Eli sinua pelottaa, että raskaus menisi kesken koska kierukka oli pakko jättää paikoilleen?

    Mä aina jotenkin mietin, että alitajunnassa päätökset on jo tehty, tietoinen mieli ei vaan välttämättä kaiken panikoinnin ja pohdinnan vuoksi pääse siihen käsiksi.

    Lähde miettimään asiaa siltä kantilta, miltä sinusta tuntuisi jos saisit keskenmenon? (jos ei tunnu liian pahalta ajatella asiaa näin systemaattisesti). Tuntisitko helpotusta, vai olisiko kaipuuta ja menetystä? Voit ihan vaikka listata paperille pelot, mitä koet tulevaisuuden suhteen jos saatte lapsen, sama homma sen suhteen jos lasta ei tulisikaan tai päätyisit aborttiin. Vääriä vastauksia ei ole, sillä kyse on teidän ja sinun elämästäsi. Laita vain rohkeasti kaikki mieleen tuleva ylös ja hyväksy myös hurjilta kuulostavat ajatukset, sinun ei tarvitse näyttää papereita kenellekään ja nämä ovat vain ajatuksia, mahdollisesti pelkoja ja kauhukuvia tulevaisuudesta. Listaa myös hyvät asiat ja pohdi olisiko se katastrofi jos koulutus/työt odottaisivat vuoden/pari? Loppuelämän kannalta sillä ei ole niin suurta merkitystä jos tulee välivuosia, mutta toki tässä hetkessä asia tuntuu suurelta ja joidenkin toiveiden osalta voi olla järkevämpi laittaa paussi, jos saa lapsen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että niitä ei koskaan voisi tehdä, vauva-aika on verraten lyhyt ja toisen kanssa kuulemma helpompaa, kun se stressi kaikesta uudesta on hieman hellittänyt. Ajatukset voivat myös kehittyä ja kenties koulutus johon menisi ei parin vuoden päästä enää tunnukaan omalta, tai sitten se on vahvistunut että se juuri on se oma juttu. Lapsi tuo mukanaan myös paljon muutoksia ja ne pelottavat aina, muutos ei kuitenkaan välttämättä ole paha asia.

    Itse tulin yllätysraskaaksi tilanteessa, missä meinasin erota ja elämä meni sillä tavalla uusiksi, että saan miettiä tarkkaan mitä teen ja mihin suuntaan astun. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Välillä on päiviä kun mietin mitä hittoa teen, kykenenkö edes toiselle lapselle vanhemmaksi, välillä olen onnesta soikeana kun kuvittelen uutta ihmistä perheeseen. Elämä ei ole välttämättä aina yksinkertaista, mutta asiat tuppaavat aina jollakin tavalla järjestymään.

    Pääset varmasti puhumaan asiasta ihan psykologin kanssa, kun soitat neuvolaan. Suosittelen tätä lämpimästi, kyseessä on kuitenkin iso asia ja tilanne voi tuntua raskaalta nyt kun et koe olevasi vielä täysin varma. Älä kuitenkaan pelkää muutosta liikaa, koita lähteä liikkeelle siitä mitä sisäisesti tunnet. Hiljentyminen myös meditaation kautta voisi auttaa selkeyttämään mieltä, samoin nuo paperille tehtävät harjoitukset. Ota hiljainen paikka ja tilanne, jossa sinulla ei ole aikataulua, rauhoitu ja kirjoita sisimmästäsi lähtien. Kaikki järjestyy kyllä varmasti jotenkin, voimia. :Heartred

    Ps. Haluan vielä sanoa sen, että ymmärrän tunteesi tuosta, että tuntuu kuin sinun olisi pakko tehdä jotakin mitä et halua. Tämä saa aikaan kaunaa, koska tuntuu kuin olisi uhri. Sen vuoksi kannattaa käydä tilanne läpi ja ajatella, että sinulla ON lupa valintaan. Kun ajattelet ettet pääse eroon lapsesta ja on pakko ottaa se vastaan, tilanne tuntuu pahemmalta, kuin jos toteaisi, että kaikesta huolimatta sittenkin haluaisit sen.
    Tsemppiä paljon.
    Last edited: 26 elo 2019

Jaa tämä sivu