Mulla ei päänsärkyyn ole Panadol vaikuttanut, sitä saa syödä kuin leipää, eikä mitään tapahdu. Siksi neuvolalääkäri määräsi tota Panacodia, missä on parasetamolin lisäksi kodeiinia, mikä taas on opiaatti. Ei kuulemma ole haittaa vauvalle, mutta varsinkaan loppuvaiheessa ei saa käyttää kuin satunnaisesti, sillä siitä tulee riippuvaiseksi.
Mulla oli sitä joskus ennenkin määrättynä, kun neiti puuseppä vähän hieraisi kapeanauhahiomakoneella sormenpäänsä jauhelihaksi. Ei muuten tunnu mikään enää miltään lääkkeen jälkeen, hilipatiheijaa. Silloin aikaisemmin ei tullut mitään sivuvaikutuksia, mutta nyt raskaana ollessa se kiskaisee ihan jalat alta; sänky pyörii kuin karuselli ja pyörryttää ihan kamalasti, vaikka olis makuulla.
Sitä lääkettä ei todellakaan mielellään siis ota, mutta se päänsärky on jotain niin kamalaa, ettei mikään muu mahdu ajatuksiin, kuin se repivä kipu, ihan joka sekunti. Ja esim kolme päivää on aika pitkä aika noin sekunneissa mitattuna. Eikä sellainenkaan kai voi kovin hyvää vauvalle tehdä, saatika itselle.
Se on vain harmillista, että migreeni ei lopu kivun loppumiseen, vaan yrjöäminen jatkuu ja kun lääke lakkaa vaikuttamasta, kipu tulee takaisin, kunnes kohtaus sitten itsestään menee ohi. Ennen ei ole näin pitkiä ollut, mutta olenkin voinut keskeyttää ne täsmälääkkeillä, mitä taas nyt ei voi ottaa.
Tämän särkylääkkeen lisäksi olen joutunut ottamaan pahoinvointilääkettä, hiivalääkettä ja antibioottia. Ihan kamalan neuroottiseksi ei siis ole varaa ryhtyä, tai tässähän tulisi hulluksi ennen joulukuuta. Lääkkee on kuitenkin jokatapauksessa olleet pienempi paha. Noh, kaikki on varmaan kyllästymiseen asti lukeneet mun oksentelusta, joten pahoinvointilääkkeen puolustelu sikseen, mutta hiivakin voi hoitamattomana aiheuttaa keskenmenon ja virtsatietulehdus nousta munuaisiin, eli ei paljon ole vaihtoehtoja ollut.
