Kesäkuun kujeilut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Jenni74
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Maiza: Itseäkin houkuttelisi laiva-reissu koko perheen voimin! Mietityttää vaan, miten siellä laivassa pärjäisi pienen kanssa. Millainen hytti teillä oli laivassa? Oliko teillä vauvalle oma sänky laivasta lainattuna vai missä vauveli nukkui?

Toinen mikä mietityttää on se, miten sinne satamaan itsenä siirtäisi. Yleensä oon menny laivalle matkaan sisältyvällä bussilla. Miten käytännössä onnistuu vauvan kanssa matkustaminen pitkänmatkan busseissa..? Eihän niihin penkkeihin vissiin saa edes kaukaloa kiinni? Vauva sylissä?!

Anyway, laivareissu olisi ajankohtainen vasta aikaisintaan syksyllä. Ja silloinhan ollaan jo yli puolivuotiaita nassikoita. emoticon
 
Onneksi ilmat hieman viilenivät!
Täällä kanssa haaveillaan laivareissusta. Täytyykin puhua miekkosen kanssa, mitä mieltä olisi pienestä visiitistä meren tuolla puolen.. Hän kun joutuu maksumiehenä toimimaan, itselläni ei jää äitiysrahoista oikeastaan mitään käteen. emoticon

Maiza: Meillä oli kans parina päivänä näitä tissiraivareita. Neiti huus pää punasena ja kyyneleet valuen. ´Meillä onneks rauhotuttiin kun sylissä heijas ja yritin sitte myöhemmin uudestaan, jolloin taas tissi kelpas.
 Mietin jo, että mahtaakohan hampaita olla tulossa kun netistä luin että hampaiden puhkeamisen aikoihin imetys voi sattua vauvan ikeniin.
Neiti muutenki oli pari päivää kärttysempi ja kuolaa valu/valuu niin maan pirusti.. Mutta ei tuolla suussa vielä mitään näy.

Meillä alettiin eilen ryömiä emoticon Etana vauhtia tosin, mutta kummiski eteenpäin pääsee :) Vatsalleenki kääntyy silloin kun kovasti yrittää.
 

Tervehdys!

Tosiaan teki hyvää pari viieämpää sadepäivää! Alkoi sisällä olla jo tuskaisen kuuma. Meillä kyllä nukuttiin vaunuissa helteilläkin. Oli vain hyttyssuoja vaunukopan päällä ja kuomun "tuuletusikkuna" oli auki niin sai läpivetoa vaunuihin ja hyvin nukkui!

mmj, vau siellä jo ryömitään! Hurjaa vauhtia nämä lapset kehittyy. Esikoisen kanssa odotti koko ajan et milloin se oppii jotain uutta. Nyt taas haluis pitää pienen vauvana mahdollisimman pitkään. No, samaa tahtia tuo menee kehityksessä kuin isosiskonsa. Mahalleen pyörähdettiin kuukausi sitten ja eilen puhkesi ensimmäiset hampaat! Osasin jo odottaa sitä, kun kuukauden verran ollut kovaa kuolausta ja jyystänyt ikenillä kaikkea minkä käsiinsä saanut. Pari päivää tässä myös ollut tavallista levottomampaa, pientä kitinää ja nukkunut lyhyempiä pätkiä. Mutta voi sanoa että vähällä ollaan selvitty. Meidän neiti on ollut niin helppo vauveli koko ajan ja nukkunut alusta asti yöt hyvin, joten ei oo paha jos nyt herätään yöllä 3 kertaa ja normaalisti kerran.

emoticon 

Matkarattaista... Ne olis kyllä tosi kätevät, mutta meille ei niitä nyt hankita kun on jo vaunut ja sitten tuplarattaat, niin ei ole tilaa säilyttää enää matkarattaita. Hermot kyllä menee kun autoon yrittää vaunuja tunkea, eipä sinne takakonttiin sitten muuta mahdukaan. Ollaan  kesäksi suunniteltu reissua muumimaailmaan ja mietin, miten paljon sitä tavaraa oikein tarvii mukaan kahdelle lapselle. No, kai se on kohta joku pikkubussi hommattava et saa kaikki romppeet kyytiin.

Niin ja meillä pitänee kanssa kohtapuolin luopua vaunukopasta... alkaa tytsy oleen jo niin pitkä (viime neuvolassa 64cm) ettei kohta enää mahdu siihen.

Jennille vielä jaksuja. On varmasti hirveää kun ei tiedä mikä omalla lapsella on vikana, eikä voi itse tehdä mitään. Toivotaan että oli ainutkertainen juttu!

Mukavaa kesän jatkoa! Onkos teillä jo juhannussuunnitelmia?

 
Meillä taitaa, ainakin minun osaltani, juhannus mennä tytön kanssa kotona tai vanhemmillani. Riippuen siitä mitä miekkonen oli ajatellut.

Onkos kenelläkään muulla hiustenlähtö runsasta? Tuntuu, että joka paikka on täynnä hiuksiani. Niitä jää tupoittain käteen ja harja aina täys. Ärsyttävää, kun hiuksia pakko pitää koko aika kiinni ettei neiti kisko niitä suuhunsa. emoticon
 
Hiustenlähtöä? Kyllä vaan! Voi luoja miten ahdistaakaan, kun on valmiiks jo niiiiin ohut tukka.. Ja hiuksia on joka ikinen paikka täys.. Huh huh! "Anoin" jo mieheltä lupaa leikata siiliksi tukan .. Eikä sitä kuulemma haittais vaikka leikkaisin.. Mulla on muutenkin sivut melkein siilit.. Mutta toisaalta.. Vois olla aikaa maireen näkönen sellanen ohut hentonen siilitukka.. Joten ehkä mä en kuitenkaan leikkaa..?
Juhannus juttuja: Ei niin minkään valtakunnan suunnitelmia. Ei hajua, että onko vanhin poika meillä vai äitillään.. Ja et tarviiko pikkusintin kummisetä muuttoapua yms.. Sehän nyt on varma, etten vielä henno jättää poikaa hoitoon. On se vaan niin pieni vielä ja tissilläkin niin usein, et tuntuu pahalle ajatuskin siitä, että pitäis olla erossa ilta, yö ja vielä seuraava aamukin.. Mä oonkin päättänyt, et niin kauan kun mennään täysimetyksellä, niin en oo menossa mihinkään humputtelemaan.. Kerkeän kyllä sit myöhemminkin!
Ymmärrän toki teitä, jotka haluavat mennä! :) En tuomitse siis, mutta tää nyt vaan on mun tapa toimia.. Ja toistaiseksi en oo tarvinnut sitä "omaa aikaa" muutakun sen verran, et kampaajalla oon käynyt ja välillä kaupassa yksin...

Me käytiin eilen pojan kanssa Jyväskylässä vauvakinossa! :) Ai että oli mukava päivä! Eka oltiin siis leffassa ja sit mentiin mun siskon luo muiden mammojen ja vauvojen kans! Iltamyöhällä vasta tultiin pojan kans kotia :) Ja aivan ehdottomasti aion mennä seuraavankin vauvakinoon, jos vaan ei muuta ohjelmaa oo.. Suosittelen muillekkin!
 
MaD: Me kun asutaan stadissa, niin mentiin mun isän kyydissä autolla. Oon itsekin miettinyt tuota pidempää bussimatkaa, että mitenköhän mahtaisi onnistua? Just turvaistuimessa kai.
Hytti oli LXB, eli ikkuna, jääkaappi ja parisänky. Meidän vaunut mahtuivat ovensuuhun. Typy nukkuu mun vieressä vielä, mutta hyttiin olisi saanut vauvansängyn. Muuten vaunuissa ja sylissä kuljeskeltiin laivalla, sehän on aika helppoa kun oltiin 7.kannella eli ei tarvinnut hissejäkään juurikaan ja muutenkin laivat on "esteettömiä", eli ei korkeita kynnyksiä jne.

mmj:
Aikamoinen tahti! :) Hampaita varmaan meilläkin pukkaa, aika kauan vaan tuntuu puhkeamiseen menevän. No, ei auta kun vaan lohdutella pientä. Viime yö oli levoton taas, onneksi ilta meni rauhallisesti ilman itkuja.

Hiustenlähtö:
Kysyttekin vielä!!!! Kamalaa.....Tukoittain suhikussa, harjatessa, tyynyllä, Olivian käsissä...

Juhannus: Taitaa mennä kaupungin hiljaisuudessa. Täällä Kumpulassa nimittäin ei ole ikinä ketään, on kuin maalla olisi.
 
Hiustenlähtö: Mul on niin paksu tukka että hyvä kun tiiän lähteekö sitä enemmän vai vähemmän. Eipä ainakaan mulla ole lähteny ainakaan kovin paljoa hiuksia päästä. Ei ainakaa niin huolestuttavasti, pitäis vaan mennä parturii vähän ohentamaan hiuksia jälleen kerran kun meinaa tulla hiukan hiki paksussa hiuksissani :) 

Ja sit omaa napaa: Kyl oli järkevää laittaa noi vaunut rattaiksi.. ei enää yhtää kitisyä eikä itkua tullu kun ollaan käyty vaunuilemassa. Poika ihan nauttii siitä että näkee maailmaa :)
 
Mulla alkaa tulla seinä vastaan. Lauantaina oli jopa niin turta olo että kun katsoin poikaani, en tuntenut mitään. Olen aivan rättiväsynyt, menetän HETI hermoni kun poika huutaa. Varsinkin kun pitäis laittaa hänet nukkumaan, varsinkin päivällä. Hän vetää sellaiset itkuraivarit että korvat räjähtää!! En vaan kestä! Öistä on tulleet jo niin huonot että olen täysin uuvuksissa. Poika nukahtaa siinä 19:30 - 20 välissä. Sitten n. 1:30-2:00 pintaan hän alkaa itkee. Otan hänet viereeni, ja hän tisuttelee, ja nukahtaa. Kahden tunnin päästä alkaa itku taas, tisuttelu, nukahdus, ja sitten tunnin välein taas, mutta siinä 5 pintaan ei halua enää nukahtaa. Ja koko ajan siinä välissä potkii minua kun vimmattu. Jätin nyt vellit pois, jos se on syy levottomuuteen. Olen aivan uuvuksissa ja tunnen vaan tyhjyyttä.

Päivällä kun poika on väsynyt ja näen että hän on väsynyt, ja yritän tuudittaa hänet päiväunille, niin hän huutaa kurkku suorana, ja kroppa on aivan jäykkänä. Kyyneleet pursuaa ja mun korvat kärsii. Poika nukahtaa sitten n 5 - 15 min sisällä mutta ne minuutit ovat pisimpiä elämässäni. En vaan pysty enää. Mieleni valtaa mustat ajatukset ja haluan vaan juosta pakoon, pois!

Olen paska äiti kun en osaa edes tuudittaa lastani uneen. Hän varmaan inhoaa mua, koska vaan huutaa. Ja joo, vaippa on vaihdettu, poika on syötetty ja kuumetta ei ole, hampaita ei ole vielä tulossa - ainakaan ei näy vielä.

Ainoa pelastus on, että mieheni jää lomalle nyt juhannukseksi. Oikeesti haluan lähteä kauas pois. Yksin. Nukkua. Nukkua. Nukkua. Itkeä. Yksin.

 
Jenni; voimia sulle tosi paljon!!! Tämä aika vauvan kanssa on ohimenevää, se loppuu aikanaan ja kaikki helpottaa.
Meillä on ihan samanlaista, parin tunnin välein heräilyä koko yön, potkimista, huitomista, itkua, tissiraivareita...Selkä kaarella huutaa sylissä ja mikään ei välttämättä auta. Olisko nyt vaan tällainen vaihe meidän lapsilla? On niin paljon opittavaa ja nähtävää ja kasvamista, että menee yli pienten kestokyvyn.
Hienoa että saat miehesi apuun hetkeksi. Lepää mahdollisimman paljon, vedä kunnolla henkeä, ET OLE MILLÄÄN TAVALLA PASKA ÄITI!! Olet hyvä ja rakastava vanhempi vauvallesi, muistathan sen. Kaikki me väsytään joskus, kukaan ei kestä jatkuvaa univelkaa ja vauvan itkua. Eikä tarvitse kestääkään, älä sellaista vaadi itseltäsi. Mieti, mikä rentouttaa sinua, miten saisit kerättyä voimia. Älä epäröi pyytää apua, se ei sinusta tee huonompaa, päin vastoin!
 
Voimia ja jaksamisia Jennille! Toivottavasti teillä pian helpottaisi!

Meilläkään ei nykyään meinata nukahtaa, vaikka kuinka tuudittelisi. Silloin tällöin saattaa nukahtaa syliin, mutta tämä ihme tapahtuu vasta pitkän heiluttelun, hyräilyn ja kävelyn myötä ja jos erehtyy istumaan niin huuto alkaa. Meillä tulee myös välillä hirmusia kiukkukohtauksia, kyyneleet valuen itketään ja huudetaan.


 
Hei!

Enpä ole paljon tänne kirjoitellut vauvan synnyttyä, mutta käynyt lueskelemassa silloin tällöin. Ja kyllä se, että kuulee muiden samassa tilanteessa elävien kuulumisia ja kaikenlainen vertaistuki on vaan tärkeää! Tässä kun on ilonsa, mutta myös huolensa ja rasittavuutensa tässä vauvelielämässä. Kuten päiväunille nukuttaminen. Se saa myös mut repimään välillä pelihousuni! Varsinkin sellaisina päivinä, kun olen ihan vaan kotosalla koko päivän lapsen kanssa - joka ei nuku. Silloin kun ollaa jossain menossa, on tapaamista ja muuta, niin tuntuu, että lapsi huolehtii nukkumisestaan ihan itse.

Jennille: Sulla on kyllä ollut ihan ekstrarankkaa. Nyt vaadit itsellesi uniaikaa, kun miehesi jää lomalle. Joskus voi olla, että voi olla vaikeaa nukkua, vaikka voisikin, kun on oikein kuormittunut, mutta yritä pitää muutama päivä niin, että itse nukut ylimääräsiäpäikkyjä. Jos imetät, niin mies voi tuoda vauvan sulle vain imetettäväksi, muuten saisit nukkua.
Me saatiin neuvolasta sellaiset arjen voimavara-kyselyt täytettäviksi, josta päätelin, että nyt tätä jaksamista juurikin kartoitetaan. Saiskohan neuvolan kautta jotain apuja vauvan hoitoon. Että itse pääsisi käymään yksin vaikka lenkillä silloin tällöin. Mua auttaa nimen omaa aina tunti siellä täällä, jolloin voi painaa oven kiinni perässään ja tietää, että nyt joku muu on vastuussa lapsesta. Vaikka vain pienen hetken ajan. Vaadi apuja! Eihän tää vauva-aika ikuisuutta kestä, mutta ei tän haastravuutta saa vähätelläkää.Voimia!
 
Meillä kans on välillä nuita raivareita, pulloraivareita kun en enää imetä..
Mutta luulisin kans että se liittyy tähän ikään (kohta 4kk) että ympärilläolevat asiat on niin kiinnostavia ettei malta syödä, ja sitten turhaudutaan.
Monesti auttaa se kun pitää hetken taukoa, esim. tutti suuhun ja kävelyä ja sitten yritetään uudestaan. :)
Muttta joskus syy on vaan se että on päässyt liian yliväsyneeksi eikä jaksaisi millään syödä.
Syitähän voi olla monia.
Mutta aika harvoin täällä on nuita raivareita, niin ei ole mitenkään raskasta sinänsä ollut.
Velleistä: Mä oon antanut noin viikon ajan ennen nukkumaan menoa noin 150ml maissivelliä, ja sen jälkeen mun mielestä Ella on nukkunut jotenkin hirveen levottomasti. Nukkuu kyllä aamuun asti kuuteen-seitsemään, mutta yö noin klo yhdestä eteenpäin menee hänellä pyöriessä ja jotenkin levottoman oloisesti.. Ajattelin tänä iltana jättää vellin ja antaa ihan pelkkää korviketta vain.
Tai tuossa kohtapuolin vähän perunaa ja sitten parin tunnin päästä kun laittaa nukkumaan niin pelkkä maito.
Ääntelystä: Onko teidän vauvelit hereilläoloaikana kuin äänekkäitä?:D Välillä ihan korviin ottaa kun kiljahtelee ja ääntelee niin hirmusen kovasti :D Saattaa tunnin joskus parikin jatkua, ja voin sanoa että en ole ikinä nähnyt nuin äänekästä vauvaa :)

On tämä aika mennyt niin nopeaa, pitää yrittää nauttia joka päivästä täysin rinnoin, vaikkakin niitä vastoinkäymisiä tuleekin. Kyllä se ajan kanssa helpottaa, niin kliseiseltä kuin kuullostaakaan. Jaksamisia ja nauttikaa vauvoistanne :) <3
 
Jenni, mä niin tiedän ton tunteen. Meillä neiti ei nukahda millään itekseen. Päiväunille saa tissittelyn kautta, ja ne usein on semmossia max tunnin pätkiä. Ja sitten illasta kiukkuaa väsymystään. Yöt on ollu nyt reilu kuukauden ajan tosi levottomia, kun laittaa illalla omaan sänkyyn, herää 20 min päästä itkien. Ja sitten nukahtaa tissin avulla vaan. Ja sitten sama juttu, jos nostaa pinnariin. Nyt sitten on nukkunut vieressä, ja viime yönä aamuyöstä heräili tunnin välein itkien. Ja tuskin mahavaivoihin, kun rauhottu heti kun sai tissin suuhun.

Omassa mielessä pyörii usein ajatus, että mitä ihmettä mä teen väärin, kun lapsi ei nukahda itse, itkee illat ja valvoo yöt. Mitä ihmettä tein raskausaikana väärin, kun meille tuli noin vaativa lapsi. Mutta sitten, katson lastamme, ja muistan kuinka paljon häntä rakastankaan. Pieni hymy, ja unohdan vaikeat yöt. Äidin rakkaus on kuitenkin niin suurta, ettei sitä mitkään itkumäärät poista. <3

Meillä rauhottui illat nyt, kun alotettiin maistella velliä ja nyt sitten perunaakin. Yöt on edelleen kamalia, itsellä univelkaa hitosti, mutta kun illat edes on rauhallisia niin suunta on ylöspäin. Meillä on ensi viikolla 4kk neuvolalääkäri, lasten neurologi. Jos saisi ideoita yöunien parantamiseen.

Muista Jenni, että olet pojallesi paras mahdollinen äiti. Lapsesi ei sinua vihaa, hän ei vaan osaa kertoa sinulle muuten kuin itkemällä, että kaipaa nyt äitiään enemmän kuin koskaan. Tiedän että itkuaika on raskasta, mutta koita kestää! Voimia eniten!
 
heipparallaa... nopeesti vaan tulin kommentoimaan!

Pidemmistä matkoista vauvankaa bussissa: me mentiin mun mummolle käymää kirkkonummelle eka junalla ja loppumatkan pitkänmatkan bussilla... mulla oli poika vaunukopassa kun hän nukkui matkalla sinne... bussin takapenkille mahtui hyvin ja sen verran ahdasta että koppa pysyi hyvin paikoillaan! Matkalla kotiin sattui olemaan pitkänmatkan bussi jossa sai vaunut sisälle...kuski sai jotenki yhet penkit siirettyä! muutenki jos muistan oikee nii busseissa on turvavyöt että saa turvaistuimen kiinnitettyä :) siis meillä tuo aika bussissa alle 10 min...(sentakia vaan vaunujenkaa)

Hiustenlähtöä: Jooo enemmän ku aikasemmin mun mielestä...ahistaa ihan sikana...sänky täynnä niitä poikaki kärsii mun hiuksista...pitää pitää kiinni ihan kokoajan...blää

Soseet ja vellit: meillä poika maistelee maissivelliä iltaisin ja on kerran maistanu porkkana-peruna velliä... päärynä ja mango sosetta on kans saannu maistaa ja tykkää kyllä! ei mangosta kyllä kauheesti mut mammalle se kelpaa :) heh

Kääntyminen-ryömiminen: Gabehan on jo melkee kuukauden kääntyny mahalleen... ja ei kyl malta selällään olla enää ollenkaa... mahallaanku on nii ei kauheen kauaa pysy paikallaan... jollaintavalla saa vedettyä ja potkittua ittensä vähän eteenpäin... aamuisin herään yleensä siihen ku poika ääntelee rajusti ja löydän hänet sitten pinniksestä ihan vinksunkinksun :D on se vaa nii söpöö ku pienoinen yrittää päästä pois ite :) heh...

Juhannus juttuja: Minä ja Gabe ollaan menossa mun kaverinkaa mökille (kaverin perheen kanssa) tää on ollu perinne mulla jo monet vuodet ja päätettiin että vielä tänä vuonna tehdään näin kun mies jotuu oleen töissä koko juhannuksen kuitenkin...
Jännittää vaan ku ensimmäinen pidempi autoreisssu pojankaa edessä (n.4tuntia) ja pisin tähän asti on ollu 30 min suunnillee... mut joo kai se hyvin menee... kauheesti pitää vaa muistaa pakata mukaa...huoh...


Heh hups...vähän venähti :D mut joo ihanaa juhannusta kaikille ja voimia kaikille!
 
Ääntelyt: Meiän poika kyl kiljuu välillä ja kovaa. Tällä viikolla semmosta meteliä pitäny että oksat pois. 

Kääntyminen: saa olla koko ajan vahtimassa miten päin poitsu on. Tänään löysin sen pinnasängystä aivan sieltä pääpuolelta.. meillä on viel tyyny keskellä pinnasänkyä ettei kolistelis päätään siihen niin nyt sit toinen oli ihan pinnojen vieressä. 

Ja viel kaikenlisäks kuolaa valuu ihan mahdottomasti miltein jo kuukauden tullu kuolaa joskohan kohta ne hampaat tulis ainakin terkkari sanoi että alhaalta ois tulossa.. milloinkohan ne sit ois tulossa kun kestää niin mahdottoman kauan??
 
ensin jennille hirveesti voimia! aivan varmasti kamalaa tuntea noin, tai siis olla tuntematta. Mutta se on kyllä ohimenevää ja ennen kaikkea inhimillistä. Annat nyt ittes levätä, olet vähän irti pojasta niin helpottaa pikku hiljaa. Mulla oli jossain vaiheessa sama, kun tuo ei muuta tehnyt kun kiukkusi.

nukkuminen on ihan uskomattoman levotonta, herätään öisinkin itkemään ja tissi on ainut mihin rauhoittuu. Tosin itku on enempi kipuitkua, että maha taitaa vaivata :( Tänään menee testiin äidin limsan juonti, eli pois pois sekin... Meilläkin tuo poika löytyy aamuisin milloin mistäkin asennosta, poikittain ja kerran oli jopa pää jalkopäässä päin :DD

kääntyminen meillä osataan mennä kumpaankin suuntaan muttei oikeen kiinnosta. Mahalle menee helposti muttei selälleen oikeen jaksa kiinnostaa kääntyä. Kyllä se eilen tosin pyöri lattialla peitollaan :DD

soseet ja vellit alotetaan meillä varmaan ton 5kk jälkeen :>

hiukset on alkanu tippua, ei onneksi pahasti, mutta mulla on tosi paljon tukkaa että eipä hätiä, tätä riittää. Meinaan uskaltaa tehdä niinkin radikaalit vielä että alan vaalentaa tätä, siis mustasta. Katotaan onko yhtään tukkaa kohta päässä.

Jahas, pikkuherra komentaa siihen malliin että mentävä !
 
ääntelyt:Meillä välillä kommennetaan leluja ja silloin on hieman voimakaampaa äänen käyttöä. Harvemmin neiti kuitenkaan kiljuu, enemmänki juttelee :) Kiljuntaa on tullu nyt vasta vähä aikaa että voihan tuo vielä "pahentua" ;)

Meillä kans herätään yöunilta välillä itkemään. Tai siis neitillä on silmät kiinni, mutta parkuu. Taputtelu pyllylle ja pään silittely yleensä rauhottaa ja neiti jatkaa unia.

 

Omaa: Me täällä ollaan maisteltu muutakin kuin tisua vähän jo kans, vaikka olin ajatellut siis tuota 6 kk:n täysimetystä. Kai se silti sitä on, kun ei varsinaisesti korvata ruokailuja muulla..? no joo.

Ruoka: Oli miten oli, Olivia rakastaa makuja...! Ainakin perunaa, kurkkua ja banaania. Näitä on nyt saanut suuhunsa, kurkkusiivunkin tosiaan tyrkkäsin hätäpäissäni ravintolassa suuhun, kun oli sen luokan raivarit, ja tietenkään tissi ei kelvannut. Otin kurkusta kuoret pois ja kas! Lutkutti siivua silmät kierossa kaksin käsin. Ja ARMOTON huuto, kun yritettiin ottaa pois, ettei menisi isompia paloja kurkkuun. Peruna- ja banaanilusikkaan tarraa molemilla käsillä ja vetää itse omaan suuhun lusikan, silmät vaan muljuu. Yksi kokonainen uusi peruna meni yksi päivä jakeluun. On se myös ihanaa saada tuottaa noin innostuneelle pienokaiselle iloa kun hän saa maistaa ja räplätä käsillä uusia asioita. -Tuskin tässä nyt mitään niitä täysimetyksen hyviä puolia häviää.- Omatunto tietenkin tässäkin heti soimaa...Kyllä sitä on ihminen pöljä.

Liikkuminen: Tyttöä ei tunnu kääntyminen kiinnostavan, muu "jumppa" kylläkin. On tosi ponteva ja välillä ihmettelenkin kun on kääntynyt vasta muutaman kerran. No, onhan tässä aikaa opetella.

Ääntely: Pikkuinen kiljuu, "laulaa", juttelee. Välillä oikein nauretaan miehen kanssa kun yksi mölyää niin kovaa ettei meidän juttelusta meinaa tulla mitään. Ja myös nauraa räkättää kovalla äänellä, välillä jopa niin että naama menee ihan punaiseksi kun meinaa melkein tikahtua.

Onni on kyllä niin suuri, että huudot ja huonot yöt unohtuu aina vaikka vain yhden hymyn taakse. Kyllä tässä hommaa on, ja tosissaan onkin.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille!

 

 

 
KIITOS teille kaikille! Täältä sitä vertaistukea saa. Kuullostaa tyhmältä mutta jotenkin on mukavaa kuulla että teillä muillakin on mustat hetkenne. Mulla vaan jotenkin tuli aikamoinen raja vastaan...

Nyt on parempi fiilis. Olen ehkä keksinyt tavan millä saadaan nukuttua. Viime yönä (taas musta hetki), yritin ensin vaan rauhoittaa poikaa.... sillä lopputuloksella että kun annoin periksi, hän oli ihan hereillä. Höh. No, ei sitten rauhottunut, vasta sitten kun päätin viedä hänet omaan sänkyynsä, ja mieheni tuli tuudittamaan hänet uneen, hän rauhoittui. Saatiin sitten nukkua loppuyö. Mutta 1,5 h olin hereillä. Mutta nyt aion tehdä niin että aion heti antaa rintaa hänen huoneessa, ja sitten vaan suoraan nukkumaan omaan sänkyyn. Silloin hän ei ehkä herää.

Tänään oli neurologikäynti epilepsiapolilla. Kehui Casperia, kehittyy juuri niinkuin pitää :) Ja sanoi että kaikki merkit viittaa yksittäistapahtumaan. Mikä on hyvä. Mutta, meillä on seuranta EEG (aivosähkökäyrä) elokuussa ja syyskuussa sitten taas lääkärinkäynti. Ellei mitään lisää tule niin ollaan epilepsiapolin seurannassa kunnes Casper on vuoden ikäinen. Tulee hyvä fiilis että verorahojani käytetään hyvään.

Ääntelystä: täällä nauretaan niin että tulee hikka!! Jostain syystä Casper tykkää kun "puren" hänen reisiä :) hehe... ja yritän myös tutustuttaa hänet omiin jalkoihin, sivelen hänen kädellään hänen jalkapohjia, ja se kutittaa :) Ihanat naurut! Ja melkein ollaan käännytty vatsalleen. Lääkärikin sanoi että se on ihan parin päivän päästä siinä! Hallitsee jo yläkroppaansa hyvin, jalat vaan pitää saada tottelemaan.

Kiitos vielä teille kaikille - tuntuu hyvältä että voi avautua kunnolla - tuntuu että jotkut piirit ei vaan kestä jos avautuu kunnolla....

 
Jenni: Meillä rauhottui yöunet, kun rupesin tekemään niin, että imetän pojan sängyn laidalla ja nostan sitten omaan sänkyyn takaisin.. Aamulla sitten vasta nostan viereen, kun itsekkin rupean heräilemään..
Noinhan meillä alusta yöt meni, mut jossain vaiheessa kun olin itse väsynyt, niin poika siirtyi nukkumaan meidän sänkyyn ja se sit tekikin pojan unet levottomaksi, kun hais tissi nokkaan ja kai hänelle kuumakin tuli, kun niin kupus.. JAKSUJA IHAN HIRVEÄSTI ARKEEN ja elä epäröi pyytää apua! Se ei todellakaan tee sinusta huonompaa äitiä!
 
Takaisin
Top