Kertominen

Mä kerroin pian plussan jälkeen jo isälleni ja veljilleni. Ja paniikkiviesti lähti välittömästi kaverille kusitikun ollessa vielä kädessä :biggrin (tää ei ollut siis suunniteltu raskaus, mutta hetken hyperventiloituani tajusin että on tää silti ihan jees ja että kyllä me pärjätään kolmenkin kanssa :)

Ei me oo jaksettu erityisemmin salailla, mutta ei toki vartavaste lähetä huutelee pitkin kyliäkään. Muutama kaveri arvas ja parille lähimmälle ollaan kerrottu. Loput sukulaiset saa mun puolesta oottaa vielä, niitä on aina kiva järkyttää :grin

PS: Niin joo siis kerroinhan mä ny sentään ensimäisten joukossa tolle miehellekki että taas on pullat uunis :hilarious:
 
Olin itse ajatellut kertoa raskaudesta vasta ekan kolmanneksen jälkeen vanhemmilleni ja anoppilaan, mutta meillä onkin Suomen reissu edessä ennen sitä enkä haluais puhelimessakaan kertoa. Etenkin kun mun vanhemmille tiedossa eka lapsenlapsi. Meillä on ennen reissua vielä yks ultra edessä, jolloin la varmistuu tarkemmin. Ajattelin kopioida uä-kuvan ja naamioida äitienpäiväkortiksi, jossa mainittais onnittelut äidille ja tulevalle mummille :)
 
Ihania ku jaksatte värkätä noita "miten kerron henkilölle x" :happy:
Ite en jaksa "köppäillä" ku vastaukset on pääsääntösesti ollut luokkaa "mitä varte?" "taasko?" "Eikö jo riitä?"... Se on tällästä ku elää ukkoporukas :bored:
 
Minä kerroin omille sisaruksilleni ihan vain viestillä. Heitä kun sattuu olemaan "muutama", niin en viitsinyt alkaa jokaista vierailemaan/ soittelemaan läpi. Omat vanhempani saivat myös samaisen viestin: olin siihen siis itse keksinyt runon, josta uutinen kävi ilmi.

Miehen vanhemmille käytiin ihan perinteisesti kokkaamassa ja viemässä vähän viiniä, ja siinä ruokailun yhteydessä sitten sanottiin asiasta. Molemmat liikuttuivat kyllä aivan kyyneliin asti, herttaista :) Nyt ne hössöttävät ja hyysäävät minua, kuin olisin jotenkin sairas :D No, mukavaahan se vain on.
 
Mun vanhemmille olis tarkoitus kertoa huomenna ja sunnuntaina miehen vanhemmille! Pikkusen jännittää millaista suhtautumista saadaan tällä 'pikavauvalla' :D
 
Mä ajattelin että olisinnyt vierailuni aikana hökässy vanhemmilleni että paksuna ollaan. Kun kahvi ei maistu ja aamupäivät ihan väsyny ja etovaoloinen, mutta kun eivät oo kysyneet niin en oo jotenkin sanasta arkkuani auki saanu.
 
Mä kerroin toissapäivänä ystävälleni vähän pakon edessä kun kyseli miksei alkumalja maistu. Tosin osasi kyllä melkein samaan hengenvetoon jo kysyäkin että oonko raskaana.

Eli nyt tietää yksi ystävä ja työporukka. Porukoille kerrotaan äitienpäivänä :grin
 
Miten tää voi olla näin pelottavaa kertoa mun parhaalle ystävälle, äitille!? :D Piti jo eilen kertoa mut en vaan pystynyt.. Tänään kyllä on koottava itsensä ja tehtävä se! Jotenkin vaan jännittää sen reaktio tosi paljon ja se et miten tää vaikuttaa meidän väleihin, ihme ajatuksia taas..
 
Pauliina ymmärrän sua. Olen sisaruksista nuorin ja vaikka olen 35 tuntuu kuin olisin vanhemmille pikkutyttö. No nyt sain äitille rykästyä kun kahdrnkrsken oltiin. Isälle en vieläkää oo sanonu. Sais äiti krrtoa. Heh.
 
Jokohan äitienpäivänä anopille mies sanoisi. Sillon ois 9+6.. Heillä yks lapsenlapsi ennestään 7v. Tosin mies on sitä mieltä että vasta ultran jälkeen, saas nähdä kuin käy.

Meil oli vähän jännä tilanne to kun oltiin kaveriporukalla viettää iltaa. Pojat jutteli keittiössä keskenään: Yks oli facessa johonki sitterin myynti ilmoon laittanu et hän ottaa tämän, josta toinen kaveri oli bongannut ton kommentin. To sit tää asian huomannu rupes kyselee ja tivaa et onko teille jälkikasvua tulossa... No tää sit tokas et vasta viikon päästä sais asiasta puhua, josta tivannut kaveri säntäs suoraan olkkariin mis me tytöt oltiin ni halaa tätä tulevaa äitiä. Me ei oltu siis puhuttu mitään asiasta mutta lopulta todettiin et jokainen oli kyl kattonut et taitaa olla raskaana. Miä ja mieheni kumpiki pysyttiin hiljaa omista asioistamme, mielenkiinnolla odotan jatkoa oliko kuin moni minuun kiinnittänyt huomiota... Ite kyl siis poikkeuksetta aina oon kuskina ni sillä perusteella eivät ainakaan epäile miks join vaan lipparia :D

Mutta siis ehkä noin kk. La erolla kaveriporukkaan olis tulos toinenkin vaavi (olettaisin et heil np-ultra ois sit tulevalla viikolla) :D ite en kyl ton pariskunnan kaa pahemmin oo ollut tekemisissä, mutta aika näyttää...
 
Ihana isä tuli päivällä mun luo ja kysyin että joko äiti krrto että meille on tulosa jouluna vauva. Isä vastas ettei äiti oo sanonu vielä vaan hän ties että mulla on jotain asiaa! Oli kuulemma jo eilen meinannu kysyä mutta ei ollu keksiny miten!♡
 
Onko täällä ketään joka joutuis töissä kertoon heti raskaudesta? Plussasin viime keskiviikkona ja maanantaina meen työpaikkalääkärin pakeille. Sanoi puhelimessa että joutuu heti kertoon esimiehelle, kun joudun vaihtamaan töitä. Mulla on alaisiakin ja nyt niille joudutaan etsimään uusi esimies. En haluais vielä kertoa kun tätä lasta on nyt tehty melkein 1,5vuotta ja pelkään että jotain sattuu...
 
Ite oon kertonu esimiehelle koska työ on sellasta missä joudun olemaan maalipölyssä yms.. Esimies määräsi mulle uuden työpisteen, turvallisemman. Eikä oo fyysisesti niin rankkakaan. En siis tarvitse hengittää enää haitallisia pölyjä..
 
Eikä munkaan pitäny ekana kertoo viel pitkään aikaan, mut tuli vähän pakko tilanne. Ja oon ihan tyytyväinen että kerroin sillä on todella ymmärtäväinen ja ihana. Toisin kuin toinen esimieheni (siis lähin esimieheni)..
 
Me käytiin likan kanssa lauantaina tallilla, työpaikallani, ja pakkohan mun oli siinä pomolle kertoo että lälläslää, en mä tuukkaa viel töihin..
Oltiin juts kuukaus aikasemmin sovittu tulevasta syksykstä kuinka työkuviot sit alkaa... Ei oikee pomoo naurattanu :meh:
 
Näköjään moni muukin aikoo kertoa vanhemmille ilouutiset äitienpäivänä! Jännittää :) tosi monelle kaverille olemme jo kertoneet samoin sisaruksille. Sukulaiset ja työporukka on vielä tietämätön, mutta ajattelin, että juhannuksen aikoja voisi niille puhua :)
 
Me kerrottiin nyt myös meidän molempien vanhemmille. Ja tietty anoppi ja äiti olivat ihan haltioissaan. :)
 
Me kerrottiin appivanhemmille vkl ja anoppi tietenki itki. Mun ja miehen vanhemmille eka lapsen lapsi ois tulossa. Mulla myös mun mummon eka lapsen lapsen lapsi ja varmasti ihan haltioissaan kunhan kerrotaan varmemmilla viikoilla. :)
 
Tässä pähkäilen uskallanko liittää ultrakuvan äitienpäiväkorttiin. Sunnuntaina olis tasan rv 10. Keskenmeno nimittäin pelottaa. Mutta se on ainoa mahdollisuus kertoa tollai ilman sanoja, olen niin huono kertomaan asioita ja pelkään äitin suhtautumista, vaikka varmasti on iloinen... Muuten asiasta tietää pari kaveria.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top