Kemikaalien ja lisäaineiden yms. välttäminen raskausaikana

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja sinuski
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
S

sinuski

Satasella mukana keskusteluissa
Onpa muuten vähän ahdistavaa, kun alkaa ajatella sitä faktaa, että sikiöajan olosuhteet määrittelevät hyvin pitkälle koko myöhemmän elämän terveyttä. Oma pääni on välillä ihan pyörällä siitä mitä saa ja ei saa tehdä. Kaikki nyt varmaan tietävät alkoholin ja tupakoinnin vaarat, mutta entä sitten kaikki muu? Itse olen miettinyt lähinnä kemikaaleja ja ruuan lisäaineita... Näitä pohdiskelin jo ennen raskautta, mutta nyt raskauden aikana entistä enemmän. Tukan värjäämisen lopetin jo pari vuotta sitten ja pikkuhiljaa alkanut suosia luonnonkosmetiikkaa. Miten te muut? Käytättekö esim. hiustenmuotoilutuotteita, meikkejä ja rasvoja ihan entiseen tapaan?

Ja entäs ruoka sitten! Luomuvihannekset ovat kamalan kalliita ja täytyy myöntää, etten ole niitä niin tunnollisesti ostanut. Mutta pääsääntöisesti tomaatit, kurkut ja salaatit ovat olleet kotimaisia. Mutta sitten on vihanneksia, joita on melkein mahdoton saada kotimaisina versioina, esim. paprikat. Ennen raskautta söin paljon paprikaa, mutta nyt nuo espanjalaiset ovat alkaneet ahdistaa. Sama juttu parsakaalin ja kirsikkatomaattien ym. suhteen. Niin ikään ulkomaiset hedelmät ovat kysymysmerkki. Onneksi meillä on pakkanen täynnä itse kerättyjä marjoja, joita pystyy syömään ihan hyvällä omatunnolla. Kiiveistä ja banaaneista en ole kuitenkaan halunnut luopua ja avokadoja tulee syötyä melkein joka päivä.

Huh, huh, sitten on vielä koko ravintolisäsuo ja muut hienosäädät. Syödäkö synteettisiä mamma-vitamiineja vai ei? Mitä pyykinpesuainetta, tiskiaineitta, pesuaineita käyttää? Miten välttää saasteita, parabeeneja, alumiinia ym. Nykyaikana on aika vaikeaa elää täysin luomuna :grin!
 
Ennen kun raskauduin esikoisesta, minulla oli säännölllisesti värjätty tukka, hiustenpidennykset, ripsienpidennykset, rakennekynnet, hajuvettä ja taatusti tukka täynnä ties mitä mömmöä. :D Raskaus aiiheutti sen, etteivät pidennykset pysyneet ripsissä tai hiuksissa, hajuvesi ällötti. Esikoisen synnyttyä yksinkertaisesti rahatilanne karsi rakennekynnet, mömmöt ja värjäykset, eikä hajuvesikään enää miellyttänyt nenää. Muutenkin halusin, että äidin tuoksu on oikeasti äidin tuoksu, ei teollinen tuotos. :)

Meikkiä en ole käyttänyt aikoihin ja rasvaaminen on laiskaa. :p

Loppujen lopuksi, ei takana kyllä ole laiskuutta tai rahattomuutta suurempaa ideologiaa, mutta kyllä se ajatuksena miellyttää, etten kuorruta itseäni ja lapsia turhilla kemikaaleilla. En kyllä toisaalta ajattele asiaa juurikaan!

Ruokaa mieluiten tietysti puhtaana ja mahdollisimman paljon kotimaista ja itse tehden, mutta eivät ne eineksetkään nyt saatanasta ole. ;)
 
En ole muuttanu mitenkää toimintaani raskautumisen jälkeen. Tukkaa on värjäyttäny kerran, muutenki harvakseltaan käyn värjäyttämäs. Meikkaan niinku ennenki, suht luonnollisesti, rasvojen tai pesuaineiden suhteen en ole muuttanut mitään.. Syön sitä mitä ennenki, ulkolaista ja suomalaista sekasin (no ne graavilohet ym jättäny hyllyyn)
 
Muokattu viimeksi:
Käytän aika paljon luonnonkosmetiikkaa. Esikoista odottaessa jäi kaikki hajustettu pois ja sama linja jatkuu.

Ruokaa koitan tehdä mahdollisimman pitkälti itse. Nykyään teen salsakastikkeet jne...alusta alkaen itse.

Hiuksia en ole värjännyt yli 7v.
 
Elä ny sie noin hulluks mee Sinuski :) Musta hienoa, jos joku todella haluaa kaikesta luopua ja kokee sen mieltä rauhoittavaksi, mutta ei kai siitä nyt stressiä kannata ottaa..

Just eilen värjäsin tukan, tokaa (ja vikaa, nyt saa olla loppuun tämä) kertaa raskausaikana eka en ajatellut asiaa edes ja nyt oli säästömieli, niin en mennytkään raidoittamaan kampaajalle vaan vedin ihan Garnierit purkista (lopputulos musta, ei olis kannattanu..). Rakennekynnetkin otin kerran ennen joulua, mutta sitten piti töiden takia ottaa pois, nyt en ottaisi enää, se on mun mielestä aika turhaa kemikaalia. Itseruskettavaa en käyttäisi, hajuvettä kylläkin. Eli en tiedä, onko tossa logiikkaa, tuntuu vaan tältä. Meikkaan kyllä ihan markettimeikeillä päivittäin.

Välillä poden huonoa omaa tuntoa, kun tykkään omenoista niin paljon enempi kuorineen, eli en yleensä kuori. Muuten ruoan suhteen en mieti.. Ehkä pitäisi, olen kyllä ajatellut, että nyt kun talous tasaantuu ja tulee ilmeisesti olemaan hyvällä mallilla, niin alkaisin ostaa luomua.
 
Hiusten värjäämisen lopetin, kun alettiin yrittää raskautta. Kosmetiikkaa oon aina käyttänyt melko vähän, raskauden aikana vähentynyt entisestään (ennen laitoin töihin joka päivä meikkivoidetta ja ripsiväriä, nykyisin ehkä 2-3 päivänä viikossa). Luonnonkosmetiikkaan en ole siirtynyt, mutta deodorantin vaihdoin alumiinittomaan.

Rasvoista ennen raskautta käytössä on ollut naamaan parabeeniton Nivea (se sinisessä peltipurkissa myytävä, onkohan sillä joku nimikin), sitä käytän edelleen. Kropparasvoja en oo ennen käyttänyt, mutta viime kuukaudet oon laittanut karitevoita päivittäin mahaan ja rintoihin, tarvittaessa muuallekin jos on tuntunut kuivalta tai kutisevalta. Käsirasvaa käytän satunnaisesti, lähinnä kylmimpinä talvipäivinä.

Vihanneksista valitsen luomua useammin kuin ennen, mutta jos luomuvaihtoehto on vaikea löytää tai kohtuuttoman kallis, otan surutta normirehuja. Kotimaista otan aina, kun se on mahdollista, mutta etenkin talviaikaan suurin osa tuoretarjonnasta on luonnollisesti ulkomaista. Vihanneksien ja hedelmien pesemisen suhteen olen aina ollut laiska, siinä olen nyt raskausaikana tsempannut ja välillä jopa kuorinut omenat/päärynät, mitä en normaalisti ikinä tee.

Mies on näistä asioista hysteerisempi kuin minä, eikä anna mun olla lähelläkään Fairya vahvempia puhdistusaineita. Eli puoliso hoitaa meillä siivoukset koko raskauden ajan, sopii mulle. :D

Eikä tartte tulla sanomaan, että ihan turhaa vouhotusta tms. Minä teen niin kuin minusta tuntuu hyvältä, ja nämä valinnat eivät aiheuta mulle stressiä. :)
 
En ole kyllä ajatellut koko asiaa. Pakko myöntää.
Muuuuuttta...
Hiuksia en ole värjännyt vuosiin, ja meikin ja muun kosmetiikan kanssa olen laiska ollut aina. Joku ripsiväri on käytössä, hajuvesiä en oo koskaan käyttänyt, joskus jotain naamarasvaa pärstääni sipasen, tuskin se vauvaa haittaa :)
Sitten meillä siivotaankin niin harvoin, ja ympäristömerkityillä tuotteilla, että ehkä en silläkään ole saanut mitään suurta haittaa tehtyä.

Luomua/lähiruokaa olen yrittänyt ostella sen mukaan miten kauppojen hyllystä löytyy, mutta yleensä vielä niinpäin että mielummin lähellä tuotettua kuin vaikka espanjalaista luomua.. Eli mun kohdalla ei kysymys ole niinkään lisäaineista vaan siitä hiilijalanjäljestä.
Parhautta on tietysti jos löytää lähellä tuotettua luomua! :)
Omenaa en minäkään jaksa aina kuoria. Joskus tulee mieleen se kuoressa oleva aine, ja silloin tartun veitseen, mutta usein menee ihan suoraan suuhun :P

Perustelen kaiken laiskuuteni ja huolettomuuteni aina sillä että, on sitä tehty lapsia joskus ennenkin kun ei kaiken vaarallisuudesta tiedetty. Ja jos on kaikessa kohtuus, niin hyvin menee. Toisaalta ihailen kaikkia jotka osaa ja jaksaa olla tarkkoja asioista. Kunhan eivät ota liikaa paineita ja stressiä.. Liika stressi ei tee kellekään hyvää.
 
Mä tiedän, että monen mielestä tällainen kemikaalihysteria ym. on turhaa vouhotusta, mutta ainakin itse vältän stressiä mieluummin varomalla etukäteen kuin katumalla jälkikäteen. Hirveästi olen googlaillut, vaikka sitä ne neuvolassa käskivät olla tekemättä :grin. Tieto lisää tuskaa. Välillä tosiaan tuntuu, ettei mitään oikein saa tehdä, koska niin moneen asiaan sisältyy joku riski tai vähintään "asiaa ei ole tutkittu" (mikä mun päässä on jo hälyttävää).

Itse olen suosinut kehon rasvauksessa oliivi-, kookos- ja manteliöljyä. Kasvot olen kyllä välillä rasvannut Weledan tai Madaran rasvoilla. Meikkaan ehkä pari kertaa kuukaudessa. Huulet mulla ovat olleet ihan kamalan rohtuneet ja niihin olen muutaman kerran joutunut käyttämään Bepanthenia, mutta muuten lähinnä jollain luomuhuulirasvalla olen mennyt. Kynsiänikään en ole lakannut (vaikka ennen raskautta tykkäsin siitä). Voi sanoa, että olen jo aika ylivarovainen :grin. Hiusnaamiot, kasvonaamiot yms. olen jättänyt niin ikään pois, tai mitä nyt joskus jollain Garnierin kuorintavoiteella kasvojani kuorinut. Shampoot ja hoitoaineet olen koittanut vaihtaa luonnonmukaisempaan ja pyykinpesussa välttää hajusteita. ...Ruuasta tosiaan jo puhuin. Onhan siinä ollut hienosäätöä. En usko, että meidän äidit ovat noista kemikaaleista niin välittäneet, tai miettineet niin tarkasti ruokajuttuja. Ehkä se on tämä aika, kun luomu, bio ja ökö-tex ovat pinnalla ja näista asioista puhutaan enemmän. Hössötykseen on helppo mennä mukaan, jos on yhtään sen luonteinen.
 
Kyllä se totta on että tämä 9kk on kuitenkin niin pieni aika elämästä että miksi ei tekisi asioita sitten niin että jättää ns turhat kemikaalit pois. En aio itsekään värjätä tukkaa enää ja kerran kun sen tein niin kamalat morkkikset että jätän sen tunteen mielummin kokematta!
 
Teratologinen tietokeskus on tuttu ja olen sinne soittanutkin muutaman kerran. Nämä kemikaalijutut ym. ovat vain sellaisia, ettei kukaan vielä tiedä tarkalleen miten vaikuttavat sikiöön. Ftalaateista ja parabeeneista tiedetään kyllä se, että saattavat vaikuttaa etenkin poikalapsen hormonitoimintaan. Tanskassahan annetaan odottaville äideille ohjeistus välttää kosmetiikkatuotteita, mutta Suomen neuvoloissa ei vastaavaa käytäntöä ole. ...Mutta tosiaan aikamoinen suo tuo kemikaaliviidakko on ja luonnonkosmetiikkakin saattaa pitää sisällään vaikka mitä mömmöjä.
 
Mä oon tietoisesti yrittänyt olla stressaamasta asioista, joista ei oo varmaa tietoa, koska äidin stressi ei sekään ole sikiölle hyvä juttu. Samasta syystä välttelen Googlea :) Istukka on jännä kapistus, kun tietyt aineet päästää helposti läpi ja toisia taas ei. Toivottavasti tätä tutkittas tulevaisuudessa vielä enemmänkin, pitänee lahjoittaa oma istukka tutkimuskäyttöön :)
 
Jonkun verran välttelen lisäaineita, jos on valittavissa vähemmillä kemikaaleilla ja käsittelyillä, niin valitsen sen mutta en ole mitenkään hysteerinen asian kanssa. Makeutusaineita välttelen tarkemmin, mutta siihen on syynä vatsavaivat joita saan esim. aspartaamista. Normaalisti pyrin ostamaan luomua, lähiä ja kotimaista ja kesäisin kasvatan itse paljon.

Meikkiä käytän muutenkin vähän, ehkä kerran-kaksi viikossa, hajuvettä ehkä kerran vuodessa ja suurin osa rasvoista ja voiteista on parabeniittomia, ihan varman en ole mun vartalovoista, mutta ihan sama, se tuoksuu niin hyvälle ja vain miedosti vaikka kuinka paljon lotraisi :D Muuten kaikki onkin hajusteettomia ja herkän ihon tuotteita, voisin samoja käyttää vaikka vauvalle.
 
Joo jos istukoita tarttee tutkimuskäyttöön ni minun istukka kans! jopa hysteeristä elämän muutosta värkätään sen takia että "aihetta ei ole tutkittu" .. kärjistettynä :P
 
käytän tosi vähän meikkiä muutenkin, joten sitä en oo muuttanut. hiuksia en oo värjännyt raskausaikana, rasvoja iholle en käytä lainkaan.

vihanneksia ja hedelmiä syön kyllä sekä kotimaista ja ulkomaista, mutta olen hylännyt kokonaan elintarvikkeet joissa makeutusaineita (voi kevyttuotteet sentään kun kaikkeen pitääki nykyään tyrkätä näitä minun arkkivihollisia aspartaamia ja asesulfaamia kavereineen :D ) ja suosin tuotteita joissa mahdollisimman vähän e-koodeja. aina ollaan tehty paljon perus kotiruokaa joten eineksiä ei juuri tuu syötyä.

Lääkkeitä en ole syönyt lainkaan, en edes pahimpaan närästykseen. niiden suhteen olen jotenkin hysteerisenkin tarkka ja mieluummin kärsin kivut ja närästykset sellaisenaan. se voi olla tarpeetonta ja typerää mutta jotenkin en luota noihin perus lääkkeisiinkään kun en niitä ennenkään ole käyttänyt. Kuumeessa toki ottaisin parasetamolia, mutta en voi olla ajattelematta että kun kerran aikuisellakin jo hetkellinen yliannos voi vaurioittaa maksaa, niin miten sitten se pikkuriepu vatsassa jonka elimet on vielä ihan lähtötekijöissään.. otan sitten varmaan senkin edestä synyttäessä :D
 
Mä oon ajatellut lääkkeiden käytön (lähinnä nyt siis Panadolin) niin, että esim. kova pääkipu ja siitä johtuva stressi äidin elimistölle ei voi sekään olla hyvä juttu. Punnitsen siis hyödyt vs. haitat :) Kipu on aikamoinen stressitekijä ja itse yritän keskittyä myös siihen, että olisin mahdollisimman stressivapaa ja vähän kuormittunut henkisesti raskauden ajan. Näen siis henkisen hyvinvoinnin yhtä tärkeänä kuin sen, että pidän itsestäni ja vauvastani muuten huolta :)
 
Joo kipu, varsinkin pitkittyäessään, muuttaa elimistön toimintaa ja aiheuttaa taasen sitä kautta ongelmia.. Myöskin pikkuiselle
 
Tuskinpa niitä voimakkaita kipulääkkeitä synnytyksessä annettaisiin, jos jo parasetamoli olisi haitallista. :) Äitejä myös joutuu leikkauksiin raskauden aikana ja nekin on mahdollista tehdä sikiölle turvalisesti. Itseltäni leikattiin esikoista odottaessa muutama kuukausi ennen laskettua tulehtunut sappirakko. Pelotti, mutta hyvin meni.
 
No itekkin mietin tota stressijuttua, mutta toisaalta kun nyt mitään sietämättömiä kipuja ei ole ollut, ja jos on niin eivät oo pitkäkestoisia, niin en jotenkin tunne niistä stressaantuvani, aina ollut todella kipeät kuukautiset että jotenkin tuntuu että sen kivunkin kanssa osaa hetken elää. tietenkin tilanne olisi varmaan toinen jos olis jotain kroonisempaa kipua. Noista lääkkeistä voi olla niin monta mieltä. Kyllähän niitä lääkkeitä annetaan haitoista huolimatta jos hyöty on isompi kuin haitta, mutta eihän se sitä haittaa poista :) Onneksi nämä on omia valintoja, niin saan pitää jääräpäisyyteni :D ja tosiaan, luulen että kyllä se synnytys sitten avaa varmasti minunkin silmät sen suhteen miltä se oikea kipu tuntuu ja luulen että sitten olen kyllä käsi ojossa kaikille helpotuksille :D tosipaikan tullen ne periaatteetkin luultavasti lentää aika nopeeta romukoppaan jos vaikeaksi menee ;)
 
Mun kantani lääkkeisiin on sama kuin ennen raskauttakin: kovaan kipuun otan (esim. luunmurtuma, leikkauskipu) mutta pikkujuttuihin en. Kuukautiskivut, päänsäryt ja vastaavat ei ole mulle lääkettä vaativaa kipua. Viimeksi oon ottanut särkylääkkeen reilu 1,5 vuotta sitten.

Niin ja muulle lääkitykselle ei ole ollut tarvetta myöskään viime aikoina, edellisistä antibiooteistakin on jo pari vuotta aikaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top