Kaksiossa asuvat

Jennimus

Jennimus

Vauhtiin päässyt keskustelija
Onko täällä muita, jotka asuvat kaksiossa ja tulevat asumaan vielä silloinkin, kun vauva syntyy?

Me asumme kaksiossa, jossa neliöitä 53,5. Hissiä ei talossa ole, joten kantaminen ylös alas tulee tutuksi. Meillä ei siis ole kuin yksi makuuhuone ja sinne mahtuu kyllä pinnasänky, mutta hoitopöytä ei varmaan mitenkään fiksusti. Olemmekin harkinneet, jos ostaisi sivusta täytettävän pesukoneen, jolloin hoitotason saisi siihen päälle. Tavaroiden säilytys vaan tulee olemaan haaste, siis niiden hoitotarvikkeiden. Amme varmaan ostetaan taittuvaa mallia, koska sen säilyttämiseen ei ole tilaa.

Meidän on vain edullista asua tässä, joten ei mielellään ihan heti vaihtaisi pois. Ja eihän vauva vielä heti tarvi omaa huonetta.

Silti mietityttää hieman miten kaikki järjestyy.
 
Me asutaan kansiossa 46 neliötä. Meitä on jo nyt kolme, mutta kait neljäkin mahtuu. Kyllä yksi sänky vielä makkariin mahtuu. Hoitotaso oli viimeksikin pesukoneen päällä, joten niin nytkin. Hmm pitäis kyllä jostain tempasta vähän tilaa myös vauvan vaatteille. Ehkä yks pikkuvaatelipasto vielä mahtuis. Emme vaan halua muuttaa kun tää kämppä on edullinen ja hyvällä paikalla. Halutaan et esikoinen saa jatkaa samassa päiväkodissa ja järkevän asunnon saaminen tästä Helsingin kantakaupungista järkevään hintaan niin et siinä olis oikeesti enemmän tilaa vaikuttaa mahdottomalta.
 
Kiva kuulla, ettei kaikki ole vaihtamassa autoja farmareihin ja asuntoja omakotitaloihin. Tuntuu, että nykypäivänä kaiken pitäisi muka olla niin viimesen päälle oppikirjan mukaista vauvalle, että helposti tuntee jopa huonoa omaatuntoa kun en minäkään ala hössöttämään sen enempää vauvan takia.
 
Se vauva pärjää kyllä niin vähällä, hoitavat vanhemmat on tärkeintä :) me muutettiin esikoisen kanssa isompaan ennen kuin hän syntyi, mut se oli turhaa. Sit muutettiin pienempään takas kun kaupunki vaihtui. Nyt en aio hössöttää. Pärjätään kaksistaan päivät pienessäkin asunnossa vauvan kanssa. Esikoinen saa jatkaa päikyssä vähän lyhyempää päivää neljänä päivänä viikossa tms. Luultavasti koitetaan liikkua paljon päivittäin, kun mulle ei vaan pelkkä kotoilu sovi. Autoa meillä ei ole. Luovuimme siitäkin kun muutimme Helsinkiin. Mut niillä resursseilla mennään mitä meillä on nyt ja sit kun jossain vaiheessa meillä on kaksi aikuista työelämässä, voidaan tehdä toisin. Ollaan siis opiskeltu vuorotellen ja totuttu pärjäillee vähemmällä :)
 
Me asutaan kaksiossa ja mua ahdistaa ajatus taaperosta ja vauvasta. Seinät kaatuu päälle, pienet ja ahtaat huoneet, pelkkää käytävää koko asunto :-(
 
Me asuttiin kahden lapsen kanssa kaksiossa vielä 2012. Nytkin muuttopaine suurempaan neljännen muksun myötä johtuu lasten ikäerosta. On eri asia että lapset jakaa huoneen vanhempien tai/sisarusten kanssa alle kouluikäisenä. Nyt isot jo 9v ja 11v ja tarve omaa tilaan ihan eri tasolla. Seuraava "setti" on taas ekat 6v elämästään yhteishuoneessa.
Ja joskus isomman vauvan uniongelmat voi ratketa välimatkaa vanhempiin kasvattamalla esim. niin että kuukauden nukutaan toinen olohuoneessa. Ja kun rytmi parantunut, niin palataan kaikki makuuhuoneeseen. Meillä esim. yöimetyksen lopettaminen olis ollu ihan helvettiä jos vauva olis ollu lähellä nuuhkimassa maidon tuoksua. Silloin erotus oli pakollinen. Nyt taas voitaisiin nukkua yhdessä (1,5v).

Tilaa säästyy myös hoitotasolla, joka on pinnasängyn päällä.
Ja tilaa voi jakaa verholla. Ikeasta saa esim. kattoon kiinnitettäviä verhovaijereita, joilla helppo saada tarvittaessa näkösuojaa.
 
Me asutaan myös kaksiossa, 56 neliöö. Ajateltiin tässä olla, kunnes aletaan odottaa toista. Sitte muutetaan tähän samaan lähiöön, parin talon päähän kolmioon. Täällä on niin edulliset vuokrat ja yleensä aina asuntoja vapaana. Tilan puute se vaan meilläkin mietityttää....vauvan vaatteille on jo oma lipasto, mutta ne muut...makkariin mahtuu just pinnasänky jos on ihan kiinni meidän sängyssä.....muita juttuja ei oo viel edes mietitty, kun tietää ettei tilaa ole jos sitä ei raivaa.
 
Vauvahan itsessään ei omaa huonetta tarvitse, mutta se tavaran paljous. Vaunut, kaukalo, sitteri, pinnis. Isoimpia mainitakseni. Jos osaa olla järkevä hankintojen suhteen eikä hanki mitään turhaa hilavitkutinta niin varmasti vain järjestelykysymys :) Itse ahdistun tavaranpaljoudesta ja tykkään, että on tilaa ja kaikelle oma paikka. Etten joka kerta kohdasta X kävellessä lyö jalkaani johonkin ja manaa kun tuonkin esineen Y pitää tuossa olla :grin

Mutta nämä on valintoja ja vaikeempaa on varmasti aina jos aiemmin on asunut isommassa kämpässä ja joutuu pienempään muuttamaan.
 
Me ei tällä hetkellä asuta kaksiossa vaan kolmiossa mut muutettiin kaksiosta (54m2) tähän (79m2) kun esikoinen oli 5 kk. Kovasti myytiin kirpparilla tavaraa ja ihan roskiin ja vaatekeräyslaatikoihin tavaraa vietiin ennen ja jälkeen murusen syntymän. Ahdasta oli ja tavaraa oli joka paikassa. Vaan nyt tuntuu ettei tässä 25 neliöö suuremmassa asunnossa oo liikaa tilaa tässäkään. Laatikoita pitää raivata ennen vauvan syntymää ja tavaraa laittaa kiertoon muutenkin. Vauva ym perhelehdissähän on aika ajoin juttuja perheistä jotka asuu yksiössä/ kaksiossa. Ja omaa huonetta vauva ei todellakaan tarvi!!
 
Pakko kyllä tehdä joku isompi invenraatio ja luopua ihan kaikesta ylimääräisestä. Onneksi omilla vanhemmilla on iso koti ja sinne voi tilapäisesti viedä tavaraa. Kyllä me varmasti vielä muutetaan johonkin suuntaan ennen kuin esikoinen (nyt 3 v) aloittaa koulun ja sit otamme mielellään tavaraa takaisin :)
 
Me asuttiin esikoisen syntyessä 56,5 kaksiossa. Saatiin siellä tehtyä paljon fiksuja säilytysratkaisuja, joilla saatiin kämppä toimivaksi.

Esim.ei hoitopöytää vaan kovapohjainen hoitotaso, jonka saa pinniksen tai sängyn päälle. Kaikki kaapinpäälliset ja sängyn aluset tehokäyttöön.. Jne.

Muutettiin siitä pois esikoisen ollessa 6 kk. Muutettiin kolmioon, kun sattui priimayksilö haluamaltamme paikalta. Yllätettiin vähän itsemmekin muutolla :D

Oltais mahduttu sinne kyllä ja saatu ehkä se toisenkin lapsen tullessa toimimaan - paljon pitää vaan tehdä töitä sen kanssa :) Isoimmat haasteet meillä oli se, että rattaita jouduimme säilyttämään asunnossa sisällä (silloin meillä oli vielä brion singit, jotka vei paljon tilaa), kylpyhuone, jossa oli tosi typeriä ratkaisuja (vuokrakämppä, ei omissa käsissä).

Nyt asutaan tosiaan 73,5 neliössä. Aloitin just tänään kaappien perkausta, kun sitä tavaraa vaan jostain kertyy. Suurin ongelma on esikoisen vaatteet, en viitsi heittää pois liian pieniä vaan haluaisin säästää vauvalle.. Vaan mihin ne mahtuu :wacky:
 
Ihana kuulla ettei olla ainoat ketkä asuvat ja aikovat jatkossakin asua kaksiossa vaikka vauva tuleekin. Ensin ei ollut mitään "ongelmaa" asian kanssa mutta kun hyvän kaverin ensimmäinen reaktio raskausuutiseen oli "mut tehdän asutte kerrostalo kaksiossa" järkytyin !
Nyt alkanut taas tottua siihen ettö kaksio on meidän elämän tilanteeseen ihan hyvä ja vauvalle kyllä mahtuu kaikki tarpeellinen tänne. Kaapitila on ainoa mitä täytyy raivata, mutta sitä on ilmeisesti aina liian vähän.. Ois sitten 60neliötä tai 600 neliötä ☺
 
Mäkin sain parilta tyypiltä ekoina kommentteina, et teidänhän pitää sit muuttaa. Juups ei kyl muuteta mihinkään.
 
Me asuttiin ekan kanssa kaksiossa. Lähempänä yhtä vuotta aloin kaivata tytölle omaa huonetta, kun huomasin meidän molempien uniin vaikuttavan toisen läsnäolo.. Tavaroiden säilytys oli alusta asti ongelma, mut muuten mahti kivasti. Hoitotaso olo pesukoneen päällä ja mies rakensi sen päälle kulmakaapin, johon sai hoitotarvikkeita.
 
Täälläkin asutaan kaksiossa eikä tarvetta vauvan takia mihinkään muuttaa. Itsekin asuin aikuiseks asti mutsin ja systerin kans kaksiossa niin et mulla ja systerillä oli yhteinen huone. Nykyään vaaditaan ehkä vähän liikaa :P

Se onkin sitten eri asia, jos haluu pihaa tai muuta niinku me... Nyt asutaan kerrostalossa, jossa ei oo hissiäkään. Mut ei silti voida muuttaa tästä mihinkään vielä pariin vuoteen, koska just vuodenvaihteessa ostettu kämppä eikä kannata myydä ennen ku saa tehdä voittoo. Eli parin vuoden päästä aiotaan miettii rivarii tjsp. ehkä jopa muualta ku Helsingistä. Jostain on tingittävä kun ei sitä rahaa puissa kasva :)
 
En voi omaa tilannetta täysin verrata kaksiossa asuviin, mutta...

Me asutaan vanhassa, puolitoistakerroksisessa omakotitalossa. Ollaan nyt kaksistaan asuttu pelkkää alakertaa (n. 65 neliöö) yläkerran ollessa remontissa. Yläkerta ois tarkoitus saada valmiiksi ennen vauvan syntymää että voitaisiin muuttaa kokonaan sinne. Tilaa tulis olemaan reilu 20 neliöö vähemmän kuin tällä hetkellä ilman kunnollista keittiöö.

Kylppäri meillä toki on muualla ja säilytystilaa runsaasti, mutta silti mietityttää miten hyvin saadaan kaikki tarvittavat toiminnot mahdutettua kahteen huoneeseen. Puoliso on myös aika herkkäuninen joten jos vauva paljon valvottaa pitää nukkumisjärjestelyjäkin miettiä.

Voihan toki käydä niinkin että ahtaammin asuminen motivoi sit remppaamaan alakertaa rivakammin :D siitä oon kyllä samaa mieltä että nykyaikana vaaditaan jotenkin paljon enemmän tilaa kuin ennen ja oletetaan että lapsen kanssa tarvii jonkun linnan vähintään.
 
Niin ja tosiaan minä en kuvittele vuoden vaihteen jälkeen remppaavani enää yhtään mitään...
 
_hanna_ sanoi:
En voi omaa tilannetta täysin verrata kaksiossa asuviin, mutta...

Me asutaan vanhassa, puolitoistakerroksisessa omakotitalossa. Ollaan nyt kaksistaan asuttu pelkkää alakertaa (n. 65 neliöö) yläkerran ollessa remontissa. Yläkerta ois tarkoitus saada valmiiksi ennen vauvan syntymää että voitaisiin muuttaa kokonaan sinne. Tilaa tulis olemaan reilu 20 neliöö vähemmän kuin tällä hetkellä ilman kunnollista keittiöö.

Kylppäri meillä toki on muualla ja säilytystilaa runsaasti, mutta silti mietityttää miten hyvin saadaan kaikki tarvittavat toiminnot mahdutettua kahteen huoneeseen. Puoliso on myös aika herkkäuninen joten jos vauva paljon valvottaa pitää nukkumisjärjestelyjäkin miettiä.

Voihan toki käydä niinkin että ahtaammin asuminen motivoi sit remppaamaan alakertaa rivakammin :D siitä oon kyllä samaa mieltä että nykyaikana vaaditaan jotenkin paljon enemmän tilaa kuin ennen ja oletetaan että lapsen kanssa tarvii jonkun linnan vähintään.
Click to expand...

Niin ja herkkäunisuuteen.. Meillä mies on aina ollut herkempi, mutta alun totuttelun jälkeen on tottunut hyvin nukkumaan. Meillä siis esikko nukkui ekat 7 kk meidän huoneessa, sen jälkeen vaihtelevasti välillä hipsii meidän huoneeseen jne. Minä taas käytän korvatulppia, koska herään kaikkeen. Kiitos äitiyshormonit :shifty:
 
Meillä on 48 neliön kaksio, jossa on uusien säädösten mukanen iso wc-kylppäri ja sauna. Onneksi makkari on aika iso, joten vauva mahtuu sänkynsä kanssa hyvin. Ja hoitotaso laitetaan pyykkikoneen päälle. Mun isä tekee siihen vielä puusta reunukset (bongasin joskus instassa), niin pysyy pehmuste, tavarat ja vauvaki paremmin koneen päällä eikä tipahtele koneen ja seinän väliin tai lavuaariin. Olkkarin lipastosta tyhjätään laatikot vauvan vaatteille ja vaunuja saa onneksi säilyttää taloyhtiön varastossa. Ja loppujen lopuksi kaikella pitää vaan olla oma paikka, niin mun pää pysyy paremmin kasassa
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top