Kaksikielisyys perheessä

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Jossu86
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jossu86

Jossu86

Oman äänensä löytänyt
Heips, mikäli tältä palstalta löytyy kaksikielisiä perheitä, kaipaisin hieman teidän kokemuksia/mielipiteitä..

Meillä sellainen tilanne, että mies puhuu unkaria toisena äidinkielenään suomen lisäksi ja haluaisi selvästi siirtää kielitaidon tälle tulevalle lapsellemme (ja puhuisi siis unkaria hänelle). En kiellä, etteikö kaksikielisyys ja kielitaito ylipäätänsä olisi rikkaus, ja mahdollisesti kaksikielisenä voi helpommin omaksua toisiakin kieliä.

Ongelmana vaan on, kun en itse osaa ollenkaan kyseistä kieltä ja pelkään, kuinka ulkopuoliseksi tuntisin itse jääväni lapsen kasvaessa jos/kun he kommunikoisivat keskenään kielellä, jota itse en ymmärrä. Onko muita vastaavassa tilanteessa olleita tai olevia, ja jos, niin kuinka olette tilanteen kokeneet?

Perheen yhteinen kieli olisi tietysti tapauksessamme suomi. Mietin myös, että jos mies puhuisi välillä unkaria ja välillä suomea lapselle, sekoittaisiko tämä lasta tai hänen kielen oppimistaan jotenkin..? Kun olen ymmärtänyt, että olisi parempi sitten, jos mies puhuisi pelkästään unkaria lapselle ja itse suomea. Eipä sitä Unkarin kieltä juuri missään edes tarvi, kun tuollainen vähemmistökieli kyseessä, mutta miehelle vaikuttaisi olevan tärkeää, että lapsi kielen oppisi ja tavallaan häntä hyvin ymmärrän..enkä siis halua mitenkään estää miestä puhumasta lapselle unkaria. Kuitenkin asia tuntuu jotenkin itsestäni vaikealta, mitä enemmän ajattelen, vai teenköhän vaan itse asian jotenkin itselleni vaikeaksi..
 
Serkkuni on naimisissa suomenruotsalaisen kanssa. Kotikielenä heillä on ruotsi, kun äiti ei puhu muuta ja isä puhuu sitten suomea ja ruotsia lapsille. Pääasiassa kuitenkin ymmärtääkseni suomea. Alkuun kaksikielisyys hieman hidasti puheen kehitystä, mutta kaksi vanhinta lasta (7v ja 5v) ovat jo pitkään vaihtaneet sopivan kielen aina sukulaisten mukaan, eikä kaksikielisyys ole mikään ongelma. :) Tietysti lapset sekoittavat kieliä välillä keskenään, mutta tietävät kyllä, kumpaa kieltä mikäkin sana on.
 
Meille tulee suomi ja ruotsi. :) mies on suomenruotsalainen ja hänen äidinkieli on ruotsi. Ja selvää on että ruotsi ja suomi tulee meidän lapsellemme kanssa. Ja monella tuttavallani on sama tilanne. Heidän lapsensa ovat oppineet hyvin molemmat kielet vaikkakin ei yhtä nopeasti kuin jos olisi pelkkä yksi kieli.
Yhe kaverin lapsi puhuu jo sujuvasti suome (pelkästään suomi ollu opetettuna) 2v. Ja toinen kaveri jonka lapselle puhutaan suomea ja ruotsia ei osaa puhua vielä niin hyvin mutta puhuu silti että ymmärtää jo hyvin on 3.

Itse kannatan kaksikielisyyteen jos on vain mahdollisuus. Se on pelkästään rikkaus. :) itseäni ärsyttää että oma isäni ei puhunu hänen äidinkieltään minulle ja puhun pelkästään suome. (Ja tietenki nykyään englantia ja ruotsia) mutta olisihan se hienoa et olisi kaksi äidinkieltä ^^

Anteeksi pitkä jaarittelu. Toivottavasti saa selkoa xD
 
Mulla tulee itselläni sama ongelma tulossa, mutta kolmea eri kieltä.. isä puhuu omaa heimokieltä, yhteiskielenä on englanti ja minä puhun suomea. Voi vaan kuvitella minkälainen sekameteli soppa siinä on mutta rikkaus ja ainakin kielipäätä tulee paremmin...
 
Musta on hieno rikkaus jos perheessä puhutaan kahta tai useampaa kieltä. Se tietysti varmaan hieman hidastaa lapsen puheen kehitystä mutta uskon että siitä ei jatkossa voi olla muuta kuin hyötyä :) nykyään kielitaito on kovin ratkaiseva työpaikkaa hakiessa ja voi olla että se avaa monta uutta ovea työmarkkinoilla jos taitaa jotain vähän harvinaisempaa kieltä :)
 
Kyllä minä oon lukenut useammastakin lähteestä että 2-kielisyys on ihan hyvä juttu, alkuun just hitaampi puheenkehitys mutta myöhemmin siitä on huomattavasti hyötyä. Ja juuri niin sen pitääkin mennä että äiti ja isä puhuu niitä omia kieliään, ja sitten jompikumpi on se perheen yhteinen. Mutta neuvolasta saa varmaan hyvin materiaalia tästä aiheesta, jos ei omasta niin ainakin isommista neuvoloista (jos on kaupungissa useampia).
 
Jossu, täällä sama tilanne! :) kannustan kyllä kaksikielisyyttä!

Itse aion puhua lapselle tietysti suomea, isä tulee puhumaan vauvalle syntymästä lähtien arabiaa.
Ennen puhuimme miehen kanssa vielä kolmatta kieltä keskenämme, mutta nykyään puhumme kotona suomea.
minusta on kyllä erittäin tärkeää, että lapsi oppii pienestä pitäen toisen äidinkielensä.
Eihän kyse ole kuitenkaan pelkästä kielestä vaan isän kulttuurin oppimisesta ja ymmärtämisestä.

Vaikka en itse arabiaa puhu enkä ymmärrä, en olisi huolissaan ulkopuoliseksi jäämisestä. Kotikielenä kun muutoin on suomi.
jos kommunikointi vanhempien välillä toimii, ei kai tilanne siitä muutu jos isä puhuu lapselleen omaa kieltään...
Meidän perheessä ollaan päätetty että isä puhuu lapselle vain omaa äidinkieltään, jotta lapsi pienestä pitäen oppii kenelle puhuu mitäkin kieltä. Kuullostaa aika sekavalta, että puhuisi yhden ihmisen kanssa vuorotellen kahta kieltä.. tällöin myös se arabian/unkarin/ym kielen oppiminen ja kehitys voi jäädä heikoille jos mukaan voi sekoittaa aina halutessaan suomea.. mutta tämä vain minun mielipide :)

meillä on myös kahdessa tuttavaperheessä tilanne, jossa isä on ollut lepsu kielen käytössä.. alkanut siis puhua suomea lapselle tai sekoitellut kieliä niin tällä hetkellä tilanne on se, että toisessa perheessä lapsi ei suostu käyttämään lainkaan toista äidinkieltään ja toisessa perheessä lapsi ei ole sitä kunnolla oppinut. Itse tämän takia haluan pitää kieliä tasa-arvoisessa asemassa ja haluan, että molempia kieliä tullaan käyttämään arkielämässä.

Itse kyllä pidän kaksikielisyyttä isona rikkautena, joka avaa ovia ja rikastuttaa lapsen mielen maailmaa. Odotan jo innolla että pääsen kasvattamaan pikkuisen meidän molempien kulttuureihin ♡
 
Kiitos Kata rohkaisevasta kommentistasi, ja hyvästä artikkelista! :) Kiva kuulla, että joku muukin vastaavassa tilanteessa. Se on kyllä niin täysin totta, ettei ole kyse pelkästään kielestä vaan myös siitä omien juurien tuntemisesta, toisen vanhemman kulttuurin oppimisesta ja ymmärtämisestä samalla, mikä on varmasti suuri rikkaus. Ja ehkä sitä itsekin voisin tuota unkarin kieltä hieman yrittää opiskella. On vähän jäänyt, vaikka välillä yritinkin...
 
Luulen, että sitä kieltä oppii automaattisesti myös siinä vauvan kanssa samaa tahtia.. itse ainakin huomannut, kun on paljon kuullut miten mies puhuu perheensä kanssa arabiaa, niin on jo alkanut vähän ymmärtämään mistä aiheesta he keskustelevat.. ja sekin on jo jotain :grin

vielä kun isä varmasti aluksi puhuu vauvalle "vauvakielellä", niin kyllä siinä varmasti itsekin oppii samalla pieniä arjen sanoja ja virkkeitä (Tutti, maito, vaihdetaanko vaippa ymym).
Ajattelin itse että kun meidän isukki alkaa vauvalle lepertelemään ja puhumaan arabiaa niin siinä on hyvä mahdollisuus itsellekin oppia vähän ymmärtämään toista kieltä.. varsinkin kun se isän ja lapsen välinen keskustelu on aluksi varmasti aika paljon helpompaa ymmärtää kuin mitä se on sitten 10 vuoden päästä.. ja voihan sitä aina helposti kysyä, että mitä tuo tarkoitti mitä juuri sanoit.

Ja jos ajatellaan että kuulet itsekin vierasta kieltä joka päivä vaikka 5 vuoden ajan, niin kyllähän siinä on pakko itsekin omaksua sitä kieltä lapsen rinnalla ja varmasti jo ymmärtää isän ja lapsen väliset keskustelut todella hyvin (vaikkei itse sitä kieltä välttämättä osaisi puhuakaan) :happy: itse aattelin ettei mun tarvitse oppia puhumaan arabiaa kun kerran suomessa asutaan (ja se on älyttömän vaikea kieli puhua), mutta varmasti opin ymmärtämään sitä lapsen syntymän jälkeen ihan arkielämässä



ajattelin myöskin, että täytyy appivanhemmilta pyytää kun kesällä tulevat suomeen vauvaa katsomaan niin saavat jo tuoda valmiiksi ison kasan paikallisia lasten kirjoja ja piirrettyjä :dummy:
 
Moikka! Hyviä kommentteja täällä ollut ja kiva lukea, että sama tilanne monella muullakin. Meillä myös on tilanne se, että tulee kielten sekamelskaa varmaan olemaan lapselle Isä tulee puhumaan omaa heimokieltään, minä suomea ja yhteinen kieli meillä on sekava suomi-englanti mix. Mä oon ehdottomasti sitä mieltä, että on rikkaus ja etuoikeus, jos lapsella on mahdollisuus oppia useampaa kieltä ja mä myös kannustan siihen! Nykyisin tää on jo kovin yleistä, että perheessä puhutaan kahta tai kolmenkin kieltä ja siitä löytyy paljon jo kirjotuksia ja tietoa, jos kiinnostaa lukea. Myös englanniksi paljon tietoa ja esim luentoja löytyy netistä yms. Omalla äidinkielellään vanhempi pystyy ilmaisemaan paremmin tunnekieltään ja myös niinkuin on mainittu niin myös kieli toimii kulttuurin välittäjänä. Mä oon myös miettinyt, että haluan oman lapsen pystyvän kommunikoimaan kaikkien sukulaisten kanssa hyvin ja ehkä kielen kautta saavansa jotenkin myös juuret miehen kulttuuriin. Tärkeätä on kuitenkin se, että sama henkilö puhuu aina ja vain yhtä ja samaa kieltä lapselle. Johdonmukaisuus! Jos on mahdollista niin on hyvä käyttää myös sen kielen tukena, jota lapsi kuulee vähemmän, muitakin keinoja kuin vain toisen vanhemman puhe..esim. kirjoja tai lasten ohjelmia. Toki usein saattaa olla, että kaksikielisillä lapsilla puheen kehitys voi olla hitaampaa, mutta sekin on aika persoona kohtaista, eikä siitä tarvitse olla huolissaan tai kielten sekoittumisesta. Ja tosiaan itsekin toivon samalla oppivani lisää miehen kieltä! Tämmönen maraton kommentti tuli ja paljon olis ollut vielä asiaa tää kun kiinnostaa myös itseäni aiheena-0!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top